Lapsi tulossa,sukunimestä kysyttävää
Hei!
Onko muita odottajia joita mietityttää tulevan pienokaisen sukunimi, jos lapsi on siis syntymässä avioliiton ulkopuolella, (avoliitto) ja toisella vanhemmista on entisen puolison sukunimi. Eli aiemmin ollut naimisissa, mutta joko eronnut/ jäänyt leskeksi.
Kysyn siksi,että itse asia onneksi pohdinnassa jo nyt, vaikka raskaus on aivan alussa (5+3).
Tuntuisi jotenkin oudolle, että lapsen nimeksi tulee edesmenneen aviopuolisoni sukunimi, koska sehän ei ehdi ajoissa kastajaisiin mennessä edes niin toivoessa vaihtumaan, vaikka lapsen nimi tulisikin olemaan isänsä sukunimi.
Kasteessa siis meidän lapsemme sukunimi voi olla tahattomista syistä johtuen minun (leski)sukunimi, eli kuolleen puolisoni nimi.
Kommentit (22)
Ei siinä kauaa mene kun vaihdat nimesi tyttönimeksesi. Hyvin ehdit ennen ristiäisiä.
Vierailija kirjoitti:
Ei siinä kauaa mene kun vaihdat nimesi tyttönimeksesi. Hyvin ehdit ennen ristiäisiä.
Tai siis miehesi vaihtaa takaisin alkuperäiseen sukunimeensä.
Vierailija kirjoitti:
Isyyden voi nykyään tunnustaa jo raskausaikana, ja näin ollen (käsittääkseni) avomiehesi sukunimi voi tulla lapselle. Siis jos olet lapsen äiti.
Vai oletko tulevan lapsen isä, jolla on tällä hetkellä edesmenneen puolisonsa sukunimi? Miksi ette silloin antaisi lapsen äidin sukunimeä lapselle ja voisit itsekin ottaa sen myöhemmin?
AP: vastaa
Olen siis lapsen tuleva äiti.
Uusi tieto, en tiennyt että isyydentunnustaminen käy jo raskausaikana. Ennen vanhaan kun se oli mahdollista vasta kun oli tiedot maistraatissa uudesta ihmisenalusta mennyt vrk:hon.
Hyvä kun kerroit ! :)
Mietin sitä siis... En halua kuitenkaan entisen mieheni nimeä tulevalle lapselle...
Miksi avioliitto ei käy? Sen ansiosta perheen juridinen pohja saadaan yhdellä transaktiolla kuntoon.
Käyttäjä1832 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isyyden voi nykyään tunnustaa jo raskausaikana, ja näin ollen (käsittääkseni) avomiehesi sukunimi voi tulla lapselle. Siis jos olet lapsen äiti.
Vai oletko tulevan lapsen isä, jolla on tällä hetkellä edesmenneen puolisonsa sukunimi? Miksi ette silloin antaisi lapsen äidin sukunimeä lapselle ja voisit itsekin ottaa sen myöhemmin?
AP: vastaa
Olen siis lapsen tuleva äiti.
Uusi tieto, en tiennyt että isyydentunnustaminen käy jo raskausaikana. Ennen vanhaan kun se oli mahdollista vasta kun oli tiedot maistraatissa uudesta ihmisenalusta mennyt vrk:hon.Hyvä kun kerroit ! :)
Mietin sitä siis... En halua kuitenkaan entisen mieheni nimeä tulevalle lapselle...
No miksi et vaihda takaisin tyttönimeen? En nyt ymmärrä mikä tässä on ongelma. Tuleeko lapselle siis isän vai sinun sukunimi?
Käyttäjä1832 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isyyden voi nykyään tunnustaa jo raskausaikana, ja näin ollen (käsittääkseni) avomiehesi sukunimi voi tulla lapselle. Siis jos olet lapsen äiti.
