Mikä kirja sulla on kesken juuri nyt?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko teillä joitakin vuosittaisia kesäkirjoja?

Mitä tarkoitat?

Kirjoja, joita luette kesälomalla ja olette lukeneet aiemminkin kesällä?

Typeriä provoja nuo "Taisteluni"- hehkutukset...

En ole kenenkään kuullut sitä kehuvan millään tasolla.

Assburger kirjoitti:

Typeriä provoja nuo "Taisteluni"- hehkutukset...

En ole kenenkään kuullut sitä kehuvan millään tasolla.

Joo, kerta toisensa jälkeen jonkun mielestä on rankkaa kertoa lukevansa Mein Kampfia. Todella omaperäistä. En ole itse lukenut, mutta joistain kirjastosta löytyy lukukappale, jonka saa henkilökunnalta pyydettäessä. Yksi kaverini luki, ja kertoi olevan sekavaa settiä. Voisihan sitä toki selata ihan uteliaisuudesta. Ennemmin suosittelen kuitenkin Knausgårdin Taisteluni-sarjaa.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko teillä joitakin vuosittaisia kesäkirjoja?

Mitä tarkoitat?

Kirjoja, joita luette kesälomalla ja olette lukeneet aiemminkin kesällä?

Off topic.

Lisa Jewellin Kaikista synkimmät salaisuudet.

Tarina perhesalaisuuksista kymmenien vuosien takaa.

Hyvältä vaikuttaa.

Satu Rämön "Hildur", suosittelen kaikille Nordic Noirin ystäville, jotka eivät pidä väkivallalla mässäilystä. Ihanaa Islannin kuvausta ja hyviä cliffhangereita aina muutaman luvun välein.

Laitoin kirjastosta tulemaan itselle tuon To Kill A Mockingbird kirjan englanninkielisenä, toivottavasti on hyvä kirja. Mun rupea yhtäkkii tekeen mieli lukee toi kirja.

Siis Mun rupes*, saakelin typoilu.

Minna Maijala , Katri Vala, Kulkuri &Näkijä

George Orwellin 1984.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko teillä joitakin vuosittaisia kesäkirjoja?

Mitä tarkoitat?

Kirjoja, joita luette kesälomalla ja olette lukeneet aiemminkin kesällä?

.

Luen tietyt kirjat uudelleen noin 10 vuoden välein pitäisi tarttua Täällä pohjantähden alla- trilogiaan mutta nyt ei juuri taida innostaa. Tartun varmaankin hyviksi havaittuihin dekkareihin. Christie sekä Maigretit eivät petä. Ajattelin myös lukea Viisikkoja.

Kathleen Stock: Material Girls: Why Reality Matters for Feminism

ja tämän jälkeen sitten valitsen juhannukseksi jotain kevyttä luettavaa, ehkä dekkarin.

Vierailija kirjoitti:

Lisa Jewellin Kaikista synkimmät salaisuudet.

Tarina perhesalaisuuksista kymmenien vuosien takaa.

Hyvältä vaikuttaa.

Olikin hyvä!

Elämäni ensimmäinen Saisio menossa, Passio. Jollain tavalla erityinen tunnelma siihen on onnistuttu luomaan, eli ihan suosittelen.

Seuraavana lukulistalla voisi olla Jeffrey Archerin Kane ja Abel sekä Patrick Radden Keefen Älä sano mitään.

Mielikuvituksen puutteessa lueskelen lähinnä kunkin hetken ns. arvostelumenestyjiä ja nuo edellä mainitut vaikuttaisivatkin siis semmoisilta perusvarmoilta.

Läckberg/Fexeus: Mentalisti

Ootteko koskaan alkaneet lukemaan kirjaa ja tajunneet sitten, että hetkinen, olette lukeneet sen ennenkin?

Mulle kävi näin nyt kun aloin lukemaan Erlend Løen Supernaiivia, hakka-lelun kohdalla alkoi kulostamaan tutulta. Sinänsä oli myös paljon mitä olin unohtanut, ja joistakin asioista ajattelin nyt eri tavalla. En siis kadu että luin kirjan uudestaan.

