Onko täällä muita, joita ajatus miehen existä häiritsee, vai olenko "sairaalloisen mustasukkainen"?
Miehellä on paljon exiä. Emme hirveän paljon vanhoista suhteista puhu, koska siitä olen tietyllä tapaa samaa mieltä että ne ovat menneisyyttä, mutta... kertovat kuitenkin ihmisestä jotain.
Minusta lähtökohtaisesti miehellä parisuhdekokemus ei ole hyvä juttu, siis sellainen että on ollut useita suhteita. Kertoo enemmänkin siitä, että on kykenemätön tekemään itselleen sopivia ratkaisuja ja valinnut kumppaninsa aina väärin perustein. Mies ei ole ollut sinkkuna muutamaa kuukautta pidempään ikinä.
Epäilyttää, että mies on valinnut kumppaninsa ulkonäön perusteella. Sen verran kauheita juttuja olen heidän luonteistaan ja käyttäytymisestään kuullut. Inhottaa ajatus, että mies olisi niin pinnallinen, kun ei muutoin vaikuta sellaiselta. Lisäksi minä en ole yhtä kaunis (valitettavasti olen kuvia nähnyt existä) joten epäilyttää myös, että mies on iän myötä ns. laskenut rimaansa jotta saisi ehkä sitten luonteeltaan helpomman kumppanin. Ja minä olen nyt se, johon tyydytään, kun on todettu että ne kauniimmat ovat usein luonteeltaan hirviöitä.
Myönnän että minulla on huono itsetunto, kuten lapsuudessa rumilla ja kiusatuilla usein on. Mutta kuulostavatko nämä ajatukset sitten jotenkin sairaalloisilta? Onko muilla palstalaisilla vastaavia kokemuksia?
Kommentit (85)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mä en välitä kuulla kumppanin existä juurikaan. Eniten kirjoituksessasi pistää silmään se, miksi jaksat velloa tuossa asiassa mikä vaivaa sua? Sä et voi muuttaa miehesi menneisyyttä. Hyväksy ja anna olla tai siirry seuraavaan jos se on sulle ylitsepääsemätöntä. Tuhlaat energiaasi turhuuteen jos katselet exien kuvia ja vertailet itseäsi niihin.
Haluaisin kuulla totuuden miehen suusta, siksi vellon vaikka se ei hyvää teekään. Mutta on jatkuvasti sellainen olo että minulle valehdellaan päin naamaa kun väitetään, että muka olisin itse kaunis ja paras, vaikka selvästi kauniimpia kumppaneita on ollut aiemmin. Seksiäkään mies ei kovin usein halua, joten jotain vikaa on oltava.
-ap
Ja kun saat kuulla sen totuuden, niin sekään ei kelpaa.
Exäni oli samanlainen kuin sinä (hän siison mies ja minä nainem), ei kestänyt ajatusta entisistäni, tenttasi näistä kaiken kuin gestapo-kuulustelussa, halusi tietää yksityiskohdat ja oikein kieriskellä mustasukkaisuudessa ja itsesäälissä.
Halusi myös kuulla totuuden, eli että miten kaikilla on ollut häntä isompi, miten ivat olleet parempia jne jne.
Lopulta kyllästyin näihin ja sanoin, että juu, näin on (kuukausitolkulla ensin kerrottu, että näin ei ole, ja etten pahemmin edes mieti koskaan exiäni). No, siitäpä lähti ilo irti huutoineen ja syyttelyineen.Lopulta alkoi tutkia puhelimeni, ulos lähtiessäni hiippaili perässäni, töihin mennessä soitteli ja viestitteli tauotta jne.
Loppuvaiheessa jopa kaupassa käytyäni halusi nähdä kuitit, että olen oikeasti ollut kaupassa, enkä "salarakkaalla".Eli olet ap vaarallisella tiellä, ellet nyt ala miettiä käytöstäsi, kukaan ei ikuisuuksia jaksa olla epäiltynä ja syyttelyiden kohteena.
