”Jopa puolet lääketieteen nimissä tehtävistä toimista on turhia tai niiden haitat ovat suuremmat kuin hyödyt”, sanoo professori ja listaa kuusi esimerkkiä
https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000005775378.html Mitkä nämä kuusi esimerkkiä ovat? (En tilaa hesaria, joten en valitettavasti pääse lukemaan). Kuulostaa mielenkiintoiselta artikkelilta. Saisiko tänne keskustelua aiheesta?
Kommentit (50)
Olen varma että ainakin antibioottien tolkuton määrääminen on listalla.
Tuo ilmaiseksi näkyvä pieni pätkä viittaa vahvasti syövän osalta eturauhassyöpiin. Itseäni lähinnä ihmetyttää, miksi ei seulota. Isä kuoli eturauhassyöpään. Oli töissö ollessaan käynyt työterveyden kautta kerran vuodessa eturauhassyöpää seulovassa verikokeessa, koska yksi hänen työkavereistaan oli kuollut ko. syöpään.
Eläkkeelle jäätyään, unohti kokeet 2-3 vuodeksi. Kun meni kokeeseen oli arvot koholla ja tarkemmissa tutkimuksissa löytyi eturauhassyöpä. Sai sädehoitoa ja hormonihoitoa. Noin kolmen vuoden kuluttua arvot lähtivät taas nousuun, kuoli 73 v. iässä.
Professorilla on pointtinsa. Ylimedikalisoituminen on ongelma ja sitä on osittain pahentanut tietoyhteiskunta jossa tutkimustietoa löytyy netistä pilvin pimein. Potilaat siis ovat lukeneet sitä sun tätä ja menevät myös vastaanotolle ja VAATIVAT hoitoa (joka ei siis ole edes lääketieteellisesti välttämätöntä). Osa lääkäreistä lähtee mukaannnäihin vaatimuksiin ja sitten usein ylihoidetaan. Potilaat jotka eivät saa vaatimaansa hoitoa ovat hyvin tyytymättömiä. Näen tätä koko ajan omassa työssäni (Olen työssä jossa hyvä kuva terveydenhuollon kentästä sekä julkisella että yksityisellä sektorilla) .
Minulle ainakin tehtiin täysin turha ja kivulias tutkimus (ENMG) sen selvittämiseksi, mikä jo tiedettiin. Mitään hyötyä tutkimuksesta ei ollut.
Paljon on turhaa ajanhaaskuuta terveydenhoitosektorilla. Esim. turhia röntgen- ja ct-tutkimuksia tehdään paljon lähinnä siksi, että on hoitopolku, jota aina noudatetaan, vaikka olisi ilmiselvää, että esim. röntgenkuvalla ei saada mitään merkittävää lisätietoa vaikkapa kipuolkapäähän. Ei siellä yleensä ikinä ole luissa mitään vikaa, vaan vasta magneettikuvasta nähdään jotain. Mutta päästäkseen julkisella sektorilla magneettiin, ensin on käytävä röntgenissä, ultrassa ja joskus ct:ssäkin. Aikaa ja rahaa palaa, koska ohjeet ja käypä hoito.
Pikemminkin ongelma tuntuu olevan että säästösyistä testejä tehdään aivan liian myöhään ja liian suppeasti. Sitten lääkäri joutuu arvailemaan diagnoosia vajaan tiedon perusteella.
Suomessahan on köyhillä suurehko kuolleisuus rikkaisiin verrattuna ja veikkaan että se johtuu just tuosta testien panttauksesta ja siitä että säästetään tekemällä lääkäriin pääsystä mahdollisimman vaivalloista ja hankalaa. Rikkaammat ja työssäolevat pääsevät joko yksityislääkäriin tai työterveyslääkäriin. Köyhät on terveyskeskusten ja ikuisten säästöohjelmien armoilla ja tulokset näkyy jo tilastoissakin.
Toinen on sitten lääketieteeseen pesiytynyt prosenttiliike eli jostain toimenpiteestä pitää olla hyötyä x prosentille jotta se kannattaa tehdä. Kuitenkin siitä saattaa olla monelle hyötyä vaikka kaikkia se ei autakaan mutta kun ei täyty x prosenttia niin sitä ei sitten tehdä edes niille joille siitä olisi hyötyä.
Haitat kenelle? Toimenpiteen kohteelle vai yhteiskunnallisesti? Yhteiskunnalle tulisi kieltämättä halvemmaksi antaa osan potilaista kuolla toimenpiteen sijaan.
