Kolmekymppinen Pekka ei ole käynyt koskaan treffeillä, suudellut tai harrastanut seksiä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi syyttelette Pekkaa siitä että kuka vain kelpaisi, kunhan on joku? Eikö sanonut suoraan että jokunen nainen olisi hänestä ollut kiinnostunut, mutta hän ei heistä! Voiko olla enää puhtaammat tarkoitusperät Pekalla kun ei käyttänyt näiden naisten kiinnostusta hyväkseen?

No eikö sitä voisi antaa edes mahdollisuuden? Sellaiset rakkautta ensi silmäyksellä jutut kun ovat pelkkää paskapuhetta.

Ovatko? Itse miehenä huomaan heti löytyykö kiinnostusta. Niinhän se perinteisesti menee että mies kiinnostuu, tekee aloitteen ja liehittelee ja nainen joko kiinnostuu tai ei. Itselle ei ainakaan ole käynyt koskaan toisinpäin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En jaksanut lukea juttua. Lähes jokaisessa tuon tapaisissa kirjoituksissa on käynyt ilmi, että kyllä niitä muutama kiinnostunutta naistakin ois ollu (eli tarjontaa), mutta nehän ei näille ikisinkuille kelvanneet. Ois pitänyt varmaan olla jotain nättiä nuorta hoikkaa typykkää tarjolla. 

On hyvin vaikeaa olla parisuhteessa sellaisen ihmisen kanssa, johon et tunne minkäänlaista fyysistä vetoa. Olen kerran elämässäni koittanut sitä koska tapailemallani naisella oli niin upea luonne (hauska, fiksu, empaattinen jne.), mutta ei siitä tietenkään tullut yhtään mitään. Haluaisitko sinä että kumppanisi joutuisi pitämään silmiään kiinni ja ajattelemaan jotain muuta, jotta lähempi kanssakäyminen olisi edes mahdollista? Seksin harrastaminen vaatii ikävä kyllä miehen kiihottumista onnistuakseen ja mikäli sitä voisi jotenkin pekällä ajatuksen voimalla hallita, niin olisin varmasti vieläkin tuon mainitsemani naisen kanssa. On varmasti pinnallista mutta itse en ainakaan ole keksinyt tähän ongelmaan yhtään mitään lääkettä..

Niin. Sama pätee naisiin. Ei useimpia naisia kiihota mm. rumat/lihavat/ison vauvan näköiset/yli-ikäiset papat. Naisenkin pitää olla kiihottunut, jotta seksi onnistuu (esim. alakerran pitää kostuu jne). Myös henkinen haluaminen on tärkää, koska muuten seksi tuntuu oksettavalta, suorastaan henkiseltä pahoinpitelyltä. 

Tämä henkinen haluaminen on siitä ihme juttu, että monet ulkonäköönkin liittyvät seikat unohtuu, jos vaan sillä henkisellä tasolla natsaa. Jossakin oli tutkittu, että rakastumisvaiheessa elimistön hormonitoiminta jyllää siten, että ihminen pystyy siinä huumassa tekemään kaikkenlaisia juttuja, jotka muuten ällöttäisivät liikaa esim poimimaan paljain käsin jonkin lian seasta esineitä, ottamaan suuhunsa inhottavia juttuja ja suutelemaan ja työntämään kielen toisen suuhun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tunnen kaksi yli nelikymppistä neitsytmiestä. Toinen ylipainoinen pitkäaikaistyötön, toinen hyväpalkkainen nörtti. Fiksuja molemmat.

Itse sain ekan kokemuksen 25-vuotiaana, kun asiaan panostin. Sitä ennen olin luullut ja odottanut, että kyllä se oikea sieltä saapuu. Ei saavu.

Seksiä sain, kun melkein kuka vain kelpasi. Oikeaa seurustelua ei näiden kanssa tahtonut, vaikka oli useampi monivuotinenkin suhde. En ole koskaan rakastunut tai ihastunut niin, että joku olisi ihastunut myös itseeni.

Nykyisin olen yksin, ja viihdynkin aika hyvin näin, vaikka tietysti ihmetyttää, että miten se näin meni.

Ala-asteella luulin toisin, mutta tuossa 25v maissa tajusin asian, että ei vain onnistu tällä tavalla. Kyllä yksin voi oikeasti jäädä.

Ja sitten ihmetellään kun naiset ei halua näitä jotka panisivat vaikka orankia. Kiva elää niin että on panopuuna miehelle joka oikeasti pitää sua vaan siinä seksin takia ja on heti valmiina vaihtamaan jos saa parempaa. Miehet aina väittää että logiikka on miesten laji, mutta näiden keskustelujen perusteella miestä epäloogisempaa olentoa ei ole.

Toisesta voi tykätä ja voi olla hänen ystävänsä, vaikka ei rakastaisikaan. Jonkun rakkaus voi olla huonompaa ja valheellisempaa kuin toisen tykkääminen.

