Olen kysynyt parilta hyvännäköiseltä mieheltä millaisista naisista he pitävät

Mitenkäs turkulaiset naiset?

Tottakai mukava ja kiva nainen.

Ei ketään kiinnosta katella ku kaukaa jotain fitness bitshiä, vaikka kuinka kaunis ulkomuodoltaan oliskin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varmaan tarkoittivat räväccöitä kananpersetukka naisia.

Heti kun kuulee tai näkee, että nainen on Kouvolasta, niin kyllä siinä mielenkiinto menee lattian tasalle.

Sinkkumies

Niin, ehkä se nainen onkin asunut vaikka vasta 1 kk Kouvolassa? Kannattaa tarkentaa se kuitenkin ensin, ennenkö dumppaat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä olen ihan hyvännäköinen nainen ja aina on seurustelukumppaneita piisannut, toisinaan ihan liiankin kanssa. Mulle sanotaan usein, että olet niin mukava, sun kanssa on kiva olla. MUKAVA. Se näyttäisi olevan tärkeämpää kuin hyvä ulkonäkö. Joka sekin onneksi on. Mielelläni olen mukava. Edellyttää tosin sitä, että mullekin ollaan mukavia.

Sama. Mun ulkonäköä on kehuttu usein, nuorena ja vielä näin nelikymppisenäkin sekä miesten, että naisten toimesta. Miehistä ei ollut pulaa nuorena, eikä erottuani pitkästä liitosta jokunen vuosi sitten. Mutta ulkonäön lisäksi mulle sanotaan usein, että olen mukava ja kivaa seuraa. Kyllä se kehuna tuntuu kivemmalta kuin ulkonäön kehuminen. Nykyinen mieheni sanoi, ettei olisi uskonut saavansa exää kauniimpaa naista, mutta sai. Lisäksi sanoi, että olen hänen paras ystävänsä ikinä. Ettei koskaan ollut ajatellut, että fyysisesti mielenkiintoinen kumppani voisi olla myös muuten parasta mahdollista seuraa.

Millainen koet itse olevasi kun sua noin paljon on kehuttu? Eli miten itse määrität kivan?

Tämä onkin vaikea kysymys. En ole juuri ajatellut asiaa tarkemmin enkä pyri tietoisesti olemaan erityisen kiva. Hymyilen paljon, kehun miestä, ystäviäni ja lapsiani aina kun aihetta on. Kerron, että ovat tärkeitä ja rakkaita. Löydän heille aikaa ja olen kiinnostunut heistä. En juoruile ja kuuntelen mitä minulle puhutaan. Hyväksi kuuntelijaksi on myös kehuttu. En ole kovaääninen enkä kaipaa jatkuvaa ihailua. En tee ohareita. En odota ihmisten, varsinkin miesten, olevan ajatustenlukijoita, vaan kerron selvästi mitä haluan ja odotan. Suutun kyllä helposti, jos selkeästi kerrotun toiveen yli kävellään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varmaan tarkoittivat räväccöitä kananpersetukka naisia.

Heti kun kuulee tai näkee, että nainen on Kouvolasta, niin kyllä siinä mielenkiinto menee lattian tasalle.

Sinkkumies

Niin, ehkä se nainen onkin asunut vaikka vasta 1 kk Kouvolassa? Kannattaa tarkentaa se kuitenkin ensin, ennenkö dumppaat.

Se oli enemmänkin huumoria. Ihmisten labelointi on niin huvittavaa ja akkamaista touhua.

Sinkkumies

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä olen ihan hyvännäköinen nainen ja aina on seurustelukumppaneita piisannut, toisinaan ihan liiankin kanssa. Mulle sanotaan usein, että olet niin mukava, sun kanssa on kiva olla. MUKAVA. Se näyttäisi olevan tärkeämpää kuin hyvä ulkonäkö. Joka sekin onneksi on. Mielelläni olen mukava. Edellyttää tosin sitä, että mullekin ollaan mukavia.

Sama. Mun ulkonäköä on kehuttu usein, nuorena ja vielä näin nelikymppisenäkin sekä miesten, että naisten toimesta. Miehistä ei ollut pulaa nuorena, eikä erottuani pitkästä liitosta jokunen vuosi sitten. Mutta ulkonäön lisäksi mulle sanotaan usein, että olen mukava ja kivaa seuraa. Kyllä se kehuna tuntuu kivemmalta kuin ulkonäön kehuminen. Nykyinen mieheni sanoi, ettei olisi uskonut saavansa exää kauniimpaa naista, mutta sai. Lisäksi sanoi, että olen hänen paras ystävänsä ikinä. Ettei koskaan ollut ajatellut, että fyysisesti mielenkiintoinen kumppani voisi olla myös muuten parasta mahdollista seuraa.

Millainen koet itse olevasi kun sua noin paljon on kehuttu? Eli miten itse määrität kivan?

Tämä onkin vaikea kysymys. En ole juuri ajatellut asiaa tarkemmin enkä pyri tietoisesti olemaan erityisen kiva. Hymyilen paljon, kehun miestