Lue keskustelun säännöt.
Miten te uskallatte hankkiutua raskaaksi kun tiedetään että kaikenlaiset ikävät yllätykset ovat mahdollisia?
08.08.2018 |
Lapsesta voi tulla vammainen, paikat voi revetä, mies voi jättää, yllättävä työttömyys jne. Miten järkeilette mielessänne että nuo riskit eivät haittaa liikaa?
Kommentit (26)
Vierailija kirjoitti:
Faith kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Faith kirjoitti:
Samaa voi kysyä kaikkien muidenkin valintojen suhteen. Kaikkeen sisältyy omat riskinsä.
J-eesus opetti periaatteen, että käytössä olevat voimavarat tulee punnita ennen hankkeeseen ryhtymistä (ja siten riskien ottamista). Hän käytti vertauksena talonrakentajaa: eihän talonrakentajakaan ryhdy hommiin ilman, että on ensin tehnyt laskelmat, onko tarvittavat resurssit hankkeen loppuun viemiseen.
Tulee punnita käytössä olevat voimavarat huomioiden myös sen mahdollisuus, että syntyvä lapsi onkin vammainen jne.
Lapset ovat Jumalan lahjoja, niitä ei tehdä vaan saadaan.
Kyllä, lapset ovat Jumalan lahja. Sen lisäksi niiden saamista edeltää myös joukko valintoja, esim. avioliittoon meneminen. Kyse ei ole joko-tai -asiasta, vaan sekä-että.
Voisitko mennä muualle kertomaan satuja.
Lapsia hankitaan ilman mitään taivaalta kyylääviä kaapumiehiä eikä se edellytä avioliittoa millään tavalla.
Avioliittoon menemisen mainitsin vain yhtenä esimerkkinä. Niinhän se on, että lapsia syntyy myös avioliiton ulkopuolella.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No ihan siksi, että tätä yhtä elämää ei kannata eikä tarvitse käyttää pelkäämiseen ja kauhuskennarioiden vatvomiseen.
Elämässä saa nauttia silloin kun kaikki on omalla kohdalla hyvin. Juuri se, että elämä ei ole itsestäänselvyys tekee siitä niin mittaamattoman arvokkaan. Sen sijaan että märehtii mitä kaikkea voi tapahtua tai olla tapahtumatta, voi olla kiitollinen ja onnellinen. Itse olen onnellinen siitä, että minulla on kolme lasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Okei. Mä taas pyörittelen päässäni ahdistusta siitä että ei mun lapsilleni tässä maailmassa mitään järkevää tekemistä kuitenkaan olisi, ympäristö on täällä jo pääosin pilattu ja ihmiskunnan elämisen edellytykset heikentyvät koko ajan. Kohta alkaa kolmas maailmansota ja ihmisiä on täällä joka tapauksessa aika helvetin paljon liikaa.
Hanki apua ahdistukseen. Tuo ei ole normaalia eikä tervettä.
Niin vissiin. Ei tuo mun elämääni mitenkään vaikuta, en vaan halua hankkia lapsia noiden tulevaisuudennäkymien takia. Se että ihmisiä on jo liikaa on muuten ihan yksinkertainen fakta, hyvin outoa jos sen tiedostaminen on merkki sairaudesta.
Et ehkä ymmärrä miten naurettavalta nuo sinun "tulevaisuudennäkymäsi" kuulostavat lapsiarkea elävän korvissa.
Eikä se ole fakta, että ihmisiä olisi liikaa. Liikaa mihin? Hyvin tässä eletään ja väkiluku jatkaa kasvamistaan roppakaupalla.
Luuletko tosiaan että pystytään tuottamaan riittävästi ravintoa ja muita resursseja kaikille jos väkimäärä jatkuvasti kasvaa. Hyvähän se vielä tässä ajassa ja täällä varakkaammalla maailmanreunalla elellessä on olla huoleton, mutta ajat muuttuu, ovat muuttuneet ennen ja tulevat muuttumaan tulevaisuudessa.