Esimerkit ovat
1. Syöpätautien ylidiagnostiikka
2. Ortopedinen tähystyskirurgia
3. Masennuslääkkeet
4. Riskisairaudet (esim. kohonnut kolesteroli ja verenpainetauti)
5. Joukkoseulonnat
6. Säännölliset terveystarkastukset
Vierailija kirjoitti:
Tuo ilmaiseksi näkyvä pieni pätkä viittaa vahvasti syövän osalta eturauhassyöpiin. Itseäni lähinnä ihmetyttää, miksi ei seulota. Isä kuoli eturauhassyöpään. Oli töissö ollessaan käynyt työterveyden kautta kerran vuodessa eturauhassyöpää seulovassa verikokeessa, koska yksi hänen työkavereistaan oli kuollut ko. syöpään.
Eläkkeelle jäätyään, unohti kokeet 2-3 vuodeksi. Kun meni kokeeseen oli arvot koholla ja tarkemmissa tutkimuksissa löytyi eturauhassyöpä. Sai sädehoitoa ja hormonihoitoa. Noin kolmen vuoden kuluttua arvot lähtivät taas nousuun, kuoli 73 v. iässä.
Kyllä, eturauhassyöpä on nimenomaan sellainen jota ylihoidetaan, vain pieni osa niistä on aggressiivisia ja silloin ne johtavat kuolemaan joka tapauksessa. Suurinosa on niin hitaita että ihminen ehtii kuolla vanhuuteen tai muihin sairauksiin ennen kuin eturauhassyöpään. Ylihoidetuista eturauhasyövissä on paljon hoidon komplikaatioita. Hyöty vs haitat on hoidossa aina punnittava.
Vähän aikaa sitten oli juttua siitä, kuinka tehdään turhia leikkauksia sen takia, että niitä jatkossakin tehtäisiin jossain sairaalassa koska on "paljon tarvetta". Itsekin olen saanut kutsun turhaan leikkaukseen eli ei niissä hirveästi taideta säästellä.
Vierailija kirjoitti:
Haitat kenelle? Toimenpiteen kohteelle vai yhteiskunnallisesti? Yhteiskunnalle tulisi kieltämättä halvemmaksi antaa osan potilaista kuolla toimenpiteen sijaan.
Kohteelle: kaikessa hoidossa on riskinsä eikä kaikkia hoitokomplikaatioita voida välttää vaikka kuinka hyvin hoidetaa. . Otetaan nyt esimerkkinä eturauhassyöpä joka 'kilttiä' laatua joka ei johda kuolemaan, ei oisi siis välttämätöntä hoitaa . Potilasta lähdetään kuitenkin hoitamaan kirurgisesti -> saa infektion -> kuolee toimenpiteen seurauksena. Tai saa virtsaputken vaurion, haitta loppuelämäksi.
Tuo olkalisäkkeen avarrusleikkaus on jännä juttu. Minulle tehtiin lumeleikkaus eli vaiva ei kadonnut. Jumppasin ja jumppasin, kivut jatkuivat ja syyksi sanottiin, että lihaksissa ei ole voimaa. Jatkoin jumppaa, söin Buranaa niin että sain vatsahaavan ja itkin sitä,että loppuikänikö olen näin sairas.
Sitten muutin Belgiaan, täällä päädyin lääkärille ihan muista syistä, lääkäri otatti kuvan olkapäästä ja ihmetteli, miksi minua ei ole leikattu.
Suomalaisissa tutkimuksissa olin todennäköisesti onnistuneen lumeleikkauksen potilas, Belgiassa vaille hoitoa jätetty.
Vierailija kirjoitti:
Minulle ainakin tehtiin täysin turha ja kivulias tutkimus (ENMG) sen selvittämiseksi, mikä jo tiedettiin. Mitään hyötyä tutkimuksesta ei ollut.
ENMG kivulias? Toivon sinulle oikeasti kivuliaita vaivoja, kehtaatkin tuosta valittaa. Mitättömämpää "kipua" on vaikea määritellä.
Seulontauskovaisuus (varsinkin PSA) on aika huvittavaa. Dinosaurukset eivät millään voi myöntää, että seulonnoista voi olla jopa enemmän haittaa kuin hyötyä. Aina haetaan ne pari tapausta, joille selvästi on ollut hyötyä PSA-seulonnasta ja unohdetaan 10 muuta, joille siitä ei ole muuta hyötyä kuin turhaa huolta ja joskus turhia hoitoja ja niiden komplikaatioita.