En rupeaisi kumppaniani vainoamaan. Se, että olen mustasukkainen sillä tavalla kuin olen, ei kuitenkaan tee minusta jotain sairasta stalkkeria. Mutta haluaisin minä sen totuuden silti kuulla.
-ap
Sen totuudenko, jonka olet päässösi muovaillut? Että mies otti sinut kun ei parenpaakaan ollut tarjolla, vai?
Exäni aloitti juuri tuolla "totuuden" penäämisellä.
Vaan ei ollut mitään "totuutta". Oki vain exön kyvyttömyys erottaa omat ajatuksensa minun ajatuksistani. Olisi hänen mielikseen pitänyt sanoa, että hän on huonompi kuin muut jne. jotta olisi saanut kieriskellä itsesäälissään ja kateudessaan.
Se että exäsi aloitti sillä, ei tarkoita, että minunkin pitäisi jatkaa yhtä sairaaseen puuhasteluun kuin hänen.
-ap
Vierailija kirjoitti:
Mieshän voi olla oppinut virheistään ja nyt löytänyt jotain syvempää. Tai sitten ei. Kuulostele vaistojasi ja anna miehen itse sanoittaa tunteensa sinua kohtaan, älä laita sanoja hänen suuhunsa tai tunteita sydämeensä ja ole tietävänäsi paremmin.
Tuo ensimmäinen lausehan juuri tarkoittaisi sitä, että on nyt tyytynyt rumempaan jonkin syvemmän yhteyden toivossa...
-ap
Älä ikinä ota käytettyä miestä 🤮
nuorta sen olla pitää
Ensimmäisen vuoden olin todella mustasukkainen. Minun mieheni ei koskaan ole haukkunut eksiään, ei ole sanonut mitään negatiivista heistä. Ei siitäkään, jonka kanssa lopetti 10 vuoden suhteen kun tapasi minut. Nainen oli jo tuolloin erittäin korkeasti koulutettu, kaunis ja miehen mukaan tosi mukava. Olin ihan varma että mies vielä katuu ”vaihtoaan”, mutta vuosien saatossa olen unohtanut viimeisimmän exän ja yhden exän kanssa olen tutustunut. En oikeastaan koskaan enää ajattele koko asiaa enää, olemme olleet yhdessä nyt 12 vuotta. Eli ehkä pääset tuosta yli?
Vertailu exiin on turhaa mutta itseäni ihmetyttää miksi mies kertoo noita juttuja sinulle, haluatko itse olla se exä jossain vaiheessa jonka pahat tavat kertoo tulevilleen, kaikilla kun niitä kuitenkin on. Itse en haluaisi olla. Ihmetyttää tosiaan myös se että on vaihtanut kumppania kuin paitaa, ei niin tasapainoinen kuvio jos kumppanit on ollut kamalia ja silti niitä on ilmaantunut yksi toisensa jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mä en välitä kuulla kumppanin existä juurikaan. Eniten kirjoituksessasi pistää silmään se, miksi jaksat velloa tuossa asiassa mikä vaivaa sua? Sä et voi muuttaa miehesi menneisyyttä. Hyväksy ja anna olla tai siirry seuraavaan jos se on sulle ylitsepääsemätöntä. Tuhlaat energiaasi turhuuteen jos katselet exien kuvia ja vertailet itseäsi niihin.
Haluaisin kuulla totuuden miehen suusta, siksi vellon vaikka se ei hyvää teekään. Mutta on jatkuvasti sellainen olo että minulle valehdellaan päin naamaa kun väitetään, että muka olisin itse kaunis ja paras, vaikka selvästi kauniimpia kumppaneita on ollut aiemmin. Seksiäkään mies ei kovin usein halua, joten jotain vikaa on oltava.
-ap
Ja kun saat kuulla sen totuuden, niin sekään ei kelpaa.
Exäni oli samanlainen kuin sinä (hän siison mies ja minä nainem), ei kestänyt ajatusta entisistäni, tenttasi näistä kaiken kuin gestapo-kuulustelussa, halusi tietää yksityiskohdat ja oikein kieriskellä mustasukkaisuudessa ja itsesäälissä.
Halusi myös kuulla totuuden, eli että miten kaikilla on ollut häntä isompi, miten ivat olleet parempia jne jne.
Lopulta kyllästyin näihin ja sanoin, että juu, näin on (kuukausitolkulla ensin kerrottu, että näin ei ole, ja etten pahemmin edes mieti koskaan exiäni). No, siitäpä lähti ilo irti huutoineen ja syyttelyineen.Lopulta alkoi tutkia puhelimeni, ulos lähtiessäni hiippaili perässäni, töihin mennessä soitteli ja viestitteli tauotta jne.
Loppuvaiheessa jopa kaupassa käytyäni halusi nähdä kuitit, että olen oikeasti ollut kaupassa, enkä "salarakkaalla".Eli olet ap vaarallisella tiellä, ellet nyt ala miettiä käytöstäsi, kukaan ei ikuisuuksia jaksa olla epäiltynä ja syyttelyiden kohteena.
En rupeaisi kumppaniani vainoamaan. Se, että olen mustasukkainen sillä tavalla kuin olen, ei kuitenkaan tee minusta jotain sairasta stalkkeria. Mutta haluaisin minä sen totuuden silti kuulla.
-ap
Ei kiesus. Hanki itsetuntoa!!!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mä en välitä kuulla kumppanin existä juurikaan. Eniten kirjoituksessasi pistää silmään se, miksi jaksat velloa tuossa asiassa mikä vaivaa sua? Sä et voi muuttaa miehesi menneisyyttä. Hyväksy ja anna olla tai siirry seuraavaan jos se on sulle ylitsepääsemätöntä. Tuhlaat energiaasi turhuuteen jos katselet exien kuvia ja vertailet itseäsi niihin.
Haluaisin kuulla totuuden miehen suusta, siksi vellon vaikka se ei hyvää teekään. Mutta on jatkuvasti sellainen olo että minulle valehdellaan päin naamaa kun väitetään, että muka olisin itse kaunis ja paras, vaikka selvästi kauniimpia kumppaneita on ollut aiemmin. Seksiäkään mies ei kovin usein halua, joten jotain vikaa on oltava.
-ap
Ja kun saat kuulla sen totuuden, niin sekään ei kelpaa.
Exäni oli samanlainen kuin sinä (hän siison mies ja minä nainem), ei kestänyt ajatusta entisistäni, tenttasi näistä kaiken kuin gestapo-kuulustelussa, halusi tietää yksityiskohdat ja oikein kieriskellä mustasukkaisuudessa ja itsesäälissä.
Halusi myös kuulla totuuden, eli että miten kaikilla on ollut häntä isompi, miten ivat olleet parempia jne jne.
Lopulta kyllästyin näihin ja sanoin, että juu, näin on (kuukausitolkulla ensin kerrottu, että näin ei ole, ja etten pahemmin edes mieti koskaan exiäni). No, siitäpä lähti ilo irti huutoineen ja syyttelyineen.Lopulta alkoi tutkia puhelimeni, ulos lähtiessäni hiippaili perässäni, töihin mennessä soitteli ja viestitteli tauotta jne.
Loppuvaiheessa jopa kaupassa käytyäni halusi nähdä kuitit, että olen oikeasti ollut kaupassa, enkä "salarakkaalla".Eli olet ap vaarallisella tiellä, ellet nyt ala miettiä käytöstäsi, kukaan ei ikuisuuksia jaksa olla epäiltynä ja syyttelyiden kohteena.
En rupeaisi kumppaniani vainoamaan. Se, että olen mustasukkainen sillä tavalla kuin olen, ei kuitenkaan tee minusta jotain sairasta stalkkeria. Mutta haluaisin minä sen totuuden silti kuulla.
-ap
Ei kiesus. Hanki itsetuntoa!!!!
Mistähän sitä noin vain hankitaan?
