1v lapsi eron keskellä? Selviääkö tästä!

50/50 jaettu huoltajuus ja miehestä lähivanhempi

Vierailija kirjoitti:

50/50 jaettu huoltajuus ja miehestä lähivanhempi

Miehestä ei tule lähivanhempaa, piste. Ap

Vierailija kirjoitti:

Miehet on tuollaisia. Jos on hyvä lapsen kanssa, parempaa et löydä.

Ei ole kaikki miehet tuollaisia. Exä oli just samanlainen eikä halunnu puhua mistään. Onneksi erosin ja löysin uuden paremman miehen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsen kannalta kannattaisi oikeasti mennä pariterapiaan ja opetella siellä parempia keskustelutaitoja kuten, ettei miehesi voi pitää mykkäkoulua, koska se on henkistä väkivaltaa.

Ehdotettu on. Mies on halunnut mut jättää jo niin monta kertaa että nyt annan mennä. Muutoksen pitäisi tulla molemmista, ei vaan musta. Eikä mies halua muuttua, enkä jaksa ottaa vastuuta siitä. Ap

Voimia, minä tuskin antaisin tuossa tilanteessa edes olla missään tekemisissä lapsen kanssa, kun ei halua lapsen takiakaan tehdä töitä parisuhteen eteen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

50/50 jaettu huoltajuus ja miehestä lähivanhempi

Miehestä ei tule lähivanhempaa, piste. Ap

Se ei ole pelkästään sinusta kiinni. Mikäli molemmat haluavat lähivanhemmaksi (ja en ymmärrä miksi kukaan hyvä vanhempi ei haluaisi) niin käräjille päädytte. Sinun tahtosi yksin ei asiaa ratkaise. Meillä onneksi ex ymmärsi että minä sovellun rooliin paremmin

T. Lähivanhempi isä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

50/50 jaettu huoltajuus ja miehestä lähivanhempi

Miehestä ei tule lähivanhempaa, piste. Ap

Se ei ole pelkästään sinusta kiinni. Mikäli molemmat haluavat lähivanhemmaksi (ja en ymmärrä miksi kukaan hyvä vanhempi ei haluaisi) niin käräjille päädytte. Sinun tahtosi yksin ei asiaa ratkaise. Meillä onneksi ex ymmärsi että minä sovellun rooliin paremmin

T. Lähivanhempi isä

Ensinnäkin mies on töissä 8h päivittäin, missähän lapsi silloin olisi? Toisekseen minä olen 80% hoitanut lapsen ja olisi lapselle kauheaa jos yhtäkkiä asuisi isän kanssa. Mies ei halua puhua edes lapsen tarpeellisten tavaroiden hankkimisesta, niin not. Vaikka on hyvä vanhempi, niin siihen en suostuisi, miehelle itselleenkin on selvää, että lapsi asuu minun luona erotilanteessa. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

50/50 jaettu huoltajuus ja miehestä lähivanhempi

Miehestä ei tule lähivanhempaa, piste. Ap

Se ei ole pelkästään sinusta kiinni. Mikäli molemmat haluavat lähivanhemmaksi (ja en ymmärrä miksi kukaan hyvä vanhempi ei haluaisi) niin käräjille päädytte. Sinun tahtosi yksin ei asiaa ratkaise. Meillä onneksi ex ymmärsi että minä sovellun rooliin paremmin

T. Lähivanhempi isä

No mies ei halua koska tietää, että ollaan lapsen kanssa muutenkin päivät kahdestaan. Mies käy töissä ja tapaa lasta erossa varmaan sitten viikonloppuisin ja iltaisin jos jaksaa tai haluaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsen kannalta kannattaisi oikeasti mennä pariterapiaan ja opetella siellä parempia keskustelutaitoja kuten, ettei miehesi voi pitää mykkäkoulua, koska se on henkistä väkivaltaa.

Ehdotettu on. Mies on halunnut mut jättää jo niin monta kertaa että nyt annan mennä. Muutoksen pitäisi tulla molemmista, ei vaan musta. Eikä mies halua muuttua, enkä jaksa ottaa vastuuta siitä. Ap

Voimia, minä tuskin antaisin tuossa tilanteessa edes olla missään tekemisissä lapsen kanssa, kun ei halua lapsen takiakaan tehdä töitä parisuhteen eteen.

En missään tapauksessa veisi lapseltani mahdollisuutta isään, sitäpaitsi se ei ole edes mahdollista. Mies on todella hyvä isä, minä ja hän erotaan koska emme sovi toisillemme, lapsi ei liity siihen. Ap

Joko hormoonit ovat tasaantuneet?

Imetätkö vielä?

Päätöksiä erosta ei kannata tehdä hormoonimyrskyssä?

