hotajat! Jos joku haluaisi urkkia tietojani luvatta, pitäisikö urkkijalla olla sotuni?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asuin ennen Helsingissä ja nyt Keravalla. Laitoin omakannasta niin, että tietojani ei saa helsingistä antaa mihinkään. Eli nyt Keravallako ei minusta terveystietoja näy muualta kuin Keravalta?

Entä voiko joku Helsingissä tk:ssa töissä oleva katsoa tietojani? Näkyykö esim. Oulunkylän terveyskeskuksen tiedot Lauttasaaressa? Siis kun laitoin, ettei tietojani saa antaa. Laitoin myös tietyt vanhat reseptini niin, ettei niitä nää edes farmaseutit. Onko mäin, vai voiko joku ne kuitenkin nähdä?

Kiesus mitä paranoiaa!

Ei vaan ihan sen vuoksi päädyin tällaiseen ratkaisuun kun sain niin pohjattoman ala-arvoista kohtelua heti sen jälkeen kun minulla todettiin masennus ja paniikkihäiriö. En ole ansainnut tuntemattomilta lääkäreiltä, jopa parilta sairaanhoitajalta nöyryytystä ja hulluna kohtelemista.

Nyt olen parantanut nuo vaivat, jotka raskaus/lapsen syntymä nosti esille. Lääkkeet, jotka minulle määrättiin tosin vaan viivytti parantumistani (rauhoittavat).

On uskomatonta, miten ihmisiä kohdellaan kun on saatu diagnosoitua jollekin esim paniikkihäiriö. Minut on mm. _naurettu_ ulos kun minulla oli kohtutulehdus. Siis seisaalteen oven vieressä sanottiin ja virnuiltiin, että naisen elämä nyt vaan on sellaista, että vähän nipistelee. Sitten kesken aikani tämä lääkäri lähti kokoukseen. Odotin 45min, että tulee jatkamaan. Ja taas en saanut edes istua vaan tämä (nais)lääkäri järjesteli huonettaan katsomatta minuun päinkään jaaritteli kuinka vähän voi välillä nipistellä...

Menin mehiläiseen ja todettiin kohtutulehdus.

Kaaduin jäällä kerran ja.meni sijoiltaan olkapää ja polvilumpio. No ambulanssilla Peijakseen. Minua odotutettiin ilman mitään särkylääkettä 5 tuntia, ennen kuin olkapääni laitettiin paikoilleen. Puoli tuntia ennen tätä annettiin särkylääke. Käsi oli tunnoton 2kk, koska oli niin pitkään ollut sijoitaan. Odotushuone oli typötyhjä ja itkin ja vaikeroin sängyssä koko 5 tuntia.

kun vihdpioin oli olkapää paikoillaan hoitaja pisti minut klenkkaamaan yhdellä jalalla kipsaajalle. Potkaisi lattialla olevan korin eteeni, missä oli talvitakkini jne. Ei apua, ei keppiä. En tiedä miten pääsin edes perille, kipsaaja heti tarjosi käden ja käski hoitajan tuomaan kepin. Jalalla ei voinut astua yhtään, polvilumpion lisäksi myös reisi revähti.

Kotiin päästyäni tajusin, että olen ollut ihan shokissa koko tapahtumasta, eniten kuitenkin siitä miten minua suoraan sanottuna kidutettiin tuolla.

Nämä olivat vaan pari esimerkkiä, vuosia kestäneestä asiattomasta käyttäytymisestä minua kohtaan diagnoosin jälkeen, monen lääkärin ja hoitajan toimesta. Olen monet kerrat lääkäristä lähtiessä itkenyt, enkä ole edes itkijätyyppiä.

Että tässä nyt joitakin syitä miksi toivoisin, ettei tietojani leviteltäisi.

Sait minut surulliseksi. Voiko tuo olla tottakaan? Valitettavasti uskon että voi.

Vierailija kirjoitti:

Pitäisi olla koko nimi tiedossa ja myös syntymäaika, koska voi olla monta saman nimistä ihmistä.

Jos epäilet voit kysyä kaikki papereitasi katselleet. Jälki jää eli kaikki papereissasi asioineet on jäljitettävissä. Pyydät vain tiedot arkistosta ja saat ne. Sairaalan arkistosta annetaan kaikki tiedot papereissasinkäyneistä. Kukaan ei voi asioida papereissa ilman jälkeä.

Niin siis mitä kautta saan itse selvitettyä mahdolliset tahot ketkä ovat tietojani katsoneet? Ihan ilman paranoia huutelua asiallinen vastaus, kiitos.

