Lue keskustelun säännöt.
Mikä kirja sulla on kesken juuri nyt?
Kommentit (12467)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Uskokaa tai älkää mutta Kotiopettajattaren romaani. Ostin vuosi sitten kirjan tarjouksesta mutta on se niin paksu että jonkin aikaa jo ollut kesken.
Stephen King Ulkopuolinen , melkein 700 sivua huh.
Peter Straubin Julia..ooh en muistanutkään miten jännittävä ja outo tämä kirja oli. Kauhua :)
Kate Elizabeth Russell: My Dark Vanessa. Suomennos kulkee nimellä Vanessa. Todentuntuisesti ja erittäin hyvin kirjoitettu Me Too -ajan romaani 15-vuotiaan koulutytön ja aikuisen englanninopettajan "suhteesta".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aloitn Janne Zareffin Kirjan Kuinka vallalle nauretaan – Poliittinen satiiri suomalaisessa televisiossa. En ole vielä lukenut kuin parikymmentä sivua, joten en osaa kauheasti luonnehtia kirjaa. Aihe on mielenkiintoinen.
Ap
Richard Dawkins - Jumalharha
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olivier Bourdeaut: Tule takaisin, Mr. Bojangles. Aivan valloittava kirja. Tunnelma on ihastuttavan kepeä, mutta tarina kaiken taustalla on hyvin surullinen. Kirja kertoo omintakeisesta perheestä, jonka keskiössä on pieni poika. Hänellä on hurmaava isä, joka on tarinankerronnan mestari sekä lumoava äiti, joka tanssii kuin enkeli ja vaihtaa nimeään päivittäin. Elämä on yhtä juhlaa ja tanssia, jonka tahti vain kiihtyy kiihtymistään. Kirjaan on valittu osuva lainaus Bukowskilta: "Eräät eivät koskaan tule hulluiksi… Heidän elämänsä täytyy todella olla tylsää." Voin sanoa, että tämän kirjan hahmoilla ei ole tylsää.
Ragnar Redbeard: Might is Right - voiman filosofia-
120 vuotta sitten kirjoitettu edelleen ajankohtainen teos.
Suomentajan alkusanoin kirja on törkeä. Historioitsija James.M.Martinin mukaan teos on epäilemättä eräs palopommimaisin koskaan tai missään kirjoitetuista teoksista.
Kirja laittaa nykyajan ideologiat, uskomukset, arvot, hallinnot ja poliittiset korrektiudet matalaksi 6-0.
Ja vaikka ei omaksuisi kirjan sanomaa, niin luettuaan kyseenalaistaa monet nykyajan ns. arvot ja totuudet pitkälti puhtaiksi aivopesuiksi. Eli medialukutaito harppaa valtavan askeleen eteenpäin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Satu Vasantola: Kaikki kadonneet. Kertoo gynekologista, joka menetti äidin varhain ja jonka isä joutui vankilaan, koska teki abortteja naisille, jotka eivät sitä muuten saaneet.
Juice puhuu, kootut muistelmat vol 2. Juice kertoi 1990 biiseistään Waldemar Walleniukselle ja Harri Tuomiselle ja luin jo ykkösosan viikonloppuna. Mielenkiintoista luettavaa Juice fanina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Peter Wohlleben on saksalainen metsänhoitaja, luennoitsija ja luontokirjailija. Olen seuraavaksi aloittamassa häneltä kirjaa Luonnon salainen verkosto. Hän on kirjoittanut myös kirjat Puiden salattu elämä ja Eläinten salattu elämä, jotka olen lukenut jo aiemmin.
Mutta sitä ennen mulla on vielä vähän kesken Lars Keplerin Lazarus.
Elisa Juholin: Communicare! Viestinnän tekijän käsikirja
Tämä voisi kyllä olla kevyesti noin 100 sivua lyhyempi, niin täyttä itsestäänselvyyksien jauhamista, turhaa jaarittelua ja saman asian toistoa.
Jack Whyte: The Singing Sword
Lucinda Riley: Seitsemän sisarta
Harlekiini tasoinen satukirja. Ei todellakaan sytytä. Kieli on yksinkertaista ja teennäistä. Olen lukenut 200 sivua ärsyttävän lapsellista tekstiä. Kirjasarjaan kuuluu käsittääkseni 7 teosta. Saattaa olla, että ensimmäistä kertaa joudun jättämään kirjan kesken ja ainakaan en aio edes harkita jatko-osien lukemista. En suosittele kenellekään.
Alex Schulmanin Skynda att älska. Keväällä julkaistiin suomeksi saman kirjailijan Polta nämä kirjeet, jossa kerrotaan Schulmanin isovanhempien salatuista suhteista, ja siksi luen Schulmanin aiemmatkin kirjat. Skynda att älska kertoo Alexin isästä, suomenruotsalaisesta Allan Schulmanista, joka teki uransa Ruotsissa. Ihan hyvä kirja, mutta vielä parempi lukukokemus oli Schulmanin seuraavana ilmestynyt kirja Glöm mig (Unohda minut).
Tommi Kinnusen Ei kertonut katuvansa.
Samaa mieltä edellä olevan kanssa Seitsemän sisarta -sarjasta. Luin eka kirjaa 100 sivua ja riitti minulle. En ymmärrä ihmisiä jotka hehkuttavat.
Suomalaisen ruoan laatukirja (useita kirjoittajia)
Alussa oli tylsää diipadaapaa raaka-aineiden erinomaisuudesta ja kouluruoan tärkeydestä, mutta sitten oli ihan mielenkiintoista tekstiä regenaratiivisesta maataloudesta ja mm. maataloustukien vääristävästä vaikutuksesta.