Kaikkein valheellisinta ja huonointa on sellainen että ollaan vuosia toisen ihmisen kanssa ajatelleen salaa että en oikeasti edes seurustele. On ihan oikein että tällainen mies on nykyään sinkku. Ja veikkaan että pariutuminen käy vuosi vuodelta vaikeammaksi, koska naisten kusipäätutka paranee iän ja kokemuksen karttuessa.

Kuinka mones elämän rakkaus itselläsi mahtaa olla takana? Joka toinen ihana rakkaus päättyy eroon. Onko se jotenkin vähemmän kusipäistä valehdella rakastavansa toista ja erota sitten kahden vuoden päästä, kuin se, ettei puhu rakkauksista eikä naimisiinmenosta, vaan ottaa tunteet vakavasti?

Jos ihminen ei ole rakastunut kehenkään, yksinkö ja ilman hellyyttäkö hänen pitää koko loppuelämänsä olla? Kukaan ei ole missään sanonut, että "naisia vaihdetaan lennossa", kun pointti just oli, ettei ole sitä naista, ensimmäistäkään.

Jos ihminen ei ole rakastunut kehenkään, hän on rehellisesti FWB-suhteessa eikä anna sen toisen kuvitella, että kyse olisi jostain enemmästä.

Vierailija kirjoitti:

Kokemattomaksi on todella helppo jäädä jos ei omaa erityisen komeita kasvoja ja pitkää ruumiinpituutta.

Itsekin olin 28v asti kokematon

Tuo on luonnevikaisten perusselitys. Katsopa, miten moni hirmu lyhyt ja ruma mies on naimisissa tai psrisuhteessa. Selitys on, että he eivät ole kusipäitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pekka ei tajua: hän ei ole kiinnostunut naisista, jotka ovat hänestä kiinnostuneita. Pekka taas ei kiinnosta naisia, joista hän kiinnostuu. Naisia on siis tarjolla, mutta ei mieluisia. Pekkoja on tarjolla, mutta ei mieluisia. Onko Pekka tyhmä?

Lopettakaa jankkaamasta tuosta että kiinnostuneita naisia olisi mutta Pekkaa ei kiinnosta. 

Eiköhän kaveri sanonut niin ettei vaikuttaisi ihan totaali luuserilta (mitä hän ei toki ainakaan naisenpuutteen vuoksi ole - nykyään ei ole helppoa saada naisia ja tuo käsitys joutaisi jo samaan roskakoriin homoseksuaalisuuden mt-diagnoosin kanssa).

Nimenomaan. Oman kokemukseni mukaan naiset joko kiinnostuvat tai eivät kiinnostu. Ei ole mitään sellaista miestä josta joku nainen kiinnostuisi mutta muut eivät. 

Kaikkein hanakimmin ne ulkoisesti vaatimattomamman näköiset naiset niiden alfa-uroiden kimpussa baarissa olivat ainakin minun nuoruudessani. 

Siis kaikkein vaatimattomimman näköiset naiset kävivät kaikkein hanakimmin kerjäämässä pakkeja ja "ottamassa verbaalisesti turpaansa" sinun nuoruudessasi? Oikeasti? Mistä ihmeestä nämä vaatimattoman näköiset naiset oikein löysivät riittävästi itsetuntoa tuohon? Miksi jatkuvat pakit eivät vaikuttaneet heidän itsetuntoonsa ja rohkeuteensa negatiivisesti, kuten yleensä aina sekä miehillä että naisilla vaikuttaa?

Harvemmin naiset mitään pakkeja saa eikä 99,99% miehistä ole naisille tylyjä tai ilkeitä. 

Okei. Tarkoitit siis tavallisia perusnättejä naisia, et niitä ulkoisesti kaikkein vaatimattomimpia. Ulkoisesti vaatimattomat naiset nimittäin todellakin saavat 99%ssa tapauksista pakit niiltä komeilta alfoilta. Se johtuu siitä, että alfojen ympärillä pyörii niin paljon vähemmän vaatimattomankin näköisiä kiinnostuneita naisia. Heillä on varaa valita ja koska heidän ei tarvitse tyytyä mielestään rumaan naiseen, he hyvin harvoin niin tekevätkään. Jos tekevät, niin jälkeenpäin paitsi alfa itse, myös hänen hännystelijäporukkansa avoimesti pilkkaavat rumaa naista ja naureskelevat hänelle, että pääsi reppana sentään säälipanolle.

Ja kyllä vaan miehetkin antavat hyvin ilkeitä pakkeja naisille, jonka ulkonäkö ei miellytä. Jotkut ovat hyvin innokkaita ilkkumaan toisen ulkonäköä, vaikkei tämä olisi lähestynytkään. Ette te miehetkään mitään pyhimyksiä ole. Tämän voin kertoa sinulle pitkällä kokemuksella hyvin vaatimattoman näköisenä naisena.

Ulkoisesti vaatimattomat naiset saavat pakit alfoilta? Tässä taas nähdään että naisten on aina pakko pariutua ylöspäin. Tavalliset miehet eivät kelpaa.

