Tiedätkö ketään jolla ollut aivojen sisäinen verenvuoto?
Miten toipui?
Hoidettiinko leikkauksella vai jotenkin muuten?
Jos kuoli, kauan kesti sairastumisesta kuolemaan?
Isäni sisko sai aivoverenvuodon 39v ja kuoli. Illalla oli valittanut pääkipua, mennyt nukkumaan, aamulla ei ollut herännyt eikä tullut tajuihinsa mutta hengitti ja pulssi tuntui. Vietiin sairaalaan jossa todettiin aivoverenvuoto eli vielä pari päivää jonka jälkeen kuoli. Tuolloin oli vuosi 1992 ja vissiin isän siskolla oli tämä aivojen sisäinen verenvuoto. Olen lukenut aiheesta uteliaisuuttani ja onko tosiaan näin ettei aivojen sisäiseen verenvuotoon ole vieläkään kehitetty kunnollisia hoitoja?
Kommentit (53)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten toimitaan silloin jos potilas tajuissaan ja ei oo mitään tehtävissä? :(
Odotetaan kunnes potilas ei ole enään tajuissaan.
Huh huh... hirveetä. Tiedät kuolevas ja ei voida tehdä mitään!!!
Menisin ite ainakin paniikkiin jos mitään muuta ei voida tehdä kuin ootella mun kuolemaa... Mutta noinhan se on monien syöpienkin suhteen.
Toipui täysin.Kaakkoisrajalta helikopterilla Helsinkiin nopeasti.
Kaksi. Toiselle jäi lieviä halvausoireita.
Toinen toipui täydellisesti. Ei leikkauksia, lääkehoidosta en tiedä.
Onks lievät halvausoireet tuntopuutoksia mutta muuten raajat toimii normaalisti?
Vierailija kirjoitti:
Katsoin kerran ohjelman ihmisen aivoista ja siinä annettiin ymmärtää, että aivojemme verisuonisto on vähän typerästi muodostunut ja jossain kohtaa on kaikilla sellainen rasituksessa oleva pullonkaula joka voi puhjeta kenellä tahansa ja koska vaan. Eikö olekin mukavaa elää jännityksessä.
Eikö esim. verenpaine vaikuta siihen?
Vierailija kirjoitti:
" Kuoleman syyksi paljastui aivoverenvuoto, erityisesti rupturoitu aneurysma, mikä johti aivohalvaukseen joka johtui verenvuodosta aivojen oikeaan kammioon. "
Onko kellään tietoa miten tuollainen hoidettaisiin nykypäivänä!?
Mitä tuo rupturoitu tarkoittaa? Ne saattaa koteloituakin, koska äidilläni on sellainen. Tulkittiin alzheimeriksi, kun ei myrkytystilasta muuta tunneta.
Mun luokkakaverin äiti kauan sitten. Äitini kertoi, että olivat jutelleet vauvoista ns. kirkonkylällä kun me molemmat olimme vaunuissa ja kohdanneet, tunsivat siis toisensa. Saman illan päivänä oli viety sairaalaan ja kahden viikon sisällä menehtynyt. En siis itse tietenkään tuntenut, mutta tämä on jäänyt mieleen, että mitä tahansa voi sattua ja äitini oli tästä ilmeisen järkyttynyt vielä vuosia myöhemmin. Luokkakaveri oli kiva tyttö ja sai äitipuolen, joka kaikesta päätellen oli ottanut vanhemmat luokkakaverin ja siskonsa omakseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten toimitaan silloin jos potilas tajuissaan ja ei oo mitään tehtävissä? :(
Odotetaan kunnes potilas ei ole enään tajuissaan.
Tietenkin potilasta hoidetaan kaikin käytettävissä olevin keinoin. Niitä voi tosin olla aika vähän.
Ennuste on sitä huonompi, mitä nopeammin menee taju. Kuolemaa ei tavallisesti tarvitse odotella kovinkaan pitkään, jos se on tullakseen. Jos taju ei mene heti, on toivoa toipumisesta.
Sitähän me emme voi varsinkaan vieraammista ihmisistä tietää, oliko verenvuoto aivojen sisällä vai jossakin muualla. Kuoli kun kuoli, mutta hengissä selvinneistä tiedetään enemmän, kun voivat olla itse kertomassa. Niin se vaan on, että toiset kuolevat siinä silmänräpäyksessä, toiset toipuvat työkuntoon.
Ja kumpiko pahempi, infarkti vai verenvuoto? Sanoisin, että verenvuotoon kuolee varmemmin ja nopeammin, ja seuraukset ovat vakavammat. Mutta kuten juuri tuohon kirjoitin, työkuntoon voi toipua niin verenvuodosta kuin infarktista.
Askorbiinihappo ainakin aiheuttaa verenvuotoa, mutta moni muu varmasti myös.
Vierailija kirjoitti:
Mummoni kuoli aivoverenvuotoon. Löydettiin aamulla kotoaan (asui yksin) pöydän äärestä.
Onko kellään tietoa kumpi on vakavampaa, aivoverenvuoto vai se tukoksen aiheuttama aivoinfarkti (aivohalvaus)?
Vuoto, tosin sekin riippuu kohdasta, mutta osa niistä on suurimmalle osalle tappavia tai vähintäänkin vammauttavia.
Riippuu paljolti siitä kuinka iso verenvuoto on kyseessä, missä kohtaa se on ja miten nopeasti se huomataan ja pääsee hoitoon.
Odotetaan kunnes potilas ei ole enään tajuissaan.