Totuus ulkomailla työskentelystä! Lue tämä!

Vierailija kirjoitti:

"Useimmat EU-kansalaiset eivät tarvitse työlupaa Sveitsissä työskentelyä varten. Ainoastaan Kroatian kansalaisiin sovelletaan rajoituksia, ja he tarvitsevat työluvan. "

europa.eu

Että silleen.

Niinpä niin. Eli tähänkin provoon olisi voinut tehdä vähän taustatyötä ja valita toisen maan josta juttujaan kertoo.

Valivalivali.

Et tarvitse viisumia työkennelläksesi Sveitsissä.

Palkkaa au pair ja opiskele vaikka kieltä päivisin.

Harrasta ja etsi ystäviä, isoissa kaupungeissa on varmasti jo suomalaisten Facebook-ryhmät jossa voit etsiä lounasseuraa muista kotiäideistä. Tai järjestä lounaita/illallisia isommille ryhmille.

Osallistu vapaaehtoistyöhön lasten koulussa.

Tee lasten kanssa viikonloppumatkoja Sveitsissä ja naapurimaissa. Mies maksaa, kun on kerran hyvä palkka. Kutsu kavereita ja sukulaisia Suomesta kylään.

Lopeta valittaminen helposta elämästäsi.

Mitä miehesi sanoo vaikeaan tilanteeseesi? Kai hänellä joskus on vapaapäivä, jolloin voitte puhua rauhassa? Ei kai mies itsekään kestäisi sellaista elämää, että on vain kotona ilman mahdollisuutta työhön tai opintoihin? Avioliitto on kahden kauppa. Ei siinä voi vaatia kumppaniltaan ihan mitä tahansa vain, jotta saisi omat intohimonsa mahdollisimman täydellisesti toteutettua.

Älä hanki kotiapulaista epäilyttävistä oloista tai muutenkaan sellaista, jota et halua. Palkatkaa sen sijaan esim. ihan suomalainen au pair, joka huolehtii lapsista ja vaikka kokkaamisesta. Ystäväni oli nuorena au pairina, ja hänen tehtäviinsä kuului lasten kuskaaminen, välipalan tekeminen yms. Viihtyi tosi hyvin eikä koskaan palannut Suomeen. Lastenhoito teidän on pakko jollain tavalla järjestää. Et voi olla kotiäitinä, jos sinulla ei ole hyvää sosiaalista verkostoa ja aikasi menee joka päivä kuskaamisiin.

Kun lastenhoito on ratkaistu, lähde selvittämään, mitä työviisumin hankkiminen vaatisi. Ei luulisi sen olevan kovin vaikeaa EU-maan kansalaiselle, jonka aviomies jo työskentelee kohdemaassa. Työviisumia odotellessasi tai sen sijaan, lähde myös opiskelemaan. Jos jokin iso opintokokonaisuus on hankalaa suorittaa paikallisesti, tee siellä vain pienempiä kursseja ja vaikka suomalaisessa avoimessa yliopistossa sitten etänä jokin vaativampi kokonaisuus.

Hakeudu Facebookissa expat-ryhmiin. Luulisi, että Sveitsissä on muitakin suomalaisia naisia samassa tilanteessa. Yritä saada heihin yhteys. Näin saisit ehkä helpoimmin ystäviä tai ainakin hyviä tuttavia. Itse löysin nopealla haulla ainakin ”sveitsinsuomalaiset”-nimisen ryhmän, jossa oli paljon jäseniä. Löysin myös isot ryhmät nimeltään ”Expats in Switzerland” ja ”International mothers living in Switzerland”. Kokeile näitä.

Hakeudu johonkin säännölliseen harrastukseen. Jos et tykkää liikunnasta, niin jotain muuta sitten. Jos harrastuksesta toivoo saavansa ystäviä, yksilölajeja (jooga yms.) parempia ovat esim. taide- ja käsityökurssit, joilla on mahdollisuus jutella muiden kurssilaisten kanssa. Myös kielikurssit hyviä.

Kotona et voi olla ilman, että sinulla jotain kontakteja ulkomaailmaan. Se on liian yksinäistä ja rutiinitonta elämää kenelle tahansa. Jos miehesi palkka on hyvä, hänellä on ihan konkreettisesti varaa auttaa sinua - maksaa kotiapulainen ja vaikka opintoja. Puhu miehellesi ja kerro, ettet voi hyvin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muutimme mieheni työn perässä Sveitsiin vuosi sitten. Alustavasti pestiä on vuosi jäljellä mutta mahdollisuus on vielä toiseen kahteen vuoteen ja sen jälkeen pysyvään työsopimukseen ja elämään täällä.