-ap
Vierailija kirjoitti:
Vertailu exiin on turhaa mutta itseäni ihmetyttää miksi mies kertoo noita juttuja sinulle, haluatko itse olla se exä jossain vaiheessa jonka pahat tavat kertoo tulevilleen, kaikilla kun niitä kuitenkin on. Itse en haluaisi olla. Ihmetyttää tosiaan myös se että on vaihtanut kumppania kuin paitaa, ei niin tasapainoinen kuvio jos kumppanit on ollut kamalia ja silti niitä on ilmaantunut yksi toisensa jälkeen.
Niinpä. Mies on myös useammin ollut se jättävä osapuoli.
-ap
Vierailija kirjoitti:
Ensimmäisen vuoden olin todella mustasukkainen. Minun mieheni ei koskaan ole haukkunut eksiään, ei ole sanonut mitään negatiivista heistä. Ei siitäkään, jonka kanssa lopetti 10 vuoden suhteen kun tapasi minut. Nainen oli jo tuolloin erittäin korkeasti koulutettu, kaunis ja miehen mukaan tosi mukava. Olin ihan varma että mies vielä katuu ”vaihtoaan”, mutta vuosien saatossa olen unohtanut viimeisimmän exän ja yhden exän kanssa olen tutustunut. En oikeastaan koskaan enää ajattele koko asiaa enää, olemme olleet yhdessä nyt 12 vuotta. Eli ehkä pääset tuosta yli?
Paha sanoa, olemme olleet yhdessä alle kaksi vuotta. Ei ainakaan vielä tässä ajassa ole mustasukkaisuuteni hälvennyt.
-ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieshän voi olla oppinut virheistään ja nyt löytänyt jotain syvempää. Tai sitten ei. Kuulostele vaistojasi ja anna miehen itse sanoittaa tunteensa sinua kohtaan, älä laita sanoja hänen suuhunsa tai tunteita sydämeensä ja ole tietävänäsi paremmin.
Tuo ensimmäinen lausehan juuri tarkoittaisi sitä, että on nyt tyytynyt rumempaan jonkin syvemmän yhteyden toivossa...
-ap
Ei vaan että kauneus ei ole määräävin arvo (enää). Ja hyvä niin. Aina löytyy kauniimpi, mutta rakkaampaa ei niin helposti löydykään.
Toinen juttu on se, että ehkä teidän välinen yhteys ei ole niin vahva kuin toivoisit ja siksi sinua kalvaa. Eksä oli hullun mustasukkainen enkä antanut siihen mitään aihetta, mutta myöhemmin tajusin että ehkä hän olisi halunnut olla 'elämäni mies' ja kun ei ollut, se näversi häntä. Minä kyllä mielestäni annoin ihan aidon mahdollisuuden, mutta emme sopineet yhteen lopulta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mä en välitä kuulla kumppanin existä juurikaan. Eniten kirjoituksessasi pistää silmään se, miksi jaksat velloa tuossa asiassa mikä vaivaa sua? Sä et voi muuttaa miehesi menneisyyttä. Hyväksy ja anna olla tai siirry seuraavaan jos se on sulle ylitsepääsemätöntä. Tuhlaat energiaasi turhuuteen jos katselet exien kuvia ja vertailet itseäsi niihin.
Haluaisin kuulla totuuden miehen suusta, siksi vellon vaikka se ei hyvää teekään. Mutta on jatkuvasti sellainen olo että minulle valehdellaan päin naamaa kun väitetään, että muka olisin itse kaunis ja paras, vaikka selvästi kauniimpia kumppaneita on ollut aiemmin. Seksiäkään mies ei kovin usein halua, joten jotain vikaa on oltava.
-ap
Ja kun saat kuulla sen totuuden, niin sekään ei kelpaa.
Exäni oli samanlainen kuin sinä (hän siison mies ja minä nainem), ei kestänyt ajatusta entisistäni, tenttasi näistä kaiken kuin gestapo-kuulustelussa, halusi tietää yksityiskohdat ja oikein kieriskellä mustasukkaisuudessa ja itsesäälissä.
Halusi myös kuulla totuuden, eli että miten kaikilla on ollut häntä isompi, miten ivat olleet parempia jne jne.