Ps. Miksi kirjoittelee aloittelet ketjuja ja leikit olevasti joku muu?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsen kannalta kannattaisi oikeasti mennä pariterapiaan ja opetella siellä parempia keskustelutaitoja kuten, ettei miehesi voi pitää mykkäkoulua, koska se on henkistä väkivaltaa.

Ehdotettu on. Mies on halunnut mut jättää jo niin monta kertaa että nyt annan mennä. Muutoksen pitäisi tulla molemmista, ei vaan musta. Eikä mies halua muuttua, enkä jaksa ottaa vastuuta siitä. Ap

Voimia, minä tuskin antaisin tuossa tilanteessa edes olla missään tekemisissä lapsen kanssa, kun ei halua lapsen takiakaan tehdä töitä parisuhteen eteen.

Onneksi sinun kaltaisesi eivät näistä asioista päätä, vaan Suomessa on lapsella oikeus molempiin vanhempiin. Päihdeongelmat ja väkivalta erikseen, mutta lapsellinen kosto ja kiukuttelu ei ole mikään syy evätä lapselta toista vanhempaa.

Pariterapia on hyvä ajatus vaikka eroaisitte.

Ja se joka on pitänyt lapsesta enemmän huolta on viisaampi valinta lähivanhemmaksi, oli sitten äiti tai isä.

Vierailija kirjoitti:

Joko hormoonit ovat tasaantuneet?

Imetätkö vielä?

Päätöksiä erosta ei kannata tehdä hormoonimyrskyssä?

Ps. Miksi kirjoittelee aloittelet ketjuja ja leikit olevasti joku muu?

Hormonit on tasaantuneet, lopetin imetyksen lapsen ollessa 3kk.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

50/50 jaettu huoltajuus ja miehestä lähivanhempi

Miehestä ei tule lähivanhempaa, piste. Ap

Mä en kyllä tajua tätä logiikkaa. Mies tulee lapsen kanssa toimeen, sinä olet eroamassa ja kuvittelet vieväsi lapsen mukanasi. Onko tarkoitus, että ajattelit helpottaa talouttasi korotetulla lapsilisällä ja elarilla?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

50/50 jaettu huoltajuus ja miehestä lähivanhempi

Miehestä ei tule lähivanhempaa, piste. Ap

Mä en kyllä tajua tätä logiikkaa. Mies tulee lapsen kanssa toimeen, sinä olet eroamassa ja kuvittelet vieväsi lapsen mukanasi. Onko tarkoitus, että ajattelit helpottaa talouttasi korotetulla lapsilisällä ja elarilla?

Mies on hoitanut lasta 2h päivässä koska käy töissä päivittäin ja tekee vielä ylitöitäki, minä 9h vähintään+yöt suurimmaksi osaksi. Minä olen vienyt lääkäriin, neuvolaan, ostanut kaukalot ja muut, huoletinut kaiken tarvittavan ja lopuksi kysynyt mieheltä onko ok johon saanut vastaukseksi aina vaan ”juu”.

Lapsi ei edelleenkään osaa nukahtaa kunnolla isän kanssa. Mies ei vieläkään muista että lapselle täytyy antaa päivittäin d-vitamiini, hampaat täytyy pestä...kun oltiin viimeksi eroamassa niin mies jäi kotiin pelaamaan pelejä kun minä lähdin sukulaisille 200km päähän lapsen kanssa. Mikskikö minusta tulee lähivanhempi? Mies luottaa nyt arjessa siihen että minä muistan kaiken, en todella antaisi asumaan hänen kanssaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

50/50 jaettu huoltajuus ja miehestä lähivanhempi

Miehestä ei tule lähivanhempaa, piste. Ap

Mä en kyllä tajua tätä logiikkaa. Mies tulee lapsen kanssa toimeen, sinä olet eroamassa ja kuvittelet vieväsi lapsen mukanasi. Onko tarkoitus, että ajattelit helpottaa talouttasi korotetulla lapsilisällä ja elarilla?

Ja huom. Mies meinasi jättää mut jo raskausaikana, kun ei kestäny mun hormonisekoilua. Itkin öitä sen takia ja vollottaen anelin jäämään. Olishan se jo siinä pitäny tajuta lähtee. Ap

Meillä oli nuorempi 1,5v kun erottiin. Alkuun minä jatkoin edelleen kotiäitinä. Lapset oli isällään pari, kolme yötä viikossa ja isän työpäivien ajaksi lapset tulivat minulle "hoitoon". Aika pitkään jatkui näin, hiljalleen noita isälläoloaikoja pidennettiin ja nyt kun lapset on jo kouluikäisiä, ovat viikko-viikko. Nähdän silti lasten kanssa myös isäviikoilla, saattaa tulla koulun jälkeen meille ja isä hakee töistä päästyään siitä.