Minulle tämä vuosi on ollut ihan kauhea! Mies on töissä arkisin klo 9.00-20.00 ja tekee ylitöitä lähes joka viikonloppu. Esimies soittelee iltaisin ja viikonloppuisin monen tunnin maraton-puheluita. Kaikki elämä pyörii työn ympärillä.

Lapsemme ovat 8- ja 6-vuotiaat. Molemmat ovat koulussa, johon vien heidät autolla ja haen kotiin lounaalle ja sitten taas iltapäiväksi kotiin. Nämä ajat eivät kuitenkaa täsmää keskenään, joten tässä on joka päivä kauhea järjestely. Kaikki naiset ovat kotona ja lähes kaikilla on aasialainen tai itäeurooppalainen kotiapulainen, koska muuten ei vain selviä.

Minulla ei ole mitään omaa täällä. Ei harrastuksia, ei ystäviä. Ulkona käymme ehkä kerran kahdessa kuussa. Mieheni on kyllä edustettava lähes viikottain (ravintolaillallisia ym).

Minullakin on yliopistotutkinto ja haluaisin tehdä omia juttuja, mahdollisesti jopa työskennellä. Täällä se on mahdotonta, koska minulla ei ole työviisumia. En myöskään pääse opiskelemaan, koska minulla on lapsia.

En tiedä miten jaksan vielä vuoden, ehkä jopa loppuelämäni täällä!

Mieheni palkka on hurja ja työ mielenkiintoista, joten hän ei ole lähtemässä mihinkään.

Mitä voisin tehdä? Onko pakko myydä periaatteeni, palkata kehitysmaalainen palvelija ja ruveta edustusrouvaksi?

Tee netin kautta etätöitä freelancerina. Hommia on laidasta laitaan ja kaikille sopivia.

Kerrotko vaikka muutaman esimerkin tarjolla olevista erilaisista freelancer-hommista?

Virtuaalinen assistentti, asiakaspalvelu, kirjanpito, it-hommat, suunnittelu, myynti, markkinointi, logistiikka, some-assistentti, konsultti, valmentaja, kouluttaja.......... netin avulla voi oikeasti tehdä ihan mitä hommaa vain ja mistä vain.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Useimmat EU-kansalaiset eivät tarvitse työlupaa Sveitsissä työskentelyä varten. Ainoastaan Kroatian kansalaisiin sovelletaan rajoituksia, ja he tarvitsevat työluvan. "

europa.eu

Että silleen.

Niinpä niin. Eli tähänkin provoon olisi voinut tehdä vähän taustatyötä ja valita toisen maan josta juttujaan kertoo.

Jännää että kaikki viestit joissa aivan oikein kerrotaan että mitään työviisumia ei suomalainen Sveitsissä tarvitse, saavat yhden alapeukun. Aloittaja, jota ketuttaa kun meni ”hyvä” provo pieleen?

Palaisin lasten kanssa saman tien Suomeen. Ette te miestä näkisi yhtään sen vähempää kuin nytkään.

Tottakai palkkaat apulaisen teille. Monessa maassa tehdään paljon pieempiä työpäiviä, kuin Suomessa, joten miehesi työtilanne tuskin muuttuu.

Opettelet kielen ja hankit turtavia. Lasten kamssa voitte tehdä reissuja Sveitsissä tai naapurimaissa, jos miehesi ei ehdi mukaan.

Oletko miettinyt etäopiskelua Suomessa? Läsnäoloa vaaditaan uein vain harvoin ja voisit opiskella Sveitsistä käsin