Ajat muuttuvat sitten kun ajat muuttuvat. Siihen ei murehtiminen auta millään tavalla.
Maailmanloppua on povattu tulevaksi jo lähes 2000 vuotta ja silti täällä me vaan porskutetaan.
Elinolot koko maailmassa ovat jatkuvasti paranemaan päin. Tulevaisuudessa maailman köyhimmissäkin paikoissa on sähkö, puhdas vesi, ja jopa älyluurit. Maapallon "teoreettinen kantorajakin" ollaan ylitetty jo monta kertaa, koska kehitys kehittyy.
Kuten sanoin, jokainen minuutti minkä viettää jonkun eteerisen maailmanlopun pelossa ja jättää asoita tekemättä sen takia on aivan naurettavaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Okei. Mä taas pyörittelen päässäni ahdistusta siitä että ei mun lapsilleni tässä maailmassa mitään järkevää tekemistä kuitenkaan olisi, ympäristö on täällä jo pääosin pilattu ja ihmiskunnan elämisen edellytykset heikentyvät koko ajan. Kohta alkaa kolmas maailmansota ja ihmisiä on täällä joka tapauksessa aika helvetin paljon liikaa.
Hanki apua ahdistukseen. Tuo ei ole normaalia eikä tervettä.
Niin vissiin. Ei tuo mun elämääni mitenkään vaikuta, en vaan halua hankkia lapsia noiden tulevaisuudennäkymien takia. Se että ihmisiä on jo liikaa on muuten ihan yksinkertainen fakta, hyvin outoa jos sen tiedostaminen on merkki sairaudesta.
Et ehkä ymmärrä miten naurettavalta nuo sinun "tulevaisuudennäkymäsi" kuulostavat lapsiarkea elävän korvissa.
Eikä se ole fakta, että ihmisiä olisi liikaa. Liikaa mihin? Hyvin tässä eletään ja väkiluku jatkaa kasvamistaan roppakaupalla.
Luuletko tosiaan että pystytään tuottamaan riittävästi ravintoa ja muita resursseja kaikille jos väkimäärä jatkuvasti kasvaa. Hyvähän se vielä tässä ajassa ja täällä varakkaammalla maailmanreunalla elellessä on olla huoleton, mutta ajat muuttuu, ovat muuttuneet ennen ja tulevat muuttumaan tulevaisuudessa.
Ajat muuttuvat sitten kun ajat muuttuvat. Siihen ei murehtiminen auta millään tavalla.
Maailmanloppua on povattu tulevaksi jo lähes 2000 vuotta ja silti täällä me vaan porskutetaan.
Elinolot koko maailmassa ovat jatkuvasti paranemaan päin. Tulevaisuudessa maailman köyhimmissäkin paikoissa on sähkö, puhdas vesi, ja jopa älyluurit. Maapallon "teoreettinen kantorajakin" ollaan ylitetty jo monta kertaa, koska kehitys kehittyy.
Kuten sanoin, jokainen minuutti minkä viettää jonkun eteerisen maailmanlopun pelossa ja jättää asoita tekemättä sen takia on aivan naurettavaa.
En mä jätä sen asian takia tekemättä yhtään mitään muuta kuin ne lapset, joita en ehkä muutenkaan haluaisi tehdä. Enkä pode mitään päivittäistä tuskaa maailmantilasta vaikka pessimisti olenkin.
Minä uskallan ajaa päivittäin autoakin, vaikka on mahdollista ajaa kolari ja vammautua tai kuolla... Otamme elämässä päivittäin erilaisia riskejä.
Luuletko tosiaan että pystytään tuottamaan riittävästi ravintoa ja muita resursseja kaikille jos väkimäärä jatkuvasti kasvaa. Hyvähän se vielä tässä ajassa ja täällä varakkaammalla maailmanreunalla elellessä on olla huoleton, mutta ajat muuttuu, ovat muuttuneet ennen ja tulevat muuttumaan tulevaisuudessa.