Ei. Tasoteoriaketjussa nimenomaan opetettiin, että naiset joutuvat tyytymään itseään alempitasoisiin, koska alfoja ei riitä kaikille. Eli kaunis nainen & ruma mies on normi.

Koettakaa nyt itse pysyä perässä tän teidän teorian kanssa, älkääkä jatkuvasti muuttako sitä sen mukaan, miten keskusteluun parhaiten sopii!

Mistä tämän tason virallisen määrityksen voi lukea?

Eiköhän se mennyt juuri päinvastoin teorian mukaan eli alfat pyörittää pillukarusellia ja normimiehet joutuvat tyytymään jämiin eli yksinhuoltajiin, lihaviin, rumiin, yli 30v tms tai olemaan yksin

Tälläkin palastalla akat ovat kertoneet miten on parempi tyytyä seksiin silloin tällöin komistuksen kanssa kun olla epäviehättävän miehen kanssa. Kaikki tiedetään mitä tuo tarkoittaa koska 80% miehistä ovat alle keskiarvon naisten mielestä.

Ja 80 % miehistä on viimeistään kolmekymppisenä parisuhteessa. Eli joko naiset pariutuvat alle keskiarvon miesten kanssa tai sitten tuo jankuttamasi väite ei pidä paikkaansa.

Aika moni tietämäni mies pitää sivusuhdetta tai panee muita aina kun tulee mahdollisuus.

Mielenkiintoista. 80 % miehistä on rumia ja sitten niillä on kuitenkin jopa sivusuhteita tai saavat helposti panoja.

Vierailija kirjoitti:

Ei Pekka ole jäänyt mitään paitsi.

Eikä Pekan tarvitse hävetä mitään.

Pekka on itse asiassa voittaja.

Ei nainen ja parisuhde ole mikään saavutus.

Ikisinkuilla ei ole seksiriippuvaisuutta toisin kuin muilla, mikä helpottaa elämää.

Minuakin epäilyttää Pekan tapauksessa se, että näemmä olisi ollut hänestä kiinnostuneita naisia, jotka tälle Pekalle ei kuitenkaan ole kelvanneet - ja kuitenkaan Pekka ei ole koskaan käynyt treffeillä. Nyt rehellisesti Pekka, tunsitko sinä siis lainkaan näitä naisia, joille ilmeisesti siis annoit pakit vain ulkonäön tai ensivaikutelman perusteella?

Tämä on se syy, miksi parisuhteita ei synny, kun ei anneta mahdollisuutta. Apua kun ei heti olla kanki kovana ensitapaamisella niin ei kelpaa. Omat parisuhteeni ovat syntyneet aina pikkuhiljaa ystävyydestä, eli mistään rakkaudesta ensisilmäyksellä ei voida puhua. Se kiintymys on muodostunut vähitellen, kun toisen seurassa on mukavaa - ja sen kiintymyksen myötä se seksuaalinen jännitekin on kasvanut.

Ennakkoluulottomasti tutustumaan ihmisiin!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tunnen kaksi yli nelikymppistä neitsytmiestä. Toinen ylipainoinen pitkäaikaistyötön, toinen hyväpalkkainen nörtti. Fiksuja molemmat.

Itse sain ekan kokemuksen 25-vuotiaana, kun asiaan panostin. Sitä ennen olin luullut ja odottanut, että kyllä se oikea sieltä saapuu. Ei saavu.

Seksiä sain, kun melkein kuka vain kelpasi. Oikeaa seurustelua ei näiden kanssa tahtonut, vaikka oli useampi monivuotinenkin suhde. En ole koskaan rakastunut tai ihastunut niin, että joku olisi ihastunut myös itseeni.

Nykyisin olen yksin, ja viihdynkin aika hyvin näin, vaikka tietysti ihmetyttää, että miten se näin meni.

Ala-asteella luulin toisin, mutta tuossa 25v maissa tajusin asian, että ei vain onnistu tällä tavalla. Kyllä yksin voi oikeasti jäädä.

Ja sitten ihmetellään kun naiset ei halua näitä jotka panisivat vaikka orankia. Kiva elää niin että on panopuuna miehelle joka oikeasti pitää sua vaan siinä seksin takia ja on heti valmiina vaihtamaan jos saa parempaa. Miehet aina väittää että logiikka on miesten laji, mutta näiden keskustelujen perusteella miestä epäloogisempaa olentoa ei ole.

Toisesta voi tykätä ja voi olla hänen ystävänsä, vaikka ei rakastaisikaan. Jonkun rakkaus voi olla huonompaa ja valheellisempaa kuin toisen tykkääminen.

Kaikkein valheellisinta ja huonointa on sellainen että ollaan vuosia toisen ihmisen kanssa ajatelleen salaa että en oikeasti edes seurustele. On ihan oikein että tällainen mies on nykyään sinkku. Ja veikkaan että pariutuminen käy vuosi vuodelta vaikeammaksi, koska naisten kusipäätutka paranee iän ja kokemuksen karttuessa.

