Lue keskustelun säännöt.
Luin netin keskustelusta aika osuvan kommentin
29.07.2018 |
Huomautan, että itselläni on lapsia. Omat lapseni eivät osoita minkäänlaista mielenkiintoa perheen perustamiseen, vaikka ovat jo aikuisia.
Mutta kommentti oli sen tyylinen, että heikoin aines lisääntyy eniten, joten kansakunnan tulevaisuus on huonoissa käsissä. Tämähän on muuten valitettavasti ihan totta. Eikä tästä tarvitse kenenkään vanhemman suuttua, mutta miettikää itsekin, että eikö näin kuitenkin ole. Toki lapsia on muillakin kuin "sillä heikoimmalla" aineksella, mutta yleensä yksi tai kaksi ja näistäkin osa taas ei halua enää tehdä lapsia ollenkaan. Kun taas tietyillä on viisi lasta neljän eri puolison kanssa...
Kommentit (26)
Köyhille ja tyhmille ihmisille pitäisi antaa korvaus siitä, etteivät hanki lapsia. Rikkaille ja korkeastikoulutetuille taas tulisi antaa korvaus soitä, että hankkivat lapsia. Näin saisimme hyvät geenit jatkumaan. On jopa tutkitusti todistettu, että hyväosaisuus ja huono-osaisuus periytyy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suurin osa tuntemistani perheistä joissa enemmän kuin 2 lasta on kyllä keskivertoa enemmän tienaavia. Olisi kyllä mielenkiintoista nähdä jotain oikeaa tilastoa asiasta. Tiedän kyllä näitäkin joilla 3 tai 4 lasta ja kaikilla lapsilla eri isät/äidit. Mekin molemmat valmistuneet AMK ja 3 lasta. Vielä ainakaan toki olla yliopistoa käyty että tiedä sitten kuinka heikkoa ainesta ollaan.
Varakkailla on 1-2 yleens lasta, keskivertotienaavilla 3-4, ja sossutapauksilla yli 5 ja useimiten vielä monen eri miehen/naisen kanssa elleivät ole uskovaisia.
Känny lähetti liian aikaisin äsken, eli; Varakkailla on yleensä 1-2 lasta
Samaan aikaan itketään tuloerojen kasvua tajuamatta, että se johtuu juuri tuosta samasta systeemistä. Toisaalla ovat perheet, joissa maltetaan rakentaa tulevaisuutta ja toisaalla perheet, joissa kaikki pitää saada juuri nyt. Vaikka lainarahalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sama vaikutelma itsellä - eikä siis "heikko aines" tarkoita minusta mitään huonompia ihmisiä, vaan heitä, joilla on joko olosuhteiden tai perimän puolesta hieman huonommat mahdollisuudet pärjätä.
tämä trendihän on selvä ihan globaalistikki. Eikä taustakaan ole mitenkän mystinen. Alkaa vaikuttaa selvältä, että itseasiassa ihmisillä on aika niukka sisäsyntyinen tarve lisääntyä. Kun alkaa tulla tarpeeksi tietoa, vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia, aletaan kuuntelemaan aidosti omia haluja sen sijaan, että lisännyttäisiin koska muutakaan ei osata/niin vain kuuluu tehdä. Koska aika moni ei itseaisiassa omaehtoisesti lapsia kaipaa, vähenee lisääntyvien ihmisten määrä sitä mukaan, mitä useammalla on aito mahdollisuus jättää lapset tekemättä. Niinpä eniten lisääntyvät ne, joilla ei tuota mahdollisuutta ole - ja he ovat ne samat, joilla mahdollisuuksia elämässä muutenkin on vähemmän.
Meillä töissä niillä jotka on ehtineet hankkia lapsiluvun täyteen, on 3-4 lasta. Olemme kaikki korkeasti koulutettuja erikoisosaajia. Opiskelijakavereiden perheissä yleisin lapsiluku on 3, seuraavaksi suosituin 2.
Ja sitten on näitä telkkarissa esitettyjä, joilla elämässä kaikki muu on ylikäymättömän vaikeeta paitsi lapsien tekeminen. Opiskelut ei oikein suju ja työssä on liian raskasta. Muut lapset on kokopäivähoidossa ja iskä ja äippä tuoreimman vauvan kansssa kotona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näin se on ollut pitkään jo. Jostain luin, että (kehittyneiden maiden) geneettinen potentiaali oli huipussaan Victorian aikakaudella (1800-luvun loppupuoliskolla), mitä älykkyyteen tulee. Siitä lähtien ollut laskussa, etenkin 60-luvun jälkeen. Nykyään jo rajussa laskussa.
Koulutustason nousu taas counteract tätä ilmiötä.
Anteeksi hoono soomeni.
Heikoin aines kuitenkin sen parhaan aineksenkin kasvattaa, eikö? Miten muuten työläisperheen lapsesta voi tulla merkittävä tutkija, päättäjä, akateeminen, jopa presidentti yh-äidin kasvattamana. Itse olen keskiasteen kouluja käynyt, lapsi akateeminen hyvätuloinen, isänsä ei saanut edes peruskoulun päästötodistusta. Yksin lapseni kasvatin, luovuin omastani että lapseni sai parhaat mahdolliset lähtökohdat. Olenko nyt huonoa ainesta joka ei olisi saanut lisääntyä? Heittäisin vielä muutaman kysymyksen mietittäväksi: onko hyvätuloinen, korkeasti koulutettu automaattisesti parempaa ainesta? Ns heikossa aineksessa on paljon viisautta ja hyvyyttä, mutta ei ole mahdollisuuksia niitä elämässä käyttää "näkyvästi" eli päästä opiskelemaan ja saada titteleitä ja virkoja. Miksi nuo edes kaikille olisi tavoiteltavia asioita, jonkunhan se perustason (erittäin merkittävä) työkin pitää tehdä ja synnyttää lapsia joista kasvattaa näitä kaikkien kumartavia menestyjiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä töissä niillä jotka on ehtineet hankkia lapsiluvun täyteen, on 3-4 lasta. Olemme kaikki korkeasti koulutettuja erikoisosaajia. Opiskelijakavereiden perheissä yleisin lapsiluku on 3, seuraavaksi suosituin 2.
Mulla taas kaveripiirissä ja suvussa se tavallisin lapsiluku on 2, seuraavaksi tavallisin 1. Kolmen lapsen tai sitä isompia perheitä ei tule mieleen kuin yksi, serkkuni perhe. (Työkavereita ei ole, olen yrittäjä.) Uusperheissä on joitain monilapsisia, mutta niitä on aika vähän. Oliskohan nuo isot perheet sitten 40–50-vuotiaiden juttu? Meillä hieman alle nelikymppisillä korkeakoulutetuilla 3–4 lapsen perheet tuntuvat olevan harvinaisia.
Näin alkaa eugeniikan ( nyk. "bioetiikka") uusi tuleminen - ihan niinkuin Julian Huxley aikoinaan lupasi.
Mutta "paremmin" koulutettu on yleensä vain paremmin indoktrinoitu - ja juuri paremmin koulutetut tekevät (tieteelliset) diktatuurit - esim. N- liitto ja kansallis- sosialistinen Saksa - mahdollisiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Heikoin aines kuitenkin sen parhaan aineksenkin kasvattaa, eikö? Miten muuten työläisperheen lapsesta voi tulla merkittävä tutkija, päättäjä, akateeminen, jopa presidentti yh-äidin kasvattamana. Itse olen keskiasteen kouluja käynyt, lapsi akateeminen hyvätuloinen, isänsä ei saanut edes peruskoulun päästötodistusta. Yksin lapseni kasvatin, luovuin omastani että lapseni sai parhaat mahdolliset lähtökohdat. Olenko nyt huonoa ainesta joka ei olisi saanut lisääntyä? Heittäisin vielä muutaman kysymyksen mietittäväksi: onko hyvätuloinen, korkeasti koulutettu automaattisesti parempaa ainesta? Ns heikossa aineksessa on paljon viisautta ja hyvyyttä, mutta ei ole mahdollisuuksia niitä elämässä käyttää "näkyvästi" eli päästä opiskelemaan ja saada titteleitä ja virkoja. Miksi nuo edes kaikille olisi tavoiteltavia asioita, jonkunhan se perustason (erittäin merkittävä) työkin pitää tehdä ja synnyttää lapsia joista kasvattaa näitä kaikkien kumartavia menestyjiä.
Mä en kyllä vetäisi yhtäläisyyksiä ns. heikon aineksen ja työläisväestön välillä. Heikko aines on enemmän sellaista sosiaalituilla elävää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä töissä niillä jotka on ehtineet hankkia lapsiluvun täyteen, on 3-4 lasta. Olemme kaikki korkeasti koulutettuja erikoisosaajia. Opiskelijakavereiden perheissä yleisin lapsiluku on 3, seuraavaksi suosituin 2.
Mulla taas kaveripiirissä ja suvussa se tavallisin lapsiluku on 2, seuraavaksi tavallisin 1. Kolmen lapsen tai sitä isompia perheitä ei tule mieleen kuin yksi, serkkuni perhe. (Työkavereita ei ole, olen yrittäjä.) Uusperheissä on joitain monilapsisia, mutta niitä on aika vähän. Oliskohan nuo isot perheet sitten 40–50-vuotiaiden juttu? Meillä hieman alle nelikymppisillä korkeakoulutetuilla 3–4 lapsen perheet tuntuvat olevan harvinaisia.
Lisään, että tunnen kyllä isompia perheitä, mutta vastasin juuri korkeakoulutettujen osalta! Nyt tuli mieleen toinen nelilapsinen korkeakoulutettujen vanhemempien perhe, he ovat myös yli nelikymppisiä, samoin kuin tuo mainitsemani serkun perhe.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika moni nyt vertaa vain Suomea, mutta minä ainakin ajattelin ihan maailmalaajuisesti, kuten joku muukin. Ap siis.
Itsekin olen kansakoulun käyneiden vanhempien lapsi ja itse aika pitkälle kouluttautunut. Koulutus on vain yksi mittari enkä minä aloitusviestissänikään mielestäni maininnut koulutusta lainkaan. Isäni olisi todennäköisesti diplomi-insinööri, jos hän olisi minun ikäiseni. Teki keksintöjä, älyä oli paljon ja kirjoitti todella hyvää suomen kieltä. Myös äitini kirjoitti tosi hyvin. Näin hänen lähettämättä jääneitä vanhoja kirjeitään kun putsasimme kuolinpesää ja niissä oli yhdyssanatkin kohdillaan. Parempi kirjoittaja äiti oli kuin minä. Sekä äiti pärjäsi kansakoulupohjalta aivan mainiosti myyntityössä.
Mutta kehitysmaissa lisääntyminen on edelleen hallitsematonta ja se trendi, että ihmiset elintason kasvaessa haluavat yhä vähemmän lapsia. Oman elintason kasvattaminen vaatii jonkinlaista älyä, vaikka ei olisi koulutustakaan. Toki liian korkea elintaso saattaa joidenkin tarkoittaa tuhlaamista ja silloin mennään toiseen ääripäähän, välinpitämöttömyyteen luonnonvarojen riittävyydestä yms.
Suomessa pystyy kouluttautumaan kohtalaisen pitkälle ihan keskivertoälykkyydellä, kunhan on ahkera. Olen aika hyvä esimerkki siitä itse.
Vierailija kirjoitti:
Heikoin aines kuitenkin sen parhaan aineksenkin kasvattaa, eikö? Miten muuten työläisperheen lapsesta voi tulla merkittävä tutkija, päättäjä, akateeminen, jopa presidentti yh-äidin kasvattamana. Itse olen keskiasteen kouluja käynyt, lapsi akateeminen hyvätuloinen, isänsä ei saanut edes peruskoulun päästötodistusta. Yksin lapseni kasvatin, luovuin omastani että lapseni sai parhaat mahdolliset lähtökohdat. Olenko nyt huonoa ainesta joka ei olisi saanut lisääntyä? Heittäisin vielä muutaman kysymyksen mietittäväksi: onko hyvätuloinen, korkeasti koulutettu automaattisesti parempaa ainesta? Ns heikossa aineksessa on paljon viisautta ja hyvyyttä, mutta ei ole mahdollisuuksia niitä elämässä käyttää "näkyvästi" eli päästä opiskelemaan ja saada titteleitä ja virkoja. Miksi nuo edes kaikille olisi tavoiteltavia asioita, jonkunhan se perustason (erittäin merkittävä) työkin pitää tehdä ja synnyttää lapsia joista kasvattaa näitä kaikkien kumartavia menestyjiä.
Itseasiassa näitä sinällään ällöttäviä termejä käyttääkseni keskimäärin "parempi aines" kasvattaa kaltaisiaan, "huonompi" kaltaisiaan, eli ei, "huonompi aines" ei kasvata vältämättä "parepaa" vaikka niinkin voi käydä.
Minusta tuollaista luokittelua ei kyllä pitäisi käyttää ollenkaan, todella inhottavasti käsitellään ihmisiä noita termejä käytettäessä. Ja itse en ole mitenkään sitä mieltä, että "huonommalla aineksella" ei olisi oikeutta lisääntyä - mutta olen sitä mieltä, että maailmanlaajuisesti meillä ei ole oikeutta lisääntyä siinä määrin kuin nyt teemme. Ja koko ajan enemmän ja enemmän näyttää siltä, että ainoa keino vähentää lisääntymistä, on saada yhä isompi osa ihmisistä jotenkin kuulumaan siihen paremmin pärjäävään ja vähemmän lisääntyvään porukkaan.
Vierailija kirjoitti:
Aika moni nyt vertaa vain Suomea, mutta minä ainakin ajattelin ihan maailmalaajuisesti, kuten joku muukin. Ap siis.
Itsekin olen kansakoulun käyneiden vanhempien lapsi ja itse aika pitkälle kouluttautunut. Koulutus on vain yksi mittari enkä minä aloitusviestissänikään mielestäni maininnut koulutusta lainkaan. Isäni olisi todennäköisesti diplomi-insinööri, jos hän olisi minun ikäiseni. Teki keksintöjä, älyä oli paljon ja kirjoitti todella hyvää suomen kieltä. Myös äitini kirjoitti tosi hyvin. Näin hänen lähettämättä jääneitä vanhoja kirjeitään kun putsasimme kuolinpesää ja niissä oli yhdyssanatkin kohdillaan. Parempi kirjoittaja äiti oli kuin minä. Sekä äiti pärjäsi kansakoulupohjalta aivan mainiosti myyntityössä.
Mutta kehitysmaissa lisääntyminen on edelleen hallitsematonta ja se trendi, että ihmiset elintason kasvaessa haluavat yhä vähemmän lapsia. Oman elintason kasvattaminen vaatii jonkinlaista älyä, vaikka ei olisi koulutustakaan. Toki liian korkea elintaso saattaa joidenkin tarkoittaa tuhlaamista ja silloin mennään toiseen ääripäähän, välinpitämöttömyyteen luonnonvarojen riittävyydestä yms.
Suomessa pystyy kouluttautumaan kohtalaisen pitkälle ihan keskivertoälykkyydellä, kunhan on ahkera. Olen aika hyvä esimerkki siitä itse.
Kehitysmaissa ihmisillä ei ole käytännössä paljon mitään mahdollisuuksia elämänsä parantamiseen. Lapsilta kun on kyselty ammattitoiveista niin usein sanovat opettaja tai lääkäri, mutta eihän heille sitä mahdollisuutta suoda, rutiköyhille ihmisille joilla hädin tuskin on peruskoulutusta saatavilla, tytöillä varsinkaan. Vanhemmilla jotka on köyhyydessä eläneet ikänsä ei ole keinoja kasvattaa lapsiaan menestyjiksi, kannustaa kouluttautumiseen kun niihin kouluihin ei ole varaa lapsia laittaa. Ilmainen peruskoulutus olis enemmän kuin tarpeellista kehitysmaissa, sillä sitä lapsilukua saisi pienennettyä. Vaikka nyt näitä köyhiä vanhempia pidetään heikompana aineksena niin ihan sama tilanne se on ollut Suomessakin aikoinaan. Heikkoa ainesta on alettu kouluttaa, on ollut se tahtotila päättäjillä. Kehitysmaissa näin ei taida olla, se heikoin aines on ilmeisesti siellä päättäjissä. Mietin usein mitkä potentiaalit menetetään kun näitä lapsia ei kouluteta, sukupolvi toisensa jälkeen menetetään viisautta, kun ei anneta mahdollisuuksia kaikille. Sieltä voisi nousta suuria miehiä ja varsinkin naisia.
Mistäs taas yrittelijäisyys kasvaa? Juuri sieltä köyhistä oloista ponnistavista. Kultalusikka suussa kasvaneet eivät yritä, kun saavat kaiken muutoinkin, kunnes peritty mammona on loppu.
Tää on ihan yhtä hyvä väittämä kuin ap:nkin.
Varmaankin tuo Victorian aika kun menestyneimmät vielä lisääntyivät vielä samoin kuin muutkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Heikoin aines kuitenkin sen parhaan aineksenkin kasvattaa, eikö? Miten muuten työläisperheen lapsesta voi tulla merkittävä tutkija, päättäjä, akateeminen, jopa presidentti yh-äidin kasvattamana. Itse olen keskiasteen kouluja käynyt, lapsi akateeminen hyvätuloinen, isänsä ei saanut edes peruskoulun päästötodistusta. Yksin lapseni kasvatin, luovuin omastani että lapseni sai parhaat mahdolliset lähtökohdat. Olenko nyt huonoa ainesta joka ei olisi saanut lisääntyä? Heittäisin vielä muutaman kysymyksen mietittäväksi: onko hyvätuloinen, korkeasti koulutettu automaattisesti parempaa ainesta? Ns heikossa aineksessa on paljon viisautta ja hyvyyttä, mutta ei ole mahdollisuuksia niitä elämässä käyttää "näkyvästi" eli päästä opiskelemaan ja saada titteleitä ja virkoja. Miksi nuo edes kaikille olisi tavoiteltavia asioita, jonkunhan se perustason (erittäin merkittävä) työkin pitää tehdä ja synnyttää lapsia joista kasvattaa näitä kaikkien kumartavia menestyjiä.
Mä en kyllä vetäisi yhtäläisyyksiä ns. heikon aineksen ja työläisväestön välillä. Heikko aines on enemmän sellaista sosiaalituilla elävää.
Sosiaalituen varaan voi päätyä nykyisin aika moni. Ei tarvita kuin pitkittynyt työttömyysjakso. Hyvin vaarallisilla rajoilla täällä liikutaan, kun puhutaan heikommasta ja paremmasta aineksesta.
Tottahan se on.