Vierailija kirjoitti:

Pitää olla aika urpå nykyään, jos luvatta tietoja katselee. Niistä jää aina jälki. Ja myös organisaatiot itse tekevät pistokokeita. Voi sitä häpeää jos jäisi tuollaisesta uteliaisuudesta kiinni. Todella noloa.

ja häpeäb lisäksi tosi kovat sanktiot työnantajan puolesta.

Vierailija kirjoitti:

Niin siis mitä kautta saan itse selvitettyä mahdolliset tahot ketkä ovat tietojani katsoneet? Ihan ilman paranoia huutelua asiallinen vastaus, kiitos.

Mene sinne kanta.fi:hin, siellä on ohjeet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin siis mitä kautta saan itse selvitettyä mahdolliset tahot ketkä ovat tietojani katsoneet? Ihan ilman paranoia huutelua asiallinen vastaus, kiitos.

Mene sinne kanta.fi:hin, siellä on ohjeet.

Ei siellä ole mitään kunnon ohjeita mihinkään. Epäselvät jonniinjoutavat sivut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asuin ennen Helsingissä ja nyt Keravalla. Laitoin omakannasta niin, että tietojani ei saa helsingistä antaa mihinkään. Eli nyt Keravallako ei minusta terveystietoja näy muualta kuin Keravalta?

Entä voiko joku Helsingissä tk:ssa töissä oleva katsoa tietojani? Näkyykö esim. Oulunkylän terveyskeskuksen tiedot Lauttasaaressa? Siis kun laitoin, ettei tietojani saa antaa. Laitoin myös tietyt vanhat reseptini niin, ettei niitä nää edes farmaseutit. Onko mäin, vai voiko joku ne kuitenkin nähdä?

Kiesus mitä paranoiaa!

Ei vaan ihan sen vuoksi päädyin tällaiseen ratkaisuun kun sain niin pohjattoman ala-arvoista kohtelua heti sen jälkeen kun minulla todettiin masennus ja paniikkihäiriö. En ole ansainnut tuntemattomilta lääkäreiltä, jopa parilta sairaanhoitajalta nöyryytystä ja hulluna kohtelemista.

Nyt olen parantanut nuo vaivat, jotka raskaus/lapsen syntymä nosti esille. Lääkkeet, jotka minulle määrättiin tosin vaan viivytti parantumistani (rauhoittavat).

On uskomatonta, miten ihmisiä kohdellaan kun on saatu diagnosoitua jollekin esim paniikkihäiriö. Minut on mm. _naurettu_ ulos kun minulla oli kohtutulehdus. Siis seisaalteen oven vieressä sanottiin ja virnuiltiin, että naisen elämä nyt vaan on sellaista, että vähän nipistelee. Sitten kesken aikani tämä lääkäri lähti kokoukseen. Odotin 45min, että tulee jatkamaan. Ja taas en saanut edes istua vaan tämä (nais)lääkäri järjesteli huonettaan katsomatta minuun päinkään jaaritteli kuinka vähän voi välillä nipistellä...

Menin mehiläiseen ja todettiin kohtutulehdus.

Kaaduin jäällä kerran ja.meni sijoiltaan olkapää ja polvilumpio. No ambulanssilla Peijakseen. Minua odotutettiin ilman mitään särkylääkettä 5 tuntia, ennen kuin olkapääni laitettiin paikoilleen. Puoli tuntia ennen tätä annettiin särkylääke. Käsi oli tunnoton 2kk, koska oli niin pitkään ollut sijoitaan. Odotushuone oli typötyhjä ja itkin ja vaikeroin sängyssä koko 5 tuntia.

kun vihdpioin oli olkapää paikoillaan hoitaja pisti minut klenkkaamaan yhdellä jalalla kipsaajalle. Potkaisi lattialla olevan korin eteeni, missä oli talvitakkini jne. Ei apua, ei keppiä. En tiedä miten pääsin edes perille, kipsaaja heti tarjosi käden ja käski hoitajan tuomaan kepin. Jalalla ei voinut astua yhtään, polvilumpion lisäksi myös reisi revähti.

Kotiin päästyäni tajusin, että olen ollut ihan shokissa koko tapahtumasta, eniten kuitenkin siitä miten minua suoraan sanottuna kidutettiin tuolla.

Nämä olivat vaan pari esimerkkiä, vuosia kestäneestä asiattomasta käyttäytymisestä minua kohtaan diagnoosin jälkeen, monen lääkärin ja hoitajan toimesta. Olen monet kerrat lääkäristä lähtiessä itkenyt, enkä ole edes itkijätyyppiä.

Että tässä nyt joitakin syitä miksi toivoisin, ettei tietojani leviteltäisi.