Eli minun neuvo on, menkää oikeasti aidosti lapsen etu edellä, niin että näkee teitä molempia tarpeeksi usein.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

50/50 jaettu huoltajuus ja miehestä lähivanhempi

Miehestä ei tule lähivanhempaa, piste. Ap

Mä en kyllä tajua tätä logiikkaa. Mies tulee lapsen kanssa toimeen, sinä olet eroamassa ja kuvittelet vieväsi lapsen mukanasi. Onko tarkoitus, että ajattelit helpottaa talouttasi korotetulla lapsilisällä ja elarilla?

Mies on hoitanut lasta 2h päivässä koska käy töissä päivittäin ja tekee vielä ylitöitäki, minä 9h vähintään+yöt suurimmaksi osaksi. Minä olen vienyt lääkäriin, neuvolaan, ostanut kaukalot ja muut, huoletinut kaiken tarvittavan ja lopuksi kysynyt mieheltä onko ok johon saanut vastaukseksi aina vaan ”juu”.

Lapsi ei edelleenkään osaa nukahtaa kunnolla isän kanssa. Mies ei vieläkään muista että lapselle täytyy antaa päivittäin d-vitamiini, hampaat täytyy pestä...kun oltiin viimeksi eroamassa niin mies jäi kotiin pelaamaan pelejä kun minä lähdin sukulaisille 200km päähän lapsen kanssa. Mikskikö minusta tulee lähivanhempi? Mies luottaa nyt arjessa siihen että minä muistan kaiken, en todella antaisi asumaan hänen kanssaan.

Onhan se melkein rikos, jos mies käy töissä, kun äiti joutuu olemaan kotona. Kyllä mies yleensä tuollaisista asioista pystyy huolehtimaan, on ennenkin pystynyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

50/50 jaettu huoltajuus ja miehestä lähivanhempi

Miehestä ei tule lähivanhempaa, piste. Ap

Mä en kyllä tajua tätä logiikkaa. Mies tulee lapsen kanssa toimeen, sinä olet eroamassa ja kuvittelet vieväsi lapsen mukanasi. Onko tarkoitus, että ajattelit helpottaa talouttasi korotetulla lapsilisällä ja elarilla?

Ja huom. Mies meinasi jättää mut jo raskausaikana, kun ei kestäny mun hormonisekoilua. Itkin öitä sen takia ja vollottaen anelin jäämään. Olishan se jo siinä pitäny tajuta lähtee. Ap

Hormonit, tuo syy, joka vain pitää kestää. En tiedä, miten sekoilit, mutta olisitko hyväksynyt mieltäsi vastaavaa sekoilua?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

50/50 jaettu huoltajuus ja miehestä lähivanhempi

Miehestä ei tule lähivanhempaa, piste. Ap

Mä en kyllä tajua tätä logiikkaa. Mies tulee lapsen kanssa toimeen, sinä olet eroamassa ja kuvittelet vieväsi lapsen mukanasi. Onko tarkoitus, että ajattelit helpottaa talouttasi korotetulla lapsilisällä ja elarilla?

Mies on hoitanut lasta 2h päivässä koska käy töissä päivittäin ja tekee vielä ylitöitäki, minä 9h vähintään+yöt suurimmaksi osaksi. Minä olen vienyt lääkäriin, neuvolaan, ostanut kaukalot ja muut, huoletinut kaiken tarvittavan ja lopuksi kysynyt mieheltä onko ok johon saanut vastaukseksi aina vaan ”juu”.

Lapsi ei edelleenkään osaa nukahtaa kunnolla isän kanssa. Mies ei vieläkään muista että lapselle täytyy antaa päivittäin d-vitamiini, hampaat täytyy pestä...kun oltiin viimeksi eroamassa niin mies jäi kotiin pelaamaan pelejä kun minä lähdin sukulaisille 200km päähän lapsen kanssa. Mikskikö minusta tulee lähivanhempi? Mies luottaa nyt arjessa siihen että minä muistan kaiken, en todella antaisi asumaan hänen kanssaan.

Onhan se melkein rikos, jos mies käy töissä, kun äiti joutuu olemaan kotona. Kyllä mies yleensä tuollaisista asioista pystyy huolehtimaan, on ennenkin pystynyt.

Lisään tähän vielä, että ei sen isän tarvitse olla täydellinen saadakseen lapsen kanssa arjen toimimaan.

millä ajattelit elättää ittes ja kakarasi tulevaisuudessa?? toimeentulotukea ja muuta yhteiskunnan tukia kunnes kersa 18 v?