EU:n kansalaisena et tarvitse varsinaista työ|viisumia työskennelläksesi. Tarvitset kuiten jonkinlaisen 0leske1u_luvan. Eikö sinulla kuitenkin jo miehesi komennuksen puolesta ole sellainen. Selvitäpä asiaa! Saattaa järjestyä helpommin kuin arvasitkaan. Tässä on lisätietoa:

https://www.ch.ch/en/working-switzerland-eu-efta/

Kovat palkat eivät tule ilmaiseksi. Tein tuollaisia hommia toistakymmentä vuotta ja sain tarpeekseni. Lapsettomana pariskuntana oli kuitenkin helpompaa koska ei tarvinnut touhuta lastenhoitajien kanssa. Suomessa valitetaan kovasta työtahdista mutta loppujen lopuksi tahti on kevyttä jos verrataan vaikka Aasian maihin joissa expat-hommia on tarjolla, tai saksankielisen Euroopan tuottavuusvaatimuksiin. Ei ole valinta olla työnarkomaani, se on ainoa vaihtoehto. Etenkin Itä- ja Kaakkois-Aasiassa ei ole selvää eroa sillä mikä on työaikaa ja mikä vapaa-aikaa. Pitää valita haluaako fyrkkaa vai vapaa-aikaa, molempia on harvoin tarjolla.

Siihen en osaa ottaa kantaa mitä kannattaisi tehdä mutta jos miehesi nostaa kytkintä kesken komennuksen niin se ura on todennäköisesti taputeltu. Kehotan etsimään tavan jolla homma toimii mutta se että mies vähentää työtahtia tuskin on realistinen vaihtoehto. Vuoden kyllä kestää vaikka päällään seisten.

Jaksamista!

Onko miehesi isokin osakas firmassa? Euroopassa ei käsittääkseni voi pakottaa peruspalkollista työskentelemään ilman vapaapäiviä. Mikäli tämä ei ole provo, miehesi on itse valinnut paon perheestään. Onhan näitä Suomessakin.

Vierailija kirjoitti:

Onko miehesi isokin osakas firmassa? Euroopassa ei käsittääkseni voi pakottaa peruspalkollista työskentelemään ilman vapaapäiviä. Mikäli tämä ei ole provo, miehesi on itse valinnut paon perheestään. Onhan näitä Suomessakin.

Totta kai voidaan pakottaa. Eli ”pakottaa”. Urakehitys, palkankorotukset ja bonukset seuraavat panosta. Lisäksi tietyillä asiantuntija-aloilla on selvää, että tunnit ovat ympäripyöreitä. Kuuluu työnkuvaan ja kulttuuriin etenkin rahoitusalalla.

Paras olla hurja palkka kun työ on noin saatanallista.

Vierailija kirjoitti:

Muutimme mieheni työn perässä Sveitsiin vuosi sitten. Alustavasti pestiä on vuosi jäljellä mutta mahdollisuus on vielä toiseen kahteen vuoteen ja sen jälkeen pysyvään työsopimukseen ja elämään täällä.

Minulle tämä vuosi on ollut ihan kauhea! Mies on töissä arkisin klo 9.00-20.00 ja tekee ylitöitä lähes joka viikonloppu. Esimies soittelee iltaisin ja viikonloppuisin monen tunnin maraton-puheluita. Kaikki elämä pyörii työn ympärillä.

Lapsemme ovat 8- ja 6-vuotiaat. Molemmat ovat koulussa, johon vien heidät autolla ja haen kotiin lounaalle ja sitten taas iltapäiväksi kotiin. Nämä ajat eivät kuitenkaa täsmää keskenään, joten tässä on joka päivä kauhea järjestely. Kaikki naiset ovat kotona ja lähes kaikilla on aasialainen tai itäeurooppalainen kotiapulainen, koska muuten ei vain selviä.

Minulla ei ole mitään omaa täällä. Ei harrastuksia, ei ystäviä. Ulkona käymme ehkä kerran kahdessa kuussa. Mieheni on kyllä edustettava lähes viikottain (ravintolaillallisia ym).

Minullakin on yliopistotutkinto ja haluaisin tehdä omia juttuja, mahdollisesti jopa työskennellä. Täällä se on mahdotonta, koska minulla ei ole työviisumia. En myöskään pääse opiskelemaan, koska minulla on lapsia.

En tiedä miten jaksan vielä vuoden, ehkä jopa loppuelämäni täällä!

Mieheni palkka on hurja ja työ mielenkiintoista, joten hän ei ole lähtemässä mihinkään.

Mitä voisin tehdä? Onko pakko myydä periaatteeni, palkata kehitysmaalainen palvelija ja ruveta edustusrouvaksi?

Ei tuo mikään universaali  totuus ole, vaan ainostaan sun kokemuksesi  ja sen perustella on kenenkään turha yleistää tuota koskemaan ulkomailla työskentelyä yleensä.Ethän sinä edes ole edes töissä.