Sait minut surulliseksi. Voiko tuo olla tottakaan? Valitettavasti uskon että voi.

Kyllä on totta joka sana ja paljon jäi vielä kertomattakin. Saattaa olla toki sattumaakin kaikki, mutta sitten kohdallani sattumakin elää systemaattisesti.

Omat potilastiedot ja lokitiedot voi tilata kyseisestä yksiköstä, jossa olet ollut hoidossa.

Esim. http://www.hus.fi/potilaalle/potilaan_oikeudet/lomakkeet-ja-yhteystiedo…

Eikö todella kukaan ole tarttunut tuohon otsikon hotajat-sanaan? Uskomatonta.

Vierailija kirjoitti:

Asuin ennen Helsingissä ja nyt Keravalla. Laitoin omakannasta niin, että tietojani ei saa helsingistä antaa mihinkään. Eli nyt Keravallako ei minusta terveystietoja näy muualta kuin Keravalta?

Entä voiko joku Helsingissä tk:ssa töissä oleva katsoa tietojani? Näkyykö esim. Oulunkylän terveyskeskuksen tiedot Lauttasaaressa? Siis kun laitoin, ettei tietojani saa antaa. Laitoin myös tietyt vanhat reseptini niin, ettei niitä nää edes farmaseutit. Onko mäin, vai voiko joku ne kuitenkin nähdä?

Kerava on eri organisaatiossa, eli eivät näe sun tietoja. Helsingissä kirjatut tiedot näkyvät kaikissa niissä yksiköissä, joissa käytössä potilastietojärjestelmä Pegasos (jotain poikkeuksia voi olla psykiatrian näkymisessä, en tiedä tilannetta tällä hetkellä). Eli kaikki terveysasemat, Helsingin kaupungin sairaalat (siis ei HUS), neuvolat. Helsingin sisällä tekstien näkymistä muissa yksiköissä ei voi mitenkään estää. Mutta nyt kun asut Keravalla, sinulla tuskin on hoitosuhdetta Helsingissä, joten kukaan ei siellä sinun papereitasi tongi.

Ja jollekin muulle kysyjälle: pelkkä hetu riittää mainiosti henkilön löytämiseen potilastietojärjestelmästä.

50 vielä jatkaa: toki joku Helsingissä Pegasos-yksikössä töissä oleva voisi katsoa tietojasi, mutta vaati kyllä hyvin alhaista moraalia ja epärehellisyyttä.

Ensin joku kysyi löytyykö ihminen henkilörekisteristä, vai pitääkö olla sotu tiedossa? Ainakin jo 20 vuotta sitten henkilörekisteri löytää sinut valtakunnallisesta rekisteristä ihan nimellä. Ihan sama oletko Hangon terveyskeskuksessa vai Rovaniemellä .  Sama ohjelma on käytössä. UseiN tulee päivystyaikaan pikkupotilaita isovanhempien saattamana. Ei esim. papat useinkaan muista hätääntyneenä 2- 6 vuotiaan koko nimeä, vaan sen lempinimen, sotua ei omat omat vanhemmatkaan aina tiedä. Yhdellä papalla oli 11 lastenlasta. Ilman nimeäkin tietenkin hoidetaan. Joskus ei ole edes yhteistä kieltä. Bussilastillinen ulkomaisia turisteja voidaan merkata aluksi vaikka numerokoodeilla.  Sitten paremmalla ajalla ajetaan tiedot sisään oikeilla nimillä.

Hoitaja tässä: pyytäkää lokitietojanne!

Näin saatte selville tietojen katselijat, joilla ei ole niihin mitään oikeutta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asuin ennen Helsingissä ja nyt Keravalla. Laitoin omakannasta niin, että tietojani ei saa helsingistä antaa mihinkään. Eli nyt Keravallako ei minusta terveystietoja näy muualta kuin Keravalta?

Entä voiko joku Helsingissä tk:ssa töissä oleva katsoa tietojani? Näkyykö esim. Oulunkylän terveyskeskuksen tiedot Lauttasaaressa? Siis kun laitoin, ettei tietojani saa antaa. Laitoin myös tietyt vanhat reseptini niin, ettei niitä nää edes farmaseutit. Onko mäin, vai voiko joku ne kuitenkin nähdä?

Kiesus mitä paranoiaa!

Ei vaan ihan sen vuoksi päädyin tällaiseen ratkaisuun kun sain niin pohjattoman ala-arvoista kohtelua heti sen jälkeen kun minulla todettiin masennus ja paniikkihäiriö. En ole ansainnut tuntemattomilta lääkäreiltä, jopa parilta sairaanhoitajalta nöyryytystä ja hulluna kohtelemista.

