Kärsin lievästä dissosiaatiohäiriöstä. Mitä haluat kysyä minulta?

Onko sulla joitain tiettyjä tilanteita joissa häiriötä eniten esiintyy?

Oletko oikeasti nyt läsnä tässä?

Miten se ilmee tai mistä huomaat dissosiaation?

Vierailija kirjoitti:

Onko sulla joitain tiettyjä tilanteita joissa häiriötä eniten esiintyy?

Stressaavissa tilanteissa. Usein niihin liittyy vuorovaikutusta toisten kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Oletko oikeasti nyt läsnä tässä?

Pääosin kyllä. Flunssa häiritsee keskittymistä nyt eniten.

Tuutko paremmin vai huonommin toimeen toisten dissojen kanssa?

Vierailija kirjoitti:

Miten se ilmee tai mistä huomaat dissosiaation?

Kyse on siis lievästä dissosiaatiohäiriöstä. Tämä on vain oma henkilökohtainen kokemukseni. Dissosiaatiossa siirryn meneillään olevan tilanteen ulkopuolelle, usein minulla on sellainen epätodellinen olo. Tuntuu kuin katselisin elokuvaa. Näen tilanteen etenevän, mutta en koe olevani siinä itse mukana tai pystyväni vaikuttamaan siihen. Automaatti tuntuu ohjaavan minua. Joudun tietoisesti ponnistelemaan pystyäkseni palaamaan takaisin toimivaan moodiin. Toimintakykyä sotkee välillä sekin, että minulle tulee usein takaumia erilaisiin aiempiin traumaattisiin tilanteisiin liittyen.

Oletko työelämässä? Millaisessa työssä?

Pystyykö töihin tai opiskeluihin? Näkyykö dissosiaato ulospäin? Vaihteleeko sinulla eri persoonallisuuden puolet ja huomaatko jos niin käy? Pystytkö oppimaan ohjaamaan omia puolia?

Vierailija kirjoitti:

Tuutko paremmin vai huonommin toimeen toisten dissojen kanssa?

Tiedän vain yhden ihmisen, joka on myös kärsinyt dissosiaatiosta. Hänellä se on ollut pahempaa kuin minulla. Hyvin tulimme toimeen. Yhteydenpito ei vain ole enää kovin intensiivistä, kun asumme nykyisin kaukana toisistamme.

Vierailija kirjoitti:

Oletko työelämässä? Millaisessa työssä?

Pidän töistä taukoa lisäopintojen takia. Työskentelen asiantuntijana julkisella sektorilla.

Pysytkö rauhallisena dissosiaatiossa? Millainen olo sinulla on jälkikäteen?

Onko Lappeenrannan Pancho Villassa tänään ruuhkaa? On nälkä ja tekee mieli hampurilaista.

Vierailija kirjoitti:

Pystyykö töihin tai opiskeluihin? Näkyykö dissosiaato ulospäin? Vaihteleeko sinulla eri persoonallisuuden puolet ja huomaatko jos niin käy? Pystytkö oppimaan ohjaamaan omia puolia?

Pääosin opiskelu- ja työkyky on ollut melko hyvä, mutta siinä on ollut paljon vaihtelua muun elämäntilanteen mukaan.

En usko kuin erittäin harvan ihmisen huomanneen dissosiaatiota. Luultavasti puoliso huomaa sen useimmiten eikä hänkään aina. Jotkut erittäin herkkävaistoiset ja minut hyvin tuntevat ihmiset ovat joskus kiinnittäneet siihen huomiota.

Kyllä, persoonallisuuden puolet vaihtelevat toimivan ja traumatisoituneiden moodien välillä. En ole oppinut ohjaamaan niitä tilanteita kovin hyvin. Jälkikäteen sitten yleensä ymmärrän vasta kunnolla mistä omaksessa käytöksessä jossain tietyssä tilanteessa on ollut kyse. Muistikatkoksia minulla ei kuitenkaan ole.

Vierailija kirjoitti:

Onko Lappeenrannan Pancho Villassa tänään ruuhkaa? On nälkä ja tekee mieli hampurilaista.

Mistä minä sen tietäisin? Soita ravintolaan ja kysy sieltä.

Vierailija kirjoitti:

Pysytkö rauhallisena dissosiaatiossa? Millainen olo sinulla on jälkikäteen?

Dissosiaatiossa olen ulospäin rauhallinen, mutta sisäisesti kaaoksessa. Jälkikäteen olo on yleensä ahdistunut sen takia, että toimintakyky ei ole ollut normaalilla tasolla ja tilanne on tuntunut vaikealta.

Kuinka kauan sulla kestää epätodellinen olotila? Palaatko jossain vaiheessa normaaliin? Käytkö jossain terapiassa ja onko sulla lääkitys? Pääseekö tästä koskaan eroon? Mua ahdistaa ajatus siitä, etten enää pääse normaaliin oloon, niin kauan on jo jatkunut epätodellisuus ja "väärä tunnelma".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten se ilmee tai mistä huomaat dissosiaation?

Kyse on siis lievästä dissosiaatiohäiriöstä. Tämä on vain oma henkilökohtainen kokemukseni. Dissosiaatiossa siirryn meneillään olevan tilanteen ulkopuolelle, usein minulla on sellainen epätodellinen olo. Tuntuu kuin katselisin elokuvaa. Näen tilanteen etenevän, mutta en koe olevani siinä itse mukana tai pystyväni vaikuttamaan siihen. Automaatti tuntuu ohjaavan minua. Joudun tietoisesti ponnistelemaan pystyäkseni palaamaan takaisin toimivaan moodiin. Toimintakykyä sotkee välillä sekin, että minulle tulee usein takaumia erilaisiin aiempiin traumaattisiin tilanteisiin liittyen.

Elimistösi siis tulkitsee tilanteen todellista vaarallisemmaksi ja menee hätätilamoodiin, eikö niin? Oletko ollut traumaterapiassa, onko siitä ollut apua ja minkätyyppinen terapia oli kyseessä? Pystyisikö hätätilamoodia muokkaamaan harjoittelemalla niitä aikaisempia traumatilanteita niin, että kävisi läpi toistuvasti erilaisia selviytymisskenaarioita?

Vierailija kirjoitti:

Kuinka kauan sulla kestää epätodellinen olotila? Palaatko jossain vaiheessa normaaliin? Käytkö jossain terapiassa ja onko sulla lääkitys? Pääseekö tästä koskaan eroon? Mua ahdistaa ajatus siitä, etten enää pääse normaaliin oloon, niin kauan on jo jatkunut epätodellisuus ja "väärä tunnelma".

Palaan kyllä normaaliin olotilaan kohtuullisen nopeasti, mutta olo voi säilyä ahdistuneena aika pitkään. Vointini on vuosien aikana vaihdellut melko paljon. Toisinaan on ollut mielialalääkitys lääkärin suosituksesta käytössä, toisinaan ei. Olen aiemmin käynyt terapiassa ja toivon, että pääsisin taas jossain vaiheessa aloittamaan sen. Käsiteltäviä asioita on vielä paljon. Toivottavasti meillä molemmilla olo tästä helpottuisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten se ilmee tai mistä huomaat dissosiaation?

Kyse on siis lievästä dissosiaatiohäiriöstä. Tämä on vain oma henkilökohtainen kokemukseni. Dissosiaatiossa siirryn meneillään olevan tilanteen ulkopuolelle, usein minulla on sellainen epätodellinen olo. Tuntuu kuin katselisin elokuvaa. Näen tilanteen etenevän, mutta en koe olevani siinä itse mukana tai pystyväni vaikuttamaan siihen. Automaatti tuntuu ohjaavan minua. Joudun tietoisesti ponnistelemaan pystyäkseni palaamaan takaisin toimivaan moodiin. Toimintakykyä sotkee välillä sekin, että minulle tulee usein takaumia erilaisiin aiempiin traumaattisiin tilanteisiin liittyen.

Elimistösi siis tulkitsee tilanteen todellista vaarallisemmaksi ja menee hätätilamoodiin, eikö niin? Oletko ollut traumaterapiassa, onko siitä ollut apua ja minkätyyppinen terapia oli kyseessä? Pystyisikö hätätilamoodia muokkaamaan harjoittelemalla niitä aikaisempia traumatilanteita niin, että kävisi läpi toistuvasti erilaisia selviytymisskenaarioita?

En ole ollut traumaterapiassa, yksilöterapiassa muuten kylläkin. Psykiatrinen hoitoni ei ole vuosien aikana ollut kovin systemattista, joten tehtävää on vielä paljon. Jos pääsen vielä joskus aloittamaan terapian, niin toivon kovasti sen myötä pystyväni muokkaamaan ajattelu- ja toimintamallejani nykyistä toimivimmiksi terapeutin opastuksella.