Kuinka mones elämän rakkaus itselläsi mahtaa olla takana? Joka toinen ihana rakkaus päättyy eroon. Onko se jotenkin vähemmän kusipäistä valehdella rakastavansa toista ja erota sitten kahden vuoden päästä, kuin se, ettei puhu rakkauksista eikä naimisiinmenosta, vaan ottaa tunteet vakavasti?

Jos ihminen ei ole rakastunut kehenkään, yksinkö ja ilman hellyyttäkö hänen pitää koko loppuelämänsä olla? Kukaan ei ole missään sanonut, että "naisia vaihdetaan lennossa", kun pointti just oli, ettei ole sitä naista, ensimmäistäkään.

Juu, ei ole naista ei. On vain hyödykkeitä, joiden elämästä voi viedä vuosia teeskennellen parisuhdetta, ja samalla ajatellen selän takana että en seurustele edes tuon merkityksettömän lihapalan kanssa. Toivon tosiaan että karma saa sut kiinni ja jäät loppuelämäksesi sinkuksi.

Vierailija kirjoitti:

Minuakin epäilyttää Pekan tapauksessa se, että näemmä olisi ollut hänestä kiinnostuneita naisia, jotka tälle Pekalle ei kuitenkaan ole kelvanneet - ja kuitenkaan Pekka ei ole koskaan käynyt treffeillä. Nyt rehellisesti Pekka, tunsitko sinä siis lainkaan näitä naisia, joille ilmeisesti siis annoit pakit vain ulkonäön tai ensivaikutelman perusteella?

Tämä on se syy, miksi parisuhteita ei synny, kun ei anneta mahdollisuutta. Apua kun ei heti olla kanki kovana ensitapaamisella niin ei kelpaa. Omat parisuhteeni ovat syntyneet aina pikkuhiljaa ystävyydestä, eli mistään rakkaudesta ensisilmäyksellä ei voida puhua. Se kiintymys on muodostunut vähitellen, kun toisen seurassa on mukavaa - ja sen kiintymyksen myötä se seksuaalinen jännitekin on kasvanut.

Ennakkoluulottomasti tutustumaan ihmisiin!

Hyvin monista ihmisistä näkee ensisilmäyksellä, ettei tule koskaan tulemaan näiden kanssa niin hyvin toimeen, että yhteiselämä tai kaveruus olisi realistinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tunnen kaksi yli nelikymppistä neitsytmiestä. Toinen ylipainoinen pitkäaikaistyötön, toinen hyväpalkkainen nörtti. Fiksuja molemmat.

Itse sain ekan kokemuksen 25-vuotiaana, kun asiaan panostin. Sitä ennen olin luullut ja odottanut, että kyllä se oikea sieltä saapuu. Ei saavu.

Seksiä sain, kun melkein kuka vain kelpasi. Oikeaa seurustelua ei näiden kanssa tahtonut, vaikka oli useampi monivuotinenkin suhde. En ole koskaan rakastunut tai ihastunut niin, että joku olisi ihastunut myös itseeni.

Nykyisin olen yksin, ja viihdynkin aika hyvin näin, vaikka tietysti ihmetyttää, että miten se näin meni.

Ala-asteella luulin toisin, mutta tuossa 25v maissa tajusin asian, että ei vain onnistu tällä tavalla. Kyllä yksin voi oikeasti jäädä.

Ja sitten ihmetellään kun naiset ei halua näitä jotka panisivat vaikka orankia. Kiva elää niin että on panopuuna miehelle joka oikeasti pitää sua vaan siinä seksin takia ja on heti valmiina vaihtamaan jos saa parempaa. Miehet aina väittää että logiikka on miesten laji, mutta näiden keskustelujen perusteella miestä epäloogisempaa olentoa ei ole.

Toisesta voi tykätä ja voi olla hänen ystävänsä, vaikka ei rakastaisikaan. Jonkun rakkaus voi olla huonompaa ja valheellisempaa kuin toisen tykkääminen.

Kaikkein valheellisinta ja huonointa on sellainen että ollaan vuosia toisen ihmisen kanssa ajatelleen salaa että en oikeasti edes seurustele. On ihan oikein että tällainen mies on nykyään sinkku. Ja veikkaan että pariutuminen käy vuosi vuodelta vaikeammaksi, koska naisten kusipäätutka paranee iän ja kokemuksen karttuessa.

Kuinka mones elämän rakkaus itselläsi mahtaa olla takana? Joka toinen ihana rakkaus päättyy eroon. Onko se jotenkin vähemmän kusipäistä valehdella rakastavansa toista ja erota sitten kahden vuoden päästä, kuin se, ettei puhu rakkauksista eikä naimisiinmenosta, vaan ottaa tunteet vakavasti?

Jos ihminen ei ole rakastunut kehenkään, yksinkö ja ilman hellyyttäkö hänen pitää koko loppuelämänsä olla? Kukaan ei ole missään sanonut, että "naisia vaihdetaan lennossa", kun pointti just oli, ettei ole sitä naista, ensimmäistäkään.