Lopulta kyllästyin näihin ja sanoin, että juu, näin on (kuukausitolkulla ensin kerrottu, että näin ei ole, ja etten pahemmin edes mieti koskaan exiäni). No, siitäpä lähti ilo irti huutoineen ja syyttelyineen.Lopulta alkoi tutkia puhelimeni, ulos lähtiessäni hiippaili perässäni, töihin mennessä soitteli ja viestitteli tauotta jne.
Loppuvaiheessa jopa kaupassa käytyäni halusi nähdä kuitit, että olen oikeasti ollut kaupassa, enkä "salarakkaalla".Eli olet ap vaarallisella tiellä, ellet nyt ala miettiä käytöstäsi, kukaan ei ikuisuuksia jaksa olla epäiltynä ja syyttelyiden kohteena.
En rupeaisi kumppaniani vainoamaan. Se, että olen mustasukkainen sillä tavalla kuin olen, ei kuitenkaan tee minusta jotain sairasta stalkkeria. Mutta haluaisin minä sen totuuden silti kuulla.
-ap
Ei kiesus. Hanki itsetuntoa!!!!
Mistähän sitä noin vain hankitaan?
-ap
Yleensä sitä saa suhteesta. Kehuuko mies sinua? Ylistääkö teidän suhdettanne ? Jos ei, miksi ei. Näkymätön kohtelu parisuhteessa laskee kenen tahansa itsetunnon.
Oletko ikinä harkinnut ammattiapua noihin ongelmiisi? Tuo alkaa olla jo aika sairasta. Tuollainen käytös kuluttaa suhdetta todella paljon. Mitään luottamusta ei pääse syntymään, koska syytät miestäsi omista itsetunto-ongelmistasi ja päänsisäisistä ajatuksistasi. Valitettavasti kukaan ei jaksa tenttaamista ja syytöksiä loputtomiin. Suhteenne ei kuulosta kahden ihmisen väliseltä suhteelta vaan tunnut ajattelevan, että teitä on miehesi ja sinä ja kaikki miehen exät (mutta ei sinun exät).
Kannattaisi harkita jotain terapiaa noihin itsetunto-ongelmiisi. Varmasti koulukiusaaminen vaikuttaa. Terapiassa voisit käsitellä pelkojasi ja alkaa pikku hiljaa oppia luottamaan muihin.
Yksi vaihtoehto on jättää miehesi ja etsiä jostain kokematon mies, joka ei ole ikinä ollut suhteessa. Mutta tuskin se auttaisi, koska sitten alat kontrolloida miestä jostain toisesta asiasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mä en välitä kuulla kumppanin existä juurikaan. Eniten kirjoituksessasi pistää silmään se, miksi jaksat velloa tuossa asiassa mikä vaivaa sua? Sä et voi muuttaa miehesi menneisyyttä. Hyväksy ja anna olla tai siirry seuraavaan jos se on sulle ylitsepääsemätöntä. Tuhlaat energiaasi turhuuteen jos katselet exien kuvia ja vertailet itseäsi niihin.
Haluaisin kuulla totuuden miehen suusta, siksi vellon vaikka se ei hyvää teekään. Mutta on jatkuvasti sellainen olo että minulle valehdellaan päin naamaa kun väitetään, että muka olisin itse kaunis ja paras, vaikka selvästi kauniimpia kumppaneita on ollut aiemmin. Seksiäkään mies ei kovin usein halua, joten jotain vikaa on oltava.
-ap
Ja kun saat kuulla sen totuuden, niin sekään ei kelpaa.
Exäni oli samanlainen kuin sinä (hän siison mies ja minä nainem), ei kestänyt ajatusta entisistäni, tenttasi näistä kaiken kuin gestapo-kuulustelussa, halusi tietää yksityiskohdat ja oikein kieriskellä mustasukkaisuudessa ja itsesäälissä.
Halusi myös kuulla totuuden, eli että miten kaikilla on ollut häntä isompi, miten ivat olleet parempia jne jne.
