Lue keskustelun säännöt.
Koira puri perheen lasta - koiraihmiset neuvokaa!
05.08.2018 |
Tilanne oli sellainen, että 7v poika jahtasi koiraa ja yritti pelastaa koiran suusta perhosen toukan. Painaumajälki jäi käteen, mutta verta ei tullut. Käsi on nyt ok, mutta mitä tehdään koiralle?
Selvästikin koira pitää poikaa "vertaisenaan" eikä siis anna ottaa suusta ruokaa tai nyt tätä toukkaa. On irvistellyt ja murissut useasti kun poika menee herättelemään koiraa kesken unien. Ja kyllä! On komennettu koiraa murinasta ja opetettu pojalle, miten koiran kanssa ollaan, mutta tuloksetta. Tosin osaavat kyllä olla ylimmät ystävyksetkin suurimman osan ajasta, leikkiä, rapsutella, nukkua vierekkäin jne.
Koira on purrut miestäkin, mutta silloin tilanne oli se, että mies jahtasi koiraa sängynalta suutuspäissään. Eli kaksi tapausta, jotka minusta johtuvat tilanteesta ja ovat kyllä häiriökäytttäytymista muttei niinkään luonnevikaa. Vai onko?
Koira on pieni 3v mäyräkoira ja ollut meillä pennusta asti. On reviirikäyttäytymistä eli haukkuu vieraille. Puolustaa lasta esim. silloin, kun he teluavat ja leikkipainivat vaikka papan kanssa, ei pure mutta haukkuu ja selvästi on pojan puolella. Tottelee käskyjä muuten, kulkee minun perässäni aina ja on oikea sohvalässykkä, kilttikin näitä em. lukuunottamatta.
Mies on valmis piikittämään koiran eikä halua pitää sitä, itse haluaisin koiran käytöskouluun. Koiran tulisi siis oppia väistämään ja olemaan lauman pohjimmainen. Myös lapselle tiukempaa koulua koiran kanssa olemisesta. Vai olenko nyt ihan hakoteillä, neuvokaa mitä nyt pitäisi tehdä?
Kommentit (86)
Vierailija kirjoitti:
On koiraihmisiä ja "koiraihmisiä". Jälkimmäiset soveltavat koiraan samoja sääntöjän kuin aikuiseen ihmiseen.
Me ensimmäiset olemme sitä mieltä, että ihmisen tulee voida ottaa koiran suusta esine tämän purematta. Hyvin koulutettu koira tekee tämän käskystä, ei tarvitse edes koskea koiraan. Tähähän on jo koiran etu, suussahan voi olla jokin myrkyllinen tai muutoin vaaralinen asia.
En ota kantaa, pitäisikö koira lopettaa. Mutta koiran tulee olla selkeästi alisteinen myös perheen lapsille.
Tästä me olemme samaa mieltä, että koiran suusta pitää pystyä ottamaan asioita pois, turvallisuussyistä. Se kuitenkin vaatii, että koira opetetaan siihen, ja pienten lasten ei kannata edes lähteä mokomaan, ellei koira ole erityisen lapsirakas, ja aikuisten seurassa on varmistettu, että koira hyväksyy lapselta kyseisen teon. Teini-ikäiset lapset ovat jo hyvin eri asemassa, kuin nuoremmat, ja heiltä koira kuin koira helpommin hyväksyy vastaanvanlaisia asioita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä, kyseessä on luonnevika, ikävä kyllä. Nimittäin teillä ihmisillä selkeästi on joku pahasti pielessä jos koiraa jahdataan suutuspäissään ja kuvitellaan että sen pitäisi olla "pahnan pohjimmainen" ja kuvitellaan tosissaan koiran kykenevän monimutkaiseen ajatteluun ja juonitteluun, miten saada ihmiseltä johtajuus. Ihan tutkimukset osoittaa että tuollainen pelotteilla ja pakotteilla kasvattaminen lisää riskiä koiran aggressioon. Ja murinasta kieltäminen. Haloo! Se on koiran luonnollinen keino kommunikoida ja jokaisella koiralla tulisi olla oikeus varoittaa ja sitä varoitusta tulee kunnioittaa. Jos murinat lähdetään kieltämään on lopputulos hyvin helposti just tämä tilanne kuin teillä, eli koira puraisee varottamatta. Antakaa se koira uuteen kotiin jossa sitä kohdellaan hyvin ja osataan kouluttaa palkitsemisen kautta.
En ihmettele, että on purrut. Tässä tapauksessa koira on puolustanut itseään. Koira muualle, älkääkä ikinä ottako mitään elävää olentoa teille kiusattavaksi.
Tässä tapauksessa koiran antaminen toiseen kotiin olisi varmasti fiksuinta. Koirat ja lapset kun "koulutetaan" pitkälti samalla tavoin, eikä vaikuta siltä, että lapsenkaan kanssa olisi järin hyvin onnistuttu, saatika kun miehelläkään ei koirasta ja sen toiminnasta tunnu olevan pienintäkään hajua.
Nukkuvaa koiraa ei mennä härkkimään, koiraa ei jahdata tai vedetä hännästä, ei halata. Koiran kupille ei lapsella ole mitään asiaa eikä ottamaan asioita koiran suusta. Nämä siis opetetaan lapselle.
Koiralle sen sijaan opetetaan, että suussa oleva tavara luovutetaan käskystä ja ruokakuppia ei vahdita tai puolusteta. Jos lapsi tunkee kätensä koiran suuhun tai naamansa koiran kuppiin, ei koiralla ole siihen sanomista. Sen sijaan aikuiset sanovat lapselle välittömästi. Koira oppii tästä, että ihmiset puolustavat sitä ja kasvattavat lapsen, koiran ei tarvitse. Jos aikuiset eivät kasvata lasta, koira sen tekee, niin kuin tässä on käynyt. Tuskinpa kuitenkaan onnistuu ap:lla enää, kun on jo perusteellisesti vikaan mennyt.
Vierailija kirjoitti:
Kiitos viesteistä, useista on kyllä nyt apua! Hyviä konkreettisia neuvoja ja huomaan monia missä on tehty väärin. Niitä vielä lisää! Koira on tosi rohkea, sinnikäs ja minuun vahvasti leimautunut.
Pitää nyt miettiä ollaanko me jatkossa koiraperhe vai ei.
AP
Ei tässä mietitä mitään, vaan annatte sen koiran jollekin joka ei jahtaa ja kiusaa sitä.
Te kohtelette koiraa huonosti. Lapsi herättää kesken unien ja mies jahtaa suutuspäissään. Terve koira herää kyllä herättämättä, kun sitä kutsuu nimeltä toisessa huoneessa.
Ehdotan, että luovutte koirasta. Se on sekä koiran että teidän perheenne etu.