Mutta kun isojen poikien tiedeyhteisöllä on iso lehmä ojassa, ei voida myöntää tosiasioita tai edes tutkia niitä, vaikka tiedossa siis onkin, että seulontojen hyödyt eivät ole kiistattomia.
Vierailija kirjoitti:
Professorilla on pointtinsa. Ylimedikalisoituminen on ongelma ja sitä on osittain pahentanut tietoyhteiskunta jossa tutkimustietoa löytyy netistä pilvin pimein. Potilaat siis ovat lukeneet sitä sun tätä ja menevät myös vastaanotolle ja VAATIVAT hoitoa (joka ei siis ole edes lääketieteellisesti välttämätöntä). Osa lääkäreistä lähtee mukaannnäihin vaatimuksiin ja sitten usein ylihoidetaan. Potilaat jotka eivät saa vaatimaansa hoitoa ovat hyvin tyytymättömiä. Näen tätä koko ajan omassa työssäni (Olen työssä jossa hyvä kuva terveydenhuollon kentästä sekä julkisella että yksityisellä sektorilla) .
No just, kukaan potilas ei aikoinaan halunnut tärykalvojen puhkomisia eikä poskiontelon punkteerauksia mutta niitä tehtiin valtavat määrät lääkärien pakottamina. Nuokin kyseessä olevat toimenpiteet ovat potilaan tahdosta riippumattomia, valitettavasti lääkärien omaa tai koulutuksen vikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Professorilla on pointtinsa. Ylimedikalisoituminen on ongelma ja sitä on osittain pahentanut tietoyhteiskunta jossa tutkimustietoa löytyy netistä pilvin pimein. Potilaat siis ovat lukeneet sitä sun tätä ja menevät myös vastaanotolle ja VAATIVAT hoitoa (joka ei siis ole edes lääketieteellisesti välttämätöntä). Osa lääkäreistä lähtee mukaannnäihin vaatimuksiin ja sitten usein ylihoidetaan. Potilaat jotka eivät saa vaatimaansa hoitoa ovat hyvin tyytymättömiä. Näen tätä koko ajan omassa työssäni (Olen työssä jossa hyvä kuva terveydenhuollon kentästä sekä julkisella että yksityisellä sektorilla) .
No just, kukaan potilas ei aikoinaan halunnut tärykalvojen puhkomisia eikä poskiontelon punkteerauksia mutta niitä tehtiin valtavat määrät lääkärien pakottamina. Nuokin kyseessä olevat toimenpiteet ovat potilaan tahdosta riippumattomia, valitettavasti lääkärien omaa tai koulutuksen vikaa.
Ilmeisesti potilaan oikeudet ovat sinulle ihan outo asia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Professorilla on pointtinsa. Ylimedikalisoituminen on ongelma ja sitä on osittain pahentanut tietoyhteiskunta jossa tutkimustietoa löytyy netistä pilvin pimein. Potilaat siis ovat lukeneet sitä sun tätä ja menevät myös vastaanotolle ja VAATIVAT hoitoa (joka ei siis ole edes lääketieteellisesti välttämätöntä). Osa lääkäreistä lähtee mukaannnäihin vaatimuksiin ja sitten usein ylihoidetaan. Potilaat jotka eivät saa vaatimaansa hoitoa ovat hyvin tyytymättömiä. Näen tätä koko ajan omassa työssäni (Olen työssä jossa hyvä kuva terveydenhuollon kentästä sekä julkisella että yksityisellä sektorilla) .
No just, kukaan potilas ei aikoinaan halunnut tärykalvojen puhkomisia eikä poskiontelon punkteerauksia mutta niitä tehtiin valtavat määrät lääkärien pakottamina. Nuokin kyseessä olevat toimenpiteet ovat potilaan tahdosta riippumattomia, valitettavasti lääkärien omaa tai koulutuksen vikaa.
Ilmeisesti potilaan oikeudet ovat sinulle ihan outo asia?
Joo niin on, kerro lisää. Potilaille tietenkin sanottiin että se toimenpide on pakko tehdä että paranee.
Vierailija kirjoitti:
Esimerkit ovat
1. Syöpätautien ylidiagnostiikka
2. Ortopedinen tähystyskirurgia
3. Masennuslääkkeet
4. Riskisairaudet (esim. kohonnut kolesteroli ja verenpainetauti)
5. Joukkoseulonnat
6. Säännölliset terveystarkastukset
Tarkoittaako, että kolesteroli ja verenpaine lääkkeitä tuputetaan liikaa?
up