Lopulta kyllästyin näihin ja sanoin, että juu, näin on (kuukausitolkulla ensin kerrottu, että näin ei ole, ja etten pahemmin edes mieti koskaan exiäni). No, siitäpä lähti ilo irti huutoineen ja syyttelyineen.Lopulta alkoi tutkia puhelimeni, ulos lähtiessäni hiippaili perässäni, töihin mennessä soitteli ja viestitteli tauotta jne.
Loppuvaiheessa jopa kaupassa käytyäni halusi nähdä kuitit, että olen oikeasti ollut kaupassa, enkä "salarakkaalla".Eli olet ap vaarallisella tiellä, ellet nyt ala miettiä käytöstäsi, kukaan ei ikuisuuksia jaksa olla epäiltynä ja syyttelyiden kohteena.
En rupeaisi kumppaniani vainoamaan. Se, että olen mustasukkainen sillä tavalla kuin olen, ei kuitenkaan tee minusta jotain sairasta stalkkeria. Mutta haluaisin minä sen totuuden silti kuulla.
-ap
Ei kiesus. Hanki itsetuntoa!!!!
Mistähän sitä noin vain hankitaan?
-ap
Yleensä sitä saa suhteesta. Kehuuko mies sinua? Ylistääkö teidän suhdettanne ? Jos ei, miksi ei. Näkymätön kohtelu parisuhteessa laskee kenen tahansa itsetunnon.
Kyllä kehuu ja ylistää.
-ap
Vierailija kirjoitti:
Oletko ikinä harkinnut ammattiapua noihin ongelmiisi? Tuo alkaa olla jo aika sairasta. Tuollainen käytös kuluttaa suhdetta todella paljon. Mitään luottamusta ei pääse syntymään, koska syytät miestäsi omista itsetunto-ongelmistasi ja päänsisäisistä ajatuksistasi. Valitettavasti kukaan ei jaksa tenttaamista ja syytöksiä loputtomiin. Suhteenne ei kuulosta kahden ihmisen väliseltä suhteelta vaan tunnut ajattelevan, että teitä on miehesi ja sinä ja kaikki miehen exät (mutta ei sinun exät).
Kannattaisi harkita jotain terapiaa noihin itsetunto-ongelmiisi. Varmasti koulukiusaaminen vaikuttaa. Terapiassa voisit käsitellä pelkojasi ja alkaa pikku hiljaa oppia luottamaan muihin.
Yksi vaihtoehto on jättää miehesi ja etsiä jostain kokematon mies, joka ei ole ikinä ollut suhteessa. Mutta tuskin se auttaisi, koska sitten alat kontrolloida miestä jostain toisesta asiasta.
Olen harkinnut välillä juuri itsetunto-ongelmien takia, mutta ei terapiaan noin vain mennä jos ei ole riittävästi rahaa. Enkä minä niin paljon terapiaan hingu, että jaksaisin taistella tieni läpi julkisen terveydenhuollon kautta.
-ap
Mun miehen ex on joku japski. Muista hänen existä en välitä, mutta musta vaan on niin ällöä raahata joku katalogiakka tänne, että joka kerta kun näen jossain jonkun kiinalaisen niin puistattaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieshän voi olla oppinut virheistään ja nyt löytänyt jotain syvempää. Tai sitten ei. Kuulostele vaistojasi ja anna miehen itse sanoittaa tunteensa sinua kohtaan, älä laita sanoja hänen suuhunsa tai tunteita sydämeensä ja ole tietävänäsi paremmin.
Tuo ensimmäinen lausehan juuri tarkoittaisi sitä, että on nyt tyytynyt rumempaan jonkin syvemmän yhteyden toivossa...
-ap
Ei vaan että kauneus ei ole määräävin arvo (enää). Ja hyvä niin. Aina löytyy kauniimpi, mutta rakkaampaa ei niin helposti löydykään.
Toinen juttu on se, että ehkä teidän välinen yhteys ei ole niin vahva kuin toivoisit ja siksi sinua kalvaa. Eksä oli hullun mustasukkainen enkä antanut siihen mitään aihetta, mutta myöhemmin tajusin että ehkä hän olisi halunnut olla 'elämäni mies' ja kun ei ollut, se näversi häntä. Minä kyllä mielestäni annoin ihan aidon mahdollisuuden, mutta emme sopineet yhteen lopulta.
Ainakin kalvaa se, että en ole se kaikin puolin paras vaihtoehto... Voi olla että myös epäilyttää tuo jälkimmäinen vaikka mies muuta väittääkin. Hänen mukaansa olen hänen elämänsä rakkaus, mutta on varmaan samaa vannonut muillekin, miksi muuten olisi pitkiäkin (vuosikausia) aikoja ollut yhdessä.
-ap
Vierailija kirjoitti:
Minä ainakin masturboin ja fantasioin existä. Tiinalla oli aivan upea perse, Matleenalla kauniit sirot rinnat ja urheilullinen kroppa, Jasmiinalla oli kaunein näkemäni pimppi, Karoliina antoi kakkosta ensimmäisillä treffeillä ja teki suullaan asioita mitä on vaikea edes pukea sanoiksi. Mutta ne ovat vain fantasioita, he ovat exiä syystäkin ja nyxäni vaikka ei ole yhtä näyttävä on hyvä ja lämmin äidillinen nainen jonka valitsin lasteni äidiksi ja elämän kumppaniksi.
M35
Joo, tottakai kerrot exiesi nimet täällä.
Tämän kirjoittaja taitaa muuten miehen sijasta olla nainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei toi normaalia ole. Mennyt on mennyttä ja menneitä on ihan turha miettiä tai ottaa kierroksia jonkun exästä. Jos se kumppani haluais olla exänsä kanssa se ei ois sun kanssa.
Menneet vaikuttavat nykyisyyteen, sitä on turha kenenkään kiistää.
-ap
Jos ei yhteisiä lapsia ole, niin menneet ex:ät ovat tosiaankin menneitä. Tietysti siinä suhteessa mennyt suhde vaikuttaa, että ihminen on voinut oppia siitä jotain ja kasvaa hieman ihmisenä, mutta sinuun sillä ei pitäisi olla mitään vaikutusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieshän voi olla oppinut virheistään ja nyt löytänyt jotain syvempää. Tai sitten ei. Kuulostele vaistojasi ja anna miehen itse sanoittaa tunteensa sinua kohtaan, älä laita sanoja hänen suuhunsa tai tunteita sydämeensä ja ole tietävänäsi paremmin.
Tuo ensimmäinen lausehan juuri tarkoittaisi sitä, että on nyt tyytynyt rumempaan jonkin syvemmän yhteyden toivossa...
-ap
Ei vaan että kauneus ei ole määräävin arvo (enää). Ja hyvä niin. Aina löytyy kauniimpi, mutta rakkaampaa ei niin helposti löydykään.
Toinen juttu on se, että ehkä teidän välinen yhteys ei ole niin vahva kuin toivoisit ja siksi sinua kalvaa. Eksä oli hullun mustasukkainen enkä antanut siihen mitään aihetta, mutta myöhemmin tajusin että ehkä hän olisi halunnut olla 'elämäni mies' ja kun ei ollut, se näversi häntä. Minä kyllä mielestäni annoin ihan aidon mahdollisuuden, mutta emme sopineet yhteen lopulta.
Ainakin kalvaa se, että en ole se kaikin puolin paras vaihtoehto... Voi olla että myös epäilyttää tuo jälkimmäinen vaikka mies muuta väittääkin. Hänen mukaansa olen hänen elämänsä rakkaus, mutta on varmaan samaa vannonut muillekin, miksi muuten olisi pitkiäkin (vuosikausia) aikoja ollut yhdessä.
-ap
Ihan epärealistista. Ei mieskään ole maailman komein, vahvin, luotettavin, rikkain, hauskin, älykkäin... Silti rakastat juuri häntä. Vai rakastatko?
Kerroin jo aloituksessa, että minulla on huono itsetunto. Se nyt ei kuitenkaan muuta sitä tosiseikkaa, että miehen exät ovat olleet esim. kauniimpia kuin minä.
-ap