Juu, ei ole naista ei. On vain hyödykkeitä, joiden elämästä voi viedä vuosia teeskennellen parisuhdetta, ja samalla ajatellen selän takana että en seurustele edes tuon merkityksettömän lihapalan kanssa. Toivon tosiaan että karma saa sut kiinni ja jäät loppuelämäksesi sinkuksi.

Niin, ja uskon ja toivon että suurin osa ihmisistä kuitenkin mieltää vuosien yhdessäolon edes seurusteluksi, ja että puuhaan on ryhdytty hyvässä uskossa että tästä syntyy jotain kestävää. On hyvin tavallista että homma ei toimi, että ihmiset lopulta eroavat, ja suurimmalle osalle prosessiin liittyy epäröintiä ja surua. Tämä sen sijaan että lasketaan rima niin alas että saa seksiä joltain keltä vaan, ja sitten vedätetään kyseistä ihmistä vuosia vaikka alusta asti on selvää että ihminen on vain kertakäyttöhyödyke. Pthyi. Voisit edes sen verran häpyä hankkia että puhuisit heistä seurustelukumppaneina.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minuakin epäilyttää Pekan tapauksessa se, että näemmä olisi ollut hänestä kiinnostuneita naisia, jotka tälle Pekalle ei kuitenkaan ole kelvanneet - ja kuitenkaan Pekka ei ole koskaan käynyt treffeillä. Nyt rehellisesti Pekka, tunsitko sinä siis lainkaan näitä naisia, joille ilmeisesti siis annoit pakit vain ulkonäön tai ensivaikutelman perusteella?

Tämä on se syy, miksi parisuhteita ei synny, kun ei anneta mahdollisuutta. Apua kun ei heti olla kanki kovana ensitapaamisella niin ei kelpaa. Omat parisuhteeni ovat syntyneet aina pikkuhiljaa ystävyydestä, eli mistään rakkaudesta ensisilmäyksellä ei voida puhua. Se kiintymys on muodostunut vähitellen, kun toisen seurassa on mukavaa - ja sen kiintymyksen myötä se seksuaalinen jännitekin on kasvanut.

Ennakkoluulottomasti tutustumaan ihmisiin!

Hyvin monista ihmisistä näkee ensisilmäyksellä, ettei tule koskaan tulemaan näiden kanssa niin hyvin toimeen, että yhteiselämä tai kaveruus olisi realistinen.

Miten sellaisen voi nähdä? Itse ainakin tajusin 15 vuoden tuntemisen jälkeen yhtäkkiä ihastuneeni erääseen henkilöön...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minuakin epäilyttää Pekan tapauksessa se, että näemmä olisi ollut hänestä kiinnostuneita naisia, jotka tälle Pekalle ei kuitenkaan ole kelvanneet - ja kuitenkaan Pekka ei ole koskaan käynyt treffeillä. Nyt rehellisesti Pekka, tunsitko sinä siis lainkaan näitä naisia, joille ilmeisesti siis annoit pakit vain ulkonäön tai ensivaikutelman perusteella?

Tämä on se syy, miksi parisuhteita ei synny, kun ei anneta mahdollisuutta. Apua kun ei heti olla kanki kovana ensitapaamisella niin ei kelpaa. Omat parisuhteeni ovat syntyneet aina pikkuhiljaa ystävyydestä, eli mistään rakkaudesta ensisilmäyksellä ei voida puhua. Se kiintymys on muodostunut vähitellen, kun toisen seurassa on mukavaa - ja sen kiintymyksen myötä se seksuaalinen jännitekin on kasvanut.

Ennakkoluulottomasti tutustumaan ihmisiin!

Hyvin monista ihmisistä näkee ensisilmäyksellä, ettei tule koskaan tulemaan näiden kanssa niin hyvin toimeen, että yhteiselämä tai kaveruus olisi realistinen.

Miten sellaisen voi nähdä? Itse ainakin tajusin 15 vuoden tuntemisen jälkeen yhtäkkiä ihastuneeni erääseen henkilöön...

Jos on sellainen ihmistyyppi että sen kanssa ei tule toimeen tai jos sillä on esim. paha mielenterveysongelma joka tekee käytöksestä vastenmielistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minuakin epäilyttää Pekan tapauksessa se, että näemmä olisi ollut hänestä kiinnostuneita naisia, jotka tälle Pekalle ei kuitenkaan ole kelvanneet - ja kuitenkaan Pekka ei ole koskaan käynyt treffeillä. Nyt rehellisesti Pekka, tunsitko sinä siis lainkaan näitä naisia, joille ilmeisesti siis annoit pakit vain ulkonäön tai ensivaikutelman perusteella?

Tämä on se syy, miksi parisuhteita ei synny, kun ei anneta mahdollisuutta. Apua kun ei heti olla kanki kovana ensitapaamisella niin ei kelpaa. Omat parisuhteeni ovat syntyneet aina pikkuhiljaa ystävyydestä, eli mistään rakkaudesta ensisilmäyksellä ei voida puhua. Se kiintymys on muodostunut vähitellen, kun toisen seurassa on mukavaa - ja sen kiintymyksen myötä se seksuaalinen jännitekin on kasvanut.

