Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
En kaipaa mitään "apua" tähän aloitukseen. Tällaista elämäni on:
03.08.2018 |
Olen vuosien ajan sanonut, että olen pelkkä ulkokuori miehille. Ja sitä minä todellakin olen.
Saan koko ajan huomiota jollain tavalla miehiltä, tosin suomalaiset eivät ikinä sano mitään ääneen ja hyvin, hyvin harvoin sanovat mitään muutenkaan. Kaikenlaiset tum-memmat kaverit kyllä tulevat rohkeasti juttelemaan ja tänä kesänä jotkut vi-rolaiset, kun odotin bussia.
Muistan kuulleeni sanan rääkkima vai mikä se olikaan vi-roksi, hieman ennen kuin yksi heistä alkoi juttelemaan.
Minulla oli tunne, että se tarkoitti juttelemista ja kotona sitten googletin sanan. Sitähän se tarkoitti. Eli juttelivat siinä vi-roksi jotain minusta ja lopuksi lähettelivät lentosuukkoja kun lähdin :-D
Tapasin pari kertaa suomalaisen miehen, joka oli ulkoisesti makuuni ja jonka seurassa oli hyvä olla. Sitten hän ilmoitti, että emme tule juttuun, ei ole tunteita ja pitää lopettaa. Tiesi tasan tarkasti ujoudestani ja että sen takia en puhu heti paljon. Kuulemma ujoudellani ei ollut mitään tekemistä asian kanssa enkä tehnyt mitään väärää.
Voin sanoa suoraan, että luonteeni on mahtava ja minussa on paljon rakastettavaa. Silti kukaan ei rakasta minua eikä halua minusta mitään, paitsi tietysti p*llu kelpaa.
Jotkut ottavat yhteyttä myöhemmin epämääräisillä viesteillä ikinä kertomatta asiaansa. Ei ole pitkä aika kun eräs mies viestitteli tauon jälkeen, mutta ei sanonut sanallakaan että mitä on vailla. Sitten se loppui.
Tuo viimeisin mies väittää kovasti, että heikko itsetunto (josta olen tietoinen) ei ole syynä siihen, ettei kuulemma kannata enää jatkaa. Ulkonäköä sanoi hyvännäköiseksi. Luonteesta ei sanonut mitään.
Tällaista elämäni on ollut _aina_!!! En ole koskaan ihminen kenellekään, pelkkä ulkokuori ja hetken huuma. Itsemurha pyörii mielessä toisinaan.
Kommentit (161)
Johtuu ehkä siitä, että annat itsestäsi vain kuoren. Kuten otsikossakin, "tyrmäät" heti kommunikoinnin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se johtuu siitä, että olet tavannut miehiä, jotka itsekin ovat vain kuoria. Kuori tunnistaa vain toisen kuoren, ei enempää. Näemme toisissa vain sen, mitä meissä itsessämmekin on.
Vierailija kirjoitti:
Johtuu ehkä siitä, että annat itsestäsi vain kuoren. Kuten otsikossakin, "tyrmäät" heti kommunikoinnin.
En ole tyrmännyt mitään. En osaa jutella luontevasti tuntemattomien kanssa ja muutenkin aistin koko ajan jotain outoa miehestä. Kyllä minun täytyy tuntea että mies on mukana hommassa, jotta viitsin panostaa. Tuo mies oli koko ajan muissa maailmoissa eikä reagoinut oikein mitenkään juttuihini. Yritin heittää jotain läppää kiusaantuneena siitä hänen tolloudestaan, mutta hyvä jos sain edes pientä hymähdystä vastaukseksi. Jotenkin miehen kommunikointi oli koko ajan tönkköä ja etäistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Johtuu ehkä siitä, että annat itsestäsi vain kuoren. Kuten otsikossakin, "tyrmäät" heti kommunikoinnin.
En ole tyrmännyt mitään. En osaa jutella luontevasti tuntemattomien kanssa ja muutenkin aistin koko ajan jotain outoa miehestä. Kyllä minun täytyy tuntea että mies on mukana hommassa, jotta viitsin panostaa. Tuo mies oli koko ajan muissa maailmoissa eikä reagoinut oikein mitenkään juttuihini. Yritin heittää jotain läppää kiusaantuneena siitä hänen tolloudestaan, mutta hyvä jos sain edes pientä hymähdystä vastaukseksi. Jotenkin miehen kommunikointi oli koko ajan tönkköä ja etäistä.
Varmaan tosi miellyttävää kuunnella tuollaista. "hitsit kun oot tollo".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jospa antaisit seuraavalle jotain näytteitä ”mahtavasta luonteestasi”. Aloituksen perusteella keskityt vaan siihen mitä muut tekevät tai jättävät tekemättä. Itse sulkeudut kuin simpukka eikä sinusta saa mitään otetta. Ei ollenkaan ihme että luovuttavat.
Saatoin heittää läpällä jotain ja miehen reaktio oli "niin." Yhtä ainutta kertaa en kuullut merkkiäkään naurusta, vaikka omien sanojensa mukaan hän nauraa koko ajan. Minä nauroin hänen jutuilleen ja meillä oli muutenkin aika paljon yhteistä. Tämän sanoin hänelle viestillä ja hän vastasi, että niin näyttää olevan. Silti seurassani hän ei antanut itsestään yhtään mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Johtuu ehkä siitä, että annat itsestäsi vain kuoren. Kuten otsikossakin, "tyrmäät" heti kommunikoinnin.
En ole tyrmännyt mitään. En osaa jutella luontevasti tuntemattomien kanssa ja muutenkin aistin koko ajan jotain outoa miehestä. Kyllä minun täytyy tuntea että mies on mukana hommassa, jotta viitsin panostaa. Tuo mies oli koko ajan muissa maailmoissa eikä reagoinut oikein mitenkään juttuihini. Yritin heittää jotain läppää kiusaantuneena siitä hänen tolloudestaan, mutta hyvä jos sain edes pientä hymähdystä vastaukseksi. Jotenkin miehen kommunikointi oli koko ajan tönkköä ja etäistä.
Hänellä oli omat murheensa. Se esti hänen läsnäolonsa. Eikä vittuilu varmaankaan parantanut tilannetta.
Vierailija kirjoitti:
Saatoin heittää läpällä jotain ja miehen reaktio oli "niin." Yhtä ainutta kertaa en kuullut merkkiäkään naurusta, vaikka omien sanojensa mukaan hän nauraa koko ajan. Minä nauroin hänen jutuilleen ja meillä oli muutenkin aika paljon yhteistä. Tämän sanoin hänelle viestillä ja hän vastasi, että niin näyttää olevan. Silti seurassani hän ei antanut itsestään yhtään mitään.
Ehkä hän oli introvertti ja hidas lämpeämään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jospa antaisit seuraavalle jotain näytteitä ”mahtavasta luonteestasi”. Aloituksen perusteella keskityt vaan siihen mitä muut tekevät tai jättävät tekemättä. Itse sulkeudut kuin simpukka eikä sinusta saa mitään otetta. Ei ollenkaan ihme että luovuttavat.
En sulkeudu kuin simpukka. Yritin puhua jotain, mutta miehen reaktiot olivat aina todella tönkköjä. Ja edelleen toistan: aistin jatkuvasti jotain outoa miehestä, joten en pystynyt rentoutumaan hänen seurassaan. Hän ei koskenut minua edes hipaisten, kertaakaan. Käyttäytyi kuin herrasmies mutta samalla hänestä tuli vain outo tunne. En minä silloin pysty olemaan oma itseni.
Vierailija kirjoitti:
Saatoin heittää läpällä jotain ja miehen reaktio oli "niin." Yhtä ainutta kertaa en kuullut merkkiäkään naurusta, vaikka omien sanojensa mukaan hän nauraa koko ajan. Minä nauroin hänen jutuilleen ja meillä oli muutenkin aika paljon yhteistä. Tämän sanoin hänelle viestillä ja hän vastasi, että niin näyttää olevan. Silti seurassani hän ei antanut itsestään yhtään mitään.
Ehkä puheesi on samanlaista helposti väärin ymmärrettävää kuin kirjoituksesi.
Minä nimittäin ymmärsin äsken väärin. Luulin, että tarkoitit heittäneesi läppää hänen tolloudestaan, vaikka tarkoitit ilmeisesti, että olit kiusaantunut hänen tolloudestaan ja koitit heittää jotain läppää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saatoin heittää läpällä jotain ja miehen reaktio oli "niin." Yhtä ainutta kertaa en kuullut merkkiäkään naurusta, vaikka omien sanojensa mukaan hän nauraa koko ajan. Minä nauroin hänen jutuilleen ja meillä oli muutenkin aika paljon yhteistä. Tämän sanoin hänelle viestillä ja hän vastasi, että niin näyttää olevan. Silti seurassani hän ei antanut itsestään yhtään mitään.
Ehkä hän oli introvertti ja hidas lämpeämään?
Sitä hän sanoikin, mutta itse oli se joka sanoi tapaamisen jälkeen turvallisesti viestillä, että emme tule juttuun, ei ole tunteita ja parasta lopettaa. Minä kuvittelin että ne herrasmiehen elkeet tarkoittivat jotain.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jospa antaisit seuraavalle jotain näytteitä ”mahtavasta luonteestasi”. Aloituksen perusteella keskityt vaan siihen mitä muut tekevät tai jättävät tekemättä. Itse sulkeudut kuin simpukka eikä sinusta saa mitään otetta. Ei ollenkaan ihme että luovuttavat.
En sulkeudu kuin simpukka. Yritin puhua jotain, mutta miehen reaktiot olivat aina todella tönkköjä. Ja edelleen toistan: aistin jatkuvasti jotain outoa miehestä, joten en pystynyt rentoutumaan hänen seurassaan. Hän ei koskenut minua edes hipaisten, kertaakaan. Käyttäytyi kuin herrasmies mutta samalla hänestä tuli vain outo tunne. En minä silloin pysty olemaan oma itseni.
Mitä jos hänessä oli oikeasti jotain todella outoa? Sellaista, mistä pitää pysyä kaukana. Oli hyvä, ettei suhde jatkunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pitää pussata monta prinssiä ennen kuin löytää oikean. Ei tuossa muusta ole kiinni. Ikä tuo rohkeutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saatoin heittää läpällä jotain ja miehen reaktio oli "niin." Yhtä ainutta kertaa en kuullut merkkiäkään naurusta, vaikka omien sanojensa mukaan hän nauraa koko ajan. Minä nauroin hänen jutuilleen ja meillä oli muutenkin aika paljon yhteistä. Tämän sanoin hänelle viestillä ja hän vastasi, että niin näyttää olevan. Silti seurassani hän ei antanut itsestään yhtään mitään.
Ehkä puheesi on samanlaista helposti väärin ymmärrettävää kuin kirjoituksesi.
Minä nimittäin ymmärsin äsken väärin. Luulin, että tarkoitit heittäneesi läppää hänen tolloudestaan, vaikka tarkoitit ilmeisesti, että olit kiusaantunut hänen tolloudestaan ja koitit heittää jotain läppää.
En ole Asperger, en sano suoraan että "olen kiusaantunut koska olet i-diootti." Huomasin, ettei hän nauranut yhtään millekään joten aloin hieman testaamaan, että saanko millään konstilla häneen mitään eloa. En saanut.
Eipä hänkään edes yrittänyt koskea minua. Pyysi sohvalle (omalle sohvalleni) viereen eikä koskenut silloinkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saatoin heittää läpällä jotain ja miehen reaktio oli "niin." Yhtä ainutta kertaa en kuullut merkkiäkään naurusta, vaikka omien sanojensa mukaan hän nauraa koko ajan. Minä nauroin hänen jutuilleen ja meillä oli muutenkin aika paljon yhteistä. Tämän sanoin hänelle viestillä ja hän vastasi, että niin näyttää olevan. Silti seurassani hän ei antanut itsestään yhtään mitään.
Ehkä puheesi on samanlaista helposti väärin ymmärrettävää kuin kirjoituksesi.
Minä nimittäin ymmärsin äsken väärin. Luulin, että tarkoitit heittäneesi läppää hänen tolloudestaan, vaikka tarkoitit ilmeisesti, että olit kiusaantunut hänen tolloudestaan ja koitit heittää jotain läppää.
En ole Asperger, en sano suoraan että "olen kiusaantunut koska olet i-diootti." Huomasin, ettei hän nauranut yhtään millekään joten aloin hieman testaamaan, että saanko millään konstilla häneen mitään eloa. En saanut.
Eipä hänkään edes yrittänyt koskea minua. Pyysi sohvalle (omalle sohvalleni) viereen eikä koskenut silloinkaan.
Kauhean negatiivinen olet. Ilmaiset kaiken kielteisesti. Paitsi sen miten kehut itseäsi.
...tai sitten tämä mies vain oli totaalisen väärä sinulle. Joidenkin kanssa nyt vain on helpompi olla kuin toisten.
Joka ikiseen vitsiksi tarkoittamaani asiaan hän reagoi sanomalla "niin, okei." Arvelen, että jonkin sorttista häikkää tuolla huumorinymmärrysalueella, koska yleensä ihmiset kyllä ymmärtävät minua ja vitsejäni. Häneen ei tehonnut mikään. Samalla hän oli niin herrasmiestä ja kantoi puolestani eräät asiat, auttoi parissa jutussa... Ja se kaikki ei tarkoittanutkaan yhtään mitään.
Alue: Aihe vapaa
Rääkima. Ap