Nyt olen parantanut nuo vaivat, jotka raskaus/lapsen syntymä nosti esille. Lääkkeet, jotka minulle määrättiin tosin vaan viivytti parantumistani (rauhoittavat).

On uskomatonta, miten ihmisiä kohdellaan kun on saatu diagnosoitua jollekin esim paniikkihäiriö. Minut on mm. _naurettu_ ulos kun minulla oli kohtutulehdus. Siis seisaalteen oven vieressä sanottiin ja virnuiltiin, että naisen elämä nyt vaan on sellaista, että vähän nipistelee. Sitten kesken aikani tämä lääkäri lähti kokoukseen. Odotin 45min, että tulee jatkamaan. Ja taas en saanut edes istua vaan tämä (nais)lääkäri järjesteli huonettaan katsomatta minuun päinkään jaaritteli kuinka vähän voi välillä nipistellä...

Menin mehiläiseen ja todettiin kohtutulehdus.

Kaaduin jäällä kerran ja.meni sijoiltaan olkapää ja polvilumpio. No ambulanssilla Peijakseen. Minua odotutettiin ilman mitään särkylääkettä 5 tuntia, ennen kuin olkapääni laitettiin paikoilleen. Puoli tuntia ennen tätä annettiin särkylääke. Käsi oli tunnoton 2kk, koska oli niin pitkään ollut sijoitaan. Odotushuone oli typötyhjä ja itkin ja vaikeroin sängyssä koko 5 tuntia.

kun vihdpioin oli olkapää paikoillaan hoitaja pisti minut klenkkaamaan yhdellä jalalla kipsaajalle. Potkaisi lattialla olevan korin eteeni, missä oli talvitakkini jne. Ei apua, ei keppiä. En tiedä miten pääsin edes perille, kipsaaja heti tarjosi käden ja käski hoitajan tuomaan kepin. Jalalla ei voinut astua yhtään, polvilumpion lisäksi myös reisi revähti.

Kotiin päästyäni tajusin, että olen ollut ihan shokissa koko tapahtumasta, eniten kuitenkin siitä miten minua suoraan sanottuna kidutettiin tuolla.

Nämä olivat vaan pari esimerkkiä, vuosia kestäneestä asiattomasta käyttäytymisestä minua kohtaan diagnoosin jälkeen, monen lääkärin ja hoitajan toimesta. Olen monet kerrat lääkäristä lähtiessä itkenyt, enkä ole edes itkijätyyppiä.

Että tässä nyt joitakin syitä miksi toivoisin, ettei tietojani leviteltäisi.

Todella kurjaa! Mutta uskoisin, ettei tuo johdu mt-diagnooseista, koska itselläni on ihan vastaavanlaisia kokemuksia, vaikka ei ole mitään mt-diagnoosia. Joudun vain sairauden takia käymään usein sairaalassa. Yksi näistä päivystyksistä oli legendaarisen tyly, kunnes siellä vaihtui esimies. Homma muuttui täysin ja henkilökuntakin osittain, nyt kaikki ovat perusystävällisiä ja asiallisia.

Siksi uskon, että tylyydessä on kyse joko yksittäisen työntekijän huonosta asenteesta tai työilmapiiriongelmista, jotka heijastuvat asiakkaaseen. Kannattaa tehdä valitus johdolle tai potilasasiamiehelle, jos tulet huonosti kohdelluksi. Kerran olen itsekin tehnyt, parin päivän kuluttua soitti yksikön johtaja itse ja pahoitteli tapahtunutta. Kyse oli tilanteesta, jossa naureskellen ja vähätellen käännytettiin pois, yksityislääkäri totesi tilanteen ja tilanne vaati välitöntä sairaalahoitoa kaksi päivää. Minulle ei siis annettu edes lääkärin aikaa. Siis hyvin samantyyppinen asia kuin kuvaamasi gyneongelma, josta olisi kannattanut tehdä valitus. Uskon, että valituksilla on vaikutusta. 

Minusta on lapsellista olettaa, ettei urkkimista koskaan tapahdu. Varmasti tapahtuu, itsellänikin yksi kokemus, kun asuin pienellä paikkakunnalla. Minulta tultiin kysymään lapseen liittyvää asiaa, josta tiesi kolme henkilöä, minä, mieheni ja ammattilainen. Joko siis tuo ammattilainen oli kertonut jollekin tai sitten joku oli katsonut tietojamme luvatta ja kertonut asioitamme eteenpäin.

Kyseessä harmiton juttu, mutta jäi mieleen silti. Jos silloin olisi voinut lokin tarkistaa, olisin sen tehnyt.