Ennakkoluulottomasti tutustumaan ihmisiin!

Hyvin monista ihmisistä näkee ensisilmäyksellä, ettei tule koskaan tulemaan näiden kanssa niin hyvin toimeen, että yhteiselämä tai kaveruus olisi realistinen.

No tämä jos mikä selittää yksinäiset Pekat. Jos joku oikeasti kuvittelee ulkonäöstä näkevänsä toisen luonteen, huumorintajun, arvot ja kemiat itsensä kanssa, niin on yksinäisyytensä ansainnut.

T. Se kaveruuksista parisuhteisiin ponnistanut.

Ps. Nykymiehestäni en ensitapaamisella ajatellut juuri mitään. Ja hänet vieläpä esiteltiin minulle etukäteen "vähän sellaisena naistenvihaajana". Eipä vaan ollut, vaan esittelijä itse ei ymmärtänyt sarkasmia ja mustaa huumoria.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos mies on vielä kolmekymppisenäkin täysin kokematon naisasioissa, täytyy hänessä olla jotain pahasti vialla... Anteeksi nyt vaan. Joko luonne on vinksallaan tai sitten olemus on luotaantyöntävä.

Turha naisista hakea vikaa. En minä ainakaan kiinnostu epätoivoa hohkaavista "anteeksi että olen olemassa"-tyyppisistä miehistä. Olemus on ihmisessä se tärkein asia, ei niinkään ulkonäkö. Itsevarmuus ja tietynlainen anteeksipyytelemättömyys on todella kiihottavaa, ja taatusti herättää kiinnostuksen. Itsekeskeisyys ja ns. lahnamaisuus saa ainakin minut juoksemaan karkuun...

Älä viitsi yleistää! Itse olen aina ollut heikkona ujoihin miehiin ja mainitsemasi röyhkeä anteeksipyytelemättömyys on mulle ihan uskomaton turn-off. Harmi vaan, että asetelma on aina sama: machopaskiainen lähestyy minua ja minä annan pakit, minä lähestyn kainostelijaa ja se antaa mulle pakit.

Kohtaanto-ongelma. Sehän se, ei mitkään tasot.

Ehkä se kainostelija mies tahtoo parisuhteen ja etsii oman tasonsa naista siihen ja väärin oletat kelpaavasi koska kelpaat jollekin komealle machopaskiaiselle yhden yön panoksi.

Lukutaito? (Ilmeisesti yhtä hyvä kuin kirjoitustaito...)

Minähän juuri sanoin tuossa, etten oleta kelpaavani omalle toiveryhmälleni (sillä kokemus on kuten edellä). Machot taas eivät kelpaa minulle edes yhdeksi yöksi, en harrasta irtosuhteita.

Jännä, miten miesten pitää aina haukkua nainen, kun tulee ilmi, ettei tämä haluakaan sitä mitä miehet olettavat kaikkien naisten haluavan. Ei ihme, että pysytte yksin - kuka tuollaista luonnetta kestää?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minuakin epäilyttää Pekan tapauksessa se, että näemmä olisi ollut hänestä kiinnostuneita naisia, jotka tälle Pekalle ei kuitenkaan ole kelvanneet - ja kuitenkaan Pekka ei ole koskaan käynyt treffeillä. Nyt rehellisesti Pekka, tunsitko sinä siis lainkaan näitä naisia, joille ilmeisesti siis annoit pakit vain ulkonäön tai ensivaikutelman perusteella?

Tämä on se syy, miksi parisuhteita ei synny, kun ei anneta mahdollisuutta. Apua kun ei heti olla kanki kovana ensitapaamisella niin ei kelpaa. Omat parisuhteeni ovat syntyneet aina pikkuhiljaa ystävyydestä, eli mistään rakkaudesta ensisilmäyksellä ei voida puhua. Se kiintymys on muodostunut vähitellen, kun toisen seurassa on mukavaa - ja sen kiintymyksen myötä se seksuaalinen jännitekin on kasvanut.

Ennakkoluulottomasti tutustumaan ihmisiin!

Hyvin monista ihmisistä näkee ensisilmäyksellä, ettei tule koskaan tulemaan näiden kanssa niin hyvin toimeen, että yhteiselämä tai kaveruus olisi realistinen.

Miten sellaisen voi nähdä? Itse ainakin tajusin 15 vuoden tuntemisen jälkeen yhtäkkiä ihastuneeni erääseen henkilöön...

Jos on sellainen ihmistyyppi että sen kanssa ei tule toimeen tai jos sillä on esim. paha mielenterveysongelma joka tekee käytöksestä vastenmielistä.