Luin juuri Sylvain Neuvellin teoksen:  Tulevaisuuden historia - matkalla tähtiin. Ilmeisesti trilogiaksi tarkoitettu. Viihdyttävää scifihömppää, jossa tietty naiset pääosassa.

Ehkä luen jatko - osatkin, jos futuurissa kirjastossa tulee vastaan.

Nyt luen Colson Whiteheadin teosta: Maanalainen reutatie. Pulizer - palkittu ja häiskä kävi juuri Härmässäkin. Mielenkiintoinen aihe, josta on toki tehty dokkareja, tietokirjoja etc.

Mielessäni pyörii vain n. vuoden sisällä hömppäkanavilla nänty ala - arvoinen leffa aiheesta, jossa ihmiset olivat sarjakuvamaisen hyviä/pahoja. Hieman samaa teoksessa - valkoiset ovat hahmottoman pahoja/konemaisia sadisteja, mustat taas taas mystisesti älykkäitä, empaattisia hyvään pyrkiviä vapauttaan janoavia ideaali - ihmisiä.

Ehdottomasti suositeltava teos kuitenkin.

Joku mainitsi aiemmin: To kill a Mockinbird teoksen. Itse luin sen alkukielellä, jota suosittelen. Aihetta sivutaan myös ekuvassa Capote, jossa Philip Seymor Hoffman näyttelee hienosti. Hänen omaa suosiotaan en työnsä perusteella ymmärrä. Jenkeissä pidetty mediahahmo?

Mainitsen vielä lopuksi, kun kysyttiin kesärituaaleista, niin Hen. koht. kesäsuosikkejani on John Kennedy Toolen: Typerysten salaliitto, Irvine Welshin Trainspotting ja Nick Hornbyn High Fidelity.

Tänä kesänä aion lukea Melvillen Moby Dickin ja Bulgakovin Saatana saapuu Moskovaan. Olen lukenut aiemmin, mutta täytyy tarkistaa muistikuvani. Usa vs Ussr

Risto Malin: Anjalankosken salaisuus.

Takakannen tekstissä sanotaan kirjan edustavan uudenlaista genreä, jossa dekkarin juoneen liitetään sadan vuoden todellinen rikoshistoria ja omaleimaisten paperitehdaspaikkakuntien värikkäät tositapahtumat.

Tämä kirja oli pakko lukea, koska paikkakunta on tuttu. Kirja on ilmestynyt tänä keväänä.

No, täytyy kyllä sanoa, että jos jotakuta kiinnostaa keillä 1900-luvun puolella ja tämänkin vuosisadan puolella syntyneillä julkkiksilla tai muuten elämässään huomattavan menestyneillä ihmisellä on juuret kyseisellä paikkakunnalla niin tästä kirjasta se selviää!!!

Siinä rinnalla toki kerrotaan paikkakunnalla vaikuttaneen metsäteollisuusyrityksen elinvuosista tähän päivään saakka... ja jonkinlainen rikosmysteerikin aiheena kyllä on.

Mutta tosiaan, jos kuuluisuutta ja menestystä elämässään saaneet ihmiset kiinnostavat, niin tämä on oikea opus! Voi tsiisus niitä litanioita...

Kansanedustajiksi asti päässeistä Malin on kyllä tyystin unohtanut yhden ruotilalaisen maatalon emännän, joka oli kansanedusajana yhden kauden ja muusta toiminnasta hänelle kertyi meriittejä Marttaliitossa. Ehkä kirjan kirjoittaja ei hänen aikanaan ole ollut niin kirjan paikkakunnan tapahtumia seurannut. Samaten nuorimmat paikkakuntaan juuria omaavat julkkikset on jätetty mainitsematta... kummallista.

Ou jee!

Pakotin itseni lukemaan tämän kirjan. Maininnat Mini, Muumi, Taata... heh, heh. 

Heikki Kännö: Ihmishämärä

Anna Idström: Taivaankalat.

Olen pian puolivälissä ja vaikka kielitieteen yksityiskohdat ja semantiikka on ihan kiinnostavaa, tähän asti se on kuulostanut siltä, että kirjoittaja haluaa brassailla omalla tietämyksellään ja taustatutkimuksellaan. Tai sitten kuuluu akateemisen hahmon kuvaukseen, mikä sitten antaakin aidon kuvan hänestä.