Mitä ajattelet ihmisitä joilla on vain muutava välttämätön vaatekerta, mutta ei lainkaan vaatevarastoa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä tässä tarkoitetaan vaatevarastolla? Pitääkö kaikenlaisia vaatteita olla kaksin kappalein? Uimapukuja, kumisaappaita, lenkkareita, juhlavaatteita, toppatakkeja, sadetakkeja jne. Kyllä minulla sellaisia tavallisia vaatteita löytyy jotkin varakappaleet, mutta harvemmin käytettäviä tai yhtä tarkoitusta varten hankittuja vaatteita ei ole. Jos esim edellisissä häissä pidetty mekko ei enää mahdu tai ole muodin mukainen, ei minulla todellakaan ole varastossa mitään varakappaletta, vaan ostan sitten kun huomaan sellaista tarvitsevani. Ja sellainen todella paksu untuvatoppatakki on, mutta muut talvitakit ovat ohuempia ja malliltaan sellaisia, että niillä en esim ulkoilemaan lasten kanssa kovassa pakkasessa lähtisi (villakangastakki pulkkamäessä ei oikein toimi). 

Vaatevarasta on Konmarituksen myötä tullut termi. Tarkoittaa oikeastaan vaatekaappia ja säilytettäviä kausivaatteita. On minimalista että omistaa vain ne rätit joita sillähetkellä käyttää ja ostaa sitten tarpeenmukaan uusia. Vastaavasti taas laittaa pois kun ei enää tarvitse esim kesällä ei tarvitse talvitakkia.

Ei tuolla ole konmarin kanssa mitään tekemistä. Toki se hyvä talvitakki tuo minulle onnea pakkasilla joten en pistä sitä tietenkään pois, vaikken kesällä tarvitse.

Mutta kesällä se talvitakki vie turhaa tilaa eikä tuotaa lainkaan iloa. Syksyllä voi ssitten käydä ostamassa kaupasta uuden takin tilalle.

Edelleen, ei tuolla ole konmarin kanssa mitään tekemistä. Vessapaperikaan ei tuota minulle iloa juuri NYT kun en ole vessassa, eli minun pitäisi polttaa paperit ja sitten kun menen vessaan ostaa uusia ja taas tuhota ne? Hohhoijaa.

Suosittelen käyttämään pideesuihkua vessapaperin sijaan. Ekologisempaa.

Nykyään vaatteiden määrä ei kerro mitään tulotasosta. Köyhäkin voi hakea valtavan vaatevaraston vaikka kierrätyskeskuksen ilmaislaarista tai jostain seurakunnan vaatejakelusta.

Vähällä toimeentuleminen on ihmisen oma valinta joka vaatii myös itsekuria. Kapselivaatekaappi jossa on vain vähän harkittuja vaatteita on muotia.

Ihailisin ja pitäisin tiedostavana kuluttajana.

Ihailisin ja kadehtisin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä tässä tarkoitetaan vaatevarastolla? Pitääkö kaikenlaisia vaatteita olla kaksin kappalein? Uimapukuja, kumisaappaita, lenkkareita, juhlavaatteita, toppatakkeja, sadetakkeja jne. Kyllä minulla sellaisia tavallisia vaatteita löytyy jotkin varakappaleet, mutta harvemmin käytettäviä tai yhtä tarkoitusta varten hankittuja vaatteita ei ole. Jos esim edellisissä häissä pidetty mekko ei enää mahdu tai ole muodin mukainen, ei minulla todellakaan ole varastossa mitään varakappaletta, vaan ostan sitten kun huomaan sellaista tarvitsevani. Ja sellainen todella paksu untuvatoppatakki on, mutta muut talvitakit ovat ohuempia ja malliltaan sellaisia, että niillä en esim ulkoilemaan lasten kanssa kovassa pakkasessa lähtisi (villakangastakki pulkkamäessä ei oikein toimi). 

Vaatevarasta on Konmarituksen myötä tullut termi. Tarkoittaa oikeastaan vaatekaappia ja säilytettäviä kausivaatteita. On minimalista että omistaa vain ne rätit joita sillähetkellä käyttää ja ostaa sitten tarpeenmukaan uusia. Vastaavasti taas laittaa pois kun ei enää tarvitse esim kesällä ei tarvitse talvitakkia.

Ei tuolla ole konmarin kanssa mitään tekemistä. Toki se hyvä talvitakki tuo minulle onnea pakkasilla joten en pistä sitä tietenkään pois, vaikken kesällä tarvitse.

Mutta kesällä se talvitakki vie turhaa tilaa eikä tuotaa lainkaan iloa. Syksyllä voi ssitten käydä ostamassa kaupasta uuden takin tilalle.

Kertakäyttökulttuuria kauneimmillaan. Milloin ihmiset tajuaa että Konmaritus on kapitalistien ovela juoni saada ihmiset kuluttamaan lisää rahaa markkinatalouden rattaisiin?

Vierailija kirjoitti:

Nykyään vaatteiden määrä ei kerro mitään tulotasosta. Köyhäkin voi hakea valtavan vaatevaraston vaikka kierrätyskeskuksen ilmaislaarista tai jostain seurakunnan vaatejakelusta.

Vähällä toimeentuleminen on ihmisen oma valinta joka vaatii myös itsekuria. Kapselivaatekaappi jossa on vain vähän harkittuja vaatteita on muotia.

Ihailisin ja pitäisin tiedostavana kuluttajana.

Olen tosi köyhä työkyvyttömyyseläkkeellä. Vuokra-asunnossa sattuu olemaan iso kaapistoon, joka on täynnä juuri kierrätyksestä tai tarjoustalosta ostettua perustrikoota ym. Eli vaatteita on valtavasti. Syy säilytykseen on, olen henkisesti jumittanut, mutta myös harrastanut liikuntaa, talvella ulkoilua, sekä paino on vaihdellut paljonkin. Siistejäkin vaatteita löytyy. Jos tulis muutto hävittäisin kai osan.

Minulla on liikaa vaatteita, pitäisi käydä läpi ja heittää turhat pois. Mutta kun hyvän vaatteen löydän, ostan usein sitä pari kappaletta.

Yksi syy siihen miksi vaatteita on liikaa on se, että kroppani malli on vähän haastava (en ole lihava, vaan mittasuhteet "normista" poikkeavat) joten juuri sopivia vaatteita on vaikea löytää.

Usein pitää siis tyytyä siihen mikä lähes ok sen sijaan että löytäisi täydellisen, ja tämä johtaa vaatteiden "rohmuamiseen" kun jonkun löytää ostaa sen ja sama toistuu koska sitä "täydellistä" ei löydy.

Vaatteisiin olen teettänyt pieniä korjauksia ompelijalla, mutta kokonaisten vaatteiden teettämiseen ei ole varaa.