Ja sinä näet nämä ensisilmäyksellä tutustumatta ollenkaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pekka ei tajua: hän ei ole kiinnostunut naisista, jotka ovat hänestä kiinnostuneita. Pekka taas ei kiinnosta naisia, joista hän kiinnostuu. Naisia on siis tarjolla, mutta ei mieluisia. Pekkoja on tarjolla, mutta ei mieluisia. Onko Pekka tyhmä?

Lopettakaa jankkaamasta tuosta että kiinnostuneita naisia olisi mutta Pekkaa ei kiinnosta. 

Eiköhän kaveri sanonut niin ettei vaikuttaisi ihan totaali luuserilta (mitä hän ei toki ainakaan naisenpuutteen vuoksi ole - nykyään ei ole helppoa saada naisia ja tuo käsitys joutaisi jo samaan roskakoriin homoseksuaalisuuden mt-diagnoosin kanssa).

Nimenomaan. Oman kokemukseni mukaan naiset joko kiinnostuvat tai eivät kiinnostu. Ei ole mitään sellaista miestä josta joku nainen kiinnostuisi mutta muut eivät. 

Kaikkein hanakimmin ne ulkoisesti vaatimattomamman näköiset naiset niiden alfa-uroiden kimpussa baarissa olivat ainakin minun nuoruudessani. 

Siis kaikkein vaatimattomimman näköiset naiset kävivät kaikkein hanakimmin kerjäämässä pakkeja ja "ottamassa verbaalisesti turpaansa" sinun nuoruudessasi? Oikeasti? Mistä ihmeestä nämä vaatimattoman näköiset naiset oikein löysivät riittävästi itsetuntoa tuohon? Miksi jatkuvat pakit eivät vaikuttaneet heidän itsetuntoonsa ja rohkeuteensa negatiivisesti, kuten yleensä aina sekä miehillä että naisilla vaikuttaa?

Harvemmin naiset mitään pakkeja saa eikä 99,99% miehistä ole naisille tylyjä tai ilkeitä. 

Okei. Tarkoitit siis tavallisia perusnättejä naisia, et niitä ulkoisesti kaikkein vaatimattomimpia. Ulkoisesti vaatimattomat naiset nimittäin todellakin saavat 99%ssa tapauksista pakit niiltä komeilta alfoilta. Se johtuu siitä, että alfojen ympärillä pyörii niin paljon vähemmän vaatimattomankin näköisiä kiinnostuneita naisia. Heillä on varaa valita ja koska heidän ei tarvitse tyytyä mielestään rumaan naiseen, he hyvin harvoin niin tekevätkään. Jos tekevät, niin jälkeenpäin paitsi alfa itse, myös hänen hännystelijäporukkansa avoimesti pilkkaavat rumaa naista ja naureskelevat hänelle, että pääsi reppana sentään säälipanolle.

Ja kyllä vaan miehetkin antavat hyvin ilkeitä pakkeja naisille, jonka ulkonäkö ei miellytä. Jotkut ovat hyvin innokkaita ilkkumaan toisen ulkonäköä, vaikkei tämä olisi lähestynytkään. Ette te miehetkään mitään pyhimyksiä ole. Tämän voin kertoa sinulle pitkällä kokemuksella hyvin vaatimattoman näköisenä naisena.

Ulkoisesti vaatimattomat naiset saavat pakit alfoilta? Tässä taas nähdään että naisten on aina pakko pariutua ylöspäin. Tavalliset miehet eivät kelpaa.

Ei. Tasoteoriaketjussa nimenomaan opetettiin, että naiset joutuvat tyytymään itseään alempitasoisiin, koska alfoja ei riitä kaikille. Eli kaunis nainen & ruma mies on normi.

Koettakaa nyt itse pysyä perässä tän teidän teorian kanssa, älkääkä jatkuvasti muuttako sitä sen mukaan, miten keskusteluun parhaiten sopii!

Mistä tämän tason virallisen määrityksen voi lukea?

Eiköhän se mennyt juuri päinvastoin teorian mukaan eli alfat pyörittää pillukarusellia ja normimiehet joutuvat tyytymään jämiin eli yksinhuoltajiin, lihaviin, rumiin, yli 30v tms tai olemaan yksin

Tälläkin palastalla akat ovat kertoneet miten on parempi tyytyä seksiin silloin tällöin komistuksen kanssa kun olla epäviehättävän miehen kanssa. Kaikki tiedetään mitä tuo tarkoittaa koska 80% miehistä ovat alle keskiarvon naisten mielestä.

Ja 80 % miehistä on viimeistään kolmekymppisenä parisuhteessa. Eli joko naiset pariutuvat alle keskiarvon miesten kanssa tai sitten tuo jankuttamasi väite ei pidä paikkaansa.

Aika moni tietämäni mies pitää sivusuhdetta tai panee muita aina kun tulee mahdollisuus.

Mielenkiintoista. 80 % miehistä on rumia ja sitten niillä on kuitenkin jopa sivusuhteita tai saavat helposti panoja.

Jep. Välillä KAIKKI miehet pettää, mutta sitten taas toisaalta VAIN 1% panee kaikki naiset ja 99% on kokonaan ilman.

Kuten edellä jo naurettiinkin: nämä vasta-argumentit muuttuu aina sen mukaan, mitä vastapuoli sanoo.

Pekka kuulostaa liian täydelliseltä ollakseen totta. Kyllä se oikea tulee vielä kohdalle, ihan varmasti! Hyvästä ystävyydestä saattaa poikia rakkaustarina.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minuakin epäilyttää Pekan tapauksessa se, että näemmä olisi ollut hänestä kiinnostuneita naisia, jotka tälle Pekalle ei kuitenkaan ole kelvanneet - ja kuitenkaan Pekka ei ole koskaan käynyt treffeillä. Nyt rehellisesti Pekka, tunsitko sinä siis lainkaan näitä naisia, joille ilmeisesti siis annoit pakit vain ulkonäön tai ensivaikutelman perusteella?

Tämä on se syy, miksi parisuhteita ei synny, kun ei anneta mahdollisuutta. Apua kun ei heti olla kanki kovana ensitapaamisella niin ei kelpaa. Omat parisuhteeni ovat syntyneet aina pikkuhiljaa ystävyydestä, eli mistään rakkaudesta ensisilmäyksellä ei voida puhua. Se kiintymys on muodostunut vähitellen, kun toisen seurassa on mukavaa - ja sen kiintymyksen myötä se seksuaalinen jännitekin on kasvanut.

Ennakkoluulottomasti tutustumaan ihmisiin!

Hyvin monista ihmisistä näkee ensisilmäyksellä, ettei tule koskaan tulemaan näiden kanssa niin hyvin toimeen, että yhteiselämä tai kaveruus olisi realistinen.

Miten sellaisen voi nähdä? Itse ainakin tajusin 15 vuoden tuntemisen jälkeen yhtäkkiä ihastuneeni erääseen henkilöön...

Jos on sellainen ihmistyyppi että sen kanssa ei tule toimeen tai jos sillä on esim. paha mielenterveysongelma joka tekee käytöksestä vastenmielistä.

Ja sinä näet nämä ensisilmäyksellä tutustumatta ollenkaan?

Aika usein ihmisestä näkee ilman perusteellista tutustumista, että tuo ei ole minun tyyppiäni ollenkaan tai että tuo on täysi sekopää.

Vierailija kirjoitti:

Pekka kuulostaa liian täydelliseltä ollakseen totta. Kyllä se oikea tulee vielä kohdalle, ihan varmasti! Hyvästä ystävyydestä saattaa poikia rakkaustarina.

Hyvästä ystävyydestä saattaa poikia poikien välinen rakkaustarina. True story. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos mies on vielä kolmekymppisenäkin täysin kokematon naisasioissa, täytyy hänessä olla jotain pahasti vialla... Anteeksi nyt vaan. Joko luonne on vinksallaan tai sitten olemus on luotaantyöntävä.

Turha naisista hakea vikaa. En minä ainakaan kiinnostu epätoivoa hohkaavista "anteeksi että olen olemassa"-tyyppisistä miehistä. Olemus on ihmisessä se tärkein asia, ei niinkään ulkonäkö. Itsevarmuus ja tietynlainen anteeksipyytelemättömyys on todella kiihottavaa, ja taatusti herättää kiinnostuksen. Itsekeskeisyys ja ns. lahnamaisuus saa ainakin minut juoksemaan karkuun...

Älä viitsi yleistää! Itse olen aina ollut heikkona ujoihin miehiin ja mainitsemasi röyhkeä anteeksipyytelemättömyys on mulle ihan uskomaton turn-off. Harmi vaan, että asetelma on aina sama: machopaskiainen lähestyy minua ja minä annan pakit, minä lähestyn kainostelijaa ja se antaa mulle pakit.

Kohtaanto-ongelma. Sehän se, ei mitkään tasot.

Ehkä se kainostelija mies tahtoo parisuhteen ja etsii oman tasonsa naista siihen ja väärin oletat kelpaavasi koska kelpaat jollekin komealle machopaskiaiselle yhden yön panoksi.

Lukutaito? (Ilmeisesti yhtä hyvä kuin kirjoitustaito...)

Minähän juuri sanoin tuossa, etten oleta kelpaavani omalle toiveryhmälleni (sillä kokemus on kuten edellä). Machot taas eivät kelpaa minulle edes yhdeksi yöksi, en harrasta irtosuhteita.

Jännä, miten miesten pitää aina haukkua nainen, kun tulee ilmi, ettei tämä haluakaan sitä mitä miehet olettavat kaikkien naisten haluavan. Ei ihme, että pysytte yksin - kuka tuollaista luonnetta kestää?

Jos kerran teit aloitteen niin varmaankin sen takia päättelin että uskoit kelpaavasi, vai mitä luulet? Ja eipä siinä tekstissäsi missään lue ettet oleta kelpaavasi sille ryhmälle. 

Ja, en kyllä ole väittänyt olevani sinkku. Voi vi ttu tiedän kanssa, ja sitten kehtaatte vielä muita syyttää lukutaidoista.