Kuuluuko ravintola-apulaisen/tiskarin työn olla näin kamalaa? Aion irtisanoutua uudesta työstä.
Palkkani on vähän päälle 10e/h ja teen avustavia tehtäviä ravintolassa. Tiskaan, autan kokkeja ja tarjoilijoita. Aloitin kaksi viikkoa sitten ja tämä työ on ihan kamalaa! Ajattelin että ei voi kovin paha rasti olla tuolla palkalla, olin väärässä.
Varsinkin näillä helteillä ollut todella raskasta. Taukoja ei juuri pidetä, jos vähän istahdan juomaan, jo joku tulee mussuttamaan, miten tiskivuori kasvaa. Tahti on kova, pitää olla todella ripeä. En ole hidas ja aina olen hoitanut hommani hyvin, mutta tämä on jo liikaa. Työpäivien jälkeen ei jaksa mitään. Minusta 10h päivät ilman kunnon taukoja ei ole oikein.
Työkaverit ovat stressaantuneita ja joskus tylyjä. Minua käskytetään jatkuvasti tekemään jotain muuta kesken edellisen homman ja kaikki jää kesken. Työ on myös todella fyysistä. Esimiehet vaativat kaikkia tekemään enemmän ja nopeammin, vaikka kaikki ovat jo äärirajoilla.
Ehkä olen nössö, mutta ei minusta ole tällaiseen. Palkkaus ei mtyöskään kohtaa työn vaatimuksia.
Kommentit (52)
Kaikkeen tottuu. Mutta se on huono juttu jos työpaikan henki on kehno.
Kaksi viikkoa? Kestä nyt edes muutama vuosi, niin työkokemuksen turvin voit hakea parempaa hommaa.
Tervetuloa ravintola-alalle! Jos luulet jossakin toisessa paikassa olevan helpompaa niin suosittelen vaihtamaan jo tossa vaiheessa alaa. Työ on juuri tuollaista kun kuvailit paitsi muuttuu vaan pahemmaksi kun ylenet. Alanvaihto on edessä joka tapauksessa. Nimimerkillä 20 vuotta kokannut ja nyt koulun penkillä
Kuulostaa ihan normaalilta päivältä. Aika aivotontahan se on apulaisena kun vakkarit tehneet hommia toistakymmentä vuotta ja sitten kun tulee uutena niin pitäisi heti olla perillä kaikista kirjoittamattomista säännöistä ja pystyä siihen samaan nopeuteen. Jos et niin ihan varmasti saat henkisesti turpaasi.
Sielt minäkin aloitin työt kun opiskelin. Kovaa ja hikistä hommaa mutta omalla kohdalla oli todella mukavat pomot. Koita ny jaksaa enemmän kun 2 viikkoa. Ja hyvä tuntitaksa sulla on. Siitä se lähtee. Nyt olen kokkina hesasta ja hyvässä arvostetussa ravintolassa. Kyllä se työ palkitaan.
Tuollaistahan se vähän on. Meillä oli ennen ihan kauheaa, eräs tiskaaja alkoi jopa itkeä kesken työpäivän. Sen jälkeen tuli joitakin parannuksia, asiakkaita saatiin siirretyksi muualle, koska tiskaajan taakka oli oikeasti ihan liian kohtuuton. Nyt se on vaan hirveä, muttei kohtuuton...
Istahdat juomaan, salli mun nauraa! Meillä on niin kova tahti, ettei vettä edes ehdi juomaan, niin ja kuuma on kuin helvetissä!
Itse totuin vähän alle puolessa vuodessa ja nyt jopa pidän työstäni. Toki nettopalkka on huikea 1350 ja vuokrat Helsingissä kamalat...
Eikö olis helpompaa olla vaikka henkkoht avustajana, kun valitsee avustettavan oikein?
Syyttäkää itseänne, jos suostutte juoksemaan, ettekä pidä taukoja.
Mä päätin jo aikoinaan, etten juokse ja tauot pidän.
Päätös on pitänyt ja töitä on ollut koko aikuisikäni.
Vierailija kirjoitti:
Kaksi viikkoa? Kestä nyt edes muutama vuosi, niin työkokemuksen turvin voit hakea parempaa hommaa.
Mitä?! Siis pitäisi väkisin jaksaa ihan pa*kassa paikassa _muutama vuosi_?
No ei kyllä kannata! :D Kokemuksesta voin sanoa, että huonossa työpaikassa ei kannata väkisin roikkua! Oma jaksaminen ja hyvinvointi niin työpaikalla kuin muuallakin on kaiken A ja O.
Löytyy sellaisiakin työpaikkoja, joissa voi tuntea olonsa hyväksi, takaan sen!
Meillä kyllä vettä ehtii juomaan, jos se on pullossa mukana vieressä. Mutta eipä siinä tosiaan paljoa ehdi istahtaa, hyvä jos tauolla ja vessa voi käydä.
Tarjoilijana ollessani haaveilin aina, että voi kun olisi ihan erillinen tiskari. Siinä piti muiden töiden lomassa sekä kokkien että tarjoilijoiden työntää tiskiä koneeseen ja yrittää purkaa niitä puhtaita tiskejä hyllyyn. Ei tosiaan puhettaaan mistään juoma- tai ruokatauoista.
Mutta kannattaako tehdä hätiköityjä päätöksiä? Kaksi viikkoa on kuitenkin melko lyhyt aika. Kokemus tuo varmuutta ja työ voi alkaa äkkiä tuntua paremmalta.
Ravintola-ala on ravintola-ala. Se on kautta linjan tosi kovien tekijöiden paikka. Seillä en nössöt hissukat pärjää, anteeksi nyt vain. Pitkiä päiviä, odottamattomia ylitöitä, ylitöitä ilman ylityökorvauksia, kuumuutta, kusihädän pidättämistä ja kovaa kielenkäyttöä kaikkien osalta. Se vain ei ole kaikkia varten!
Kuulostaa ihan kauhealta ja etenkin tyly kohtelu muilta työkavereilta. Avustavissa tehtävissä olevat on yleensä toiminnan kannalta tärkeimmät työntekijät, joiden poissaolon näkee ensimmäisenä, ja vähin mitä voi tehdä on kohdella avustajia ystävällisesti.
Tee vaan omaan tahtiisi, anna niitten vauhkoilla, älä välitä niistä.