Vai oletko tulevan lapsen isä, jolla on tällä hetkellä edesmenneen puolisonsa sukunimi? Miksi ette silloin antaisi lapsen äidin sukunimeä lapselle ja voisit itsekin ottaa sen myöhemmin?
AP: vastaa
Olen siis lapsen tuleva äiti.
Uusi tieto, en tiennyt että isyydentunnustaminen käy jo raskausaikana. Ennen vanhaan kun se oli mahdollista vasta kun oli tiedot maistraatissa uudesta ihmisenalusta mennyt vrk:hon.Hyvä kun kerroit ! :)
Mietin sitä siis... En halua kuitenkaan entisen mieheni nimeä tulevalle lapselle...
Meillä lapsilla on isänsä sukunimi, emmekä ole naimisissa. Ja ensimmäinen on käyty lastenvalvojalla syntymän jälkeen. Ei siinä muuta kuin odottaa se tietty aika ennenkuin laittaa nimipaperit eteenpäin ja näin lapsella on isänsä sukunimi heti.
Nyt raskausaikana tehty isyydentunnustus neuvolassa ja 30 arkipäivää menee vauvan syntymästä, että lastenvalvoja laittaa paperit maistraattiin. Eli tuon ajan jälkeen mahdollista saada isän sukunimi.
Eikö helpointa olisi vain mennä naimisiin, kun kerta lapsikin tehty? Voit sitten vaikka oman tyttönimesi ottaa, jos et miehesi nimeä tahdo.
Ei nimenvaihto tyttönimeen kestä yhdeksää kuukautta.
Antakaa lapselle miehen sukunimi. Mikä tässä on vaikeaa? Miksi et itse muuta sukunimeäsi jos et halua pitää exän nimeä?
Vierailija kirjoitti:
Isyyden voi nykyään tunnustaa jo raskausaikana, ja näin ollen (käsittääkseni) avomiehesi sukunimi voi tulla lapselle. Siis jos olet lapsen äiti.
Ei kai tuo auta? Itse olen naimisissa, jolloin mitään isyydentunnustamisia ei tarvitse, mutta silti lapsi oli synnyttyään minun nimellä, ei miehen. Varsinaisen nimenannon yhteydessä sitten vaihtui isän sukunimelle. Lapsi saa aina automaattisesti sen sekuninen, joka hänen äidillään on (p.l. yhdistelmänimet, joissa se oma tyttönimi onkin vsin äidin henk.koht. käytössä).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isyyden voi nykyään tunnustaa jo raskausaikana, ja näin ollen (käsittääkseni) avomiehesi sukunimi voi tulla lapselle. Siis jos olet lapsen äiti.
Ei kai tuo auta? Itse olen naimisissa, jolloin mitään isyydentunnustamisia ei tarvitse, mutta silti lapsi oli synnyttyään minun nimellä, ei miehen. Varsinaisen nimenannon yhteydessä sitten vaihtui isän sukunimelle. Lapsi saa aina automaattisesti sen sekuninen, joka hänen äidillään on (p.l. yhdistelmänimet, joissa se oma tyttönimi onkin vsin äidin henk.koht. käytössä).
Onko tosiaan noin? Mistä papereista tuo näkyi? Me menimme naimisiin esikoisen raskausaikana, mutta pidimme omat sukunimemme, lapset saivat miehen nimen, enkä ole nähnyt lapsiani omalla sukunimelläni missään papereissa. Sairaalan rannekkeissa luki toki "tyttö *minun sukunimeni*" mutta ei "etunimi minun sukunimi" -versiota missään. Ja isyydentunnustus neuvolassa -ohjeista saa sen käsityksen, että tunnustuksen jälkeen isän nimi tulisi heti syntymässä, mutta ei sitä kyllä ihan selvästi sanota.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isyyden voi nykyään tunnustaa jo raskausaikana, ja näin ollen (käsittääkseni) avomiehesi sukunimi voi tulla lapselle. Siis jos olet lapsen äiti.
Ei kai tuo auta? Itse olen naimisissa, jolloin mitään isyydentunnustamisia ei tarvitse, mutta silti lapsi oli synnyttyään minun nimellä, ei miehen. Varsinaisen nimenannon yhteydessä sitten vaihtui isän sukunimelle. Lapsi saa aina automaattisesti sen sekuninen, joka hänen äidillään on (p.l. yhdistelmänimet, joissa se oma tyttönimi onkin vsin äidin henk.koht. käytössä).
Onko tosiaan noin? Mistä papereista tuo näkyi? Me menimme naimisiin esikoisen raskausaikana, mutta pidimme omat sukunimemme, lapset saivat miehen nimen, enkä ole nähnyt lapsiani omalla sukunimelläni missään papereissa. Sairaalan rannekkeissa luki toki "tyttö *minun sukunimeni*" mutta ei "etunimi minun sukunimi" -versiota missään. Ja isyydentunnustus neuvolassa -ohjeista saa sen käsityksen, että tunnustuksen jälkeen isän nimi tulisi heti syntymässä, mutta ei sitä kyllä ihan selvästi sanota.
Ei tietenkään lukenut "etunimi minunsukunimi" missään, vaan juuri "tyttö minunsukunimi". Samoin lapsen sairaalapapereissa luki "tyttö minunsukunimi" siihen asti että hänelle oli annettu nimi (jouduttiin käymään osastolla pari päivää kun tyttö oli muutaman päivän ikäinen, joten näin tytön papereiden kansion).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isyyden voi nykyään tunnustaa jo raskausaikana, ja näin ollen (käsittääkseni) avomiehesi sukunimi voi tulla lapselle. Siis jos olet lapsen äiti.
Ei kai tuo auta? Itse olen naimisissa, jolloin mitään isyydentunnustamisia ei tarvitse, mutta silti lapsi oli synnyttyään minun nimellä, ei miehen. Varsinaisen nimenannon yhteydessä sitten vaihtui isän sukunimelle. Lapsi saa aina automaattisesti sen sekuninen, joka hänen äidillään on (p.l. yhdistelmänimet, joissa se oma tyttönimi onkin vsin äidin henk.koht. käytössä).
Lapsella ei kuitenkaan ollut missään vaiheessa sinun sukunimeäsi. Sairaalassa vain käytetään nimen paikalla äidin sukunimeä niin kauan, että lapsella on oma nimi.
Se isyydentunnustaminen neuvolassa ei auta siihen että vauva saa synnytyslaitoksella isän sukunimen. Meidän poika syntyi minun (äidin) sukunimellä vaikka isyydentunnustus oli jo tehty 10 vk ennen syntymää. Se muuttuu sitten vasta kun maistraattiin on tehty ilmoitus tulokkaan koko nimestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isyyden voi nykyään tunnustaa jo raskausaikana, ja näin ollen (käsittääkseni) avomiehesi sukunimi voi tulla lapselle. Siis jos olet lapsen äiti.
Ei kai tuo auta? Itse olen naimisissa, jolloin mitään isyydentunnustamisia ei tarvitse, mutta silti lapsi oli synnyttyään minun nimellä, ei miehen. Varsinaisen nimenannon yhteydessä sitten vaihtui isän sukunimelle. Lapsi saa aina automaattisesti sen sekuninen, joka hänen äidillään on (p.l. yhdistelmänimet, joissa se oma tyttönimi onkin vsin äidin henk.koht. käytössä).
Lapsella ei kuitenkaan ollut missään vaiheessa sinun sukunimeäsi. Sairaalassa vain käytetään nimen paikalla äidin sukunimeä niin kauan, että lapsella on oma nimi.
Kyllähän synnäri kirjaa kaikki syntyneet lapset väestörekisteriin, sitä kautta lapselle tulee mm. hetu. Jollain nimellähän se lapsi pitää sinne järjestelmään syöttää. Ei ainakaan 2004 synnärillä ollut mitään hajua vaikkapa oman tyttöni etunimestä, kun ei mekään sitä vielä silloin tiedetty. Ja hetu tuli lapselle muistaakseni päivässä-parissa.
Tuttavaperheessä lapsen sukunimeksi tuli lapsen isän sukunimi. Äidillä ja äidin edellisen liiton lapsilla oli hänen ex miehensä sukunimi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isyyden voi nykyään tunnustaa jo raskausaikana, ja näin ollen (käsittääkseni) avomiehesi sukunimi voi tulla lapselle. Siis jos olet lapsen äiti.
Ei kai tuo auta? Itse olen naimisissa, jolloin mitään isyydentunnustamisia ei tarvitse, mutta silti lapsi oli synnyttyään minun nimellä, ei miehen. Varsinaisen nimenannon yhteydessä sitten vaihtui isän sukunimelle. Lapsi saa aina automaattisesti sen sekuninen, joka hänen äidillään on (p.l. yhdistelmänimet, joissa se oma tyttönimi onkin vsin äidin henk.koht. käytössä).
Lapsella ei kuitenkaan ollut missään vaiheessa sinun sukunimeäsi. Sairaalassa vain käytetään nimen paikalla äidin sukunimeä niin kauan, että lapsella on oma nimi.
Kyllä se nimilain mukaan äidin sukunimi tulee lapsellekin, jos ei erikseen vaihda isän sukunimeen. Lapsi jää automaattisesti äidin nimelle, mikäli ei muuta sukunimeä ilmoita.
"Jos lapsen sukunimeä ei ole ilmoitettu väestötietojärjestelmään niin kuin 2 ja 3 momentissa säädetään, lapsi saa sen sukunimen, joka äidillä on silloin kun lapsen tiedot ilmoitetaan väestötietojärjestelmään. (21.8.1998/617)"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isyyden voi nykyään tunnustaa jo raskausaikana, ja näin ollen (käsittääkseni) avomiehesi sukunimi voi tulla lapselle. Siis jos olet lapsen äiti.
Ei kai tuo auta? Itse olen naimisissa, jolloin mitään isyydentunnustamisia ei tarvitse, mutta silti lapsi oli synnyttyään minun nimellä, ei miehen. Varsinaisen nimenannon yhteydessä sitten vaihtui isän sukunimelle. Lapsi saa aina automaattisesti sen sekuninen, joka hänen äidillään on (p.l. yhdistelmänimet, joissa se oma tyttönimi onkin vsin äidin henk.koht. käytössä).
Lapsella ei kuitenkaan ollut missään vaiheessa sinun sukunimeäsi. Sairaalassa vain käytetään nimen paikalla äidin sukunimeä niin kauan, että lapsella on oma nimi.
Kyllä se nimilain mukaan äidin sukunimi tulee lapsellekin, jos ei erikseen vaihda isän sukunimeen. Lapsi jää automaattisesti äidin nimelle, mikäli ei muuta sukunimeä ilmoita.
"Jos lapsen sukunimeä ei ole ilmoitettu väestötietojärjestelmään niin kuin 2 ja 3 momentissa säädetään, lapsi saa sen sukunimen, joka äidillä on silloin kun lapsen tiedot ilmoitetaan väestötietojärjestelmään. (21.8.1998/617)"
Huomaa: lapsi saa äidin sukunimen. Hänellä ei siis ole siihen asti ollut lainkaan nimeä. Lainaamassasi tekstissä ei lue esim. "lapsi pitää äitinsä sukunimen."
Isyyden voi nykyään tunnustaa jo raskausaikana, ja näin ollen (käsittääkseni) avomiehesi sukunimi voi tulla lapselle. Siis jos olet lapsen äiti.
Vai oletko tulevan lapsen isä, jolla on tällä hetkellä edesmenneen puolisonsa sukunimi? Miksi ette silloin antaisi lapsen äidin sukunimeä lapselle ja voisit itsekin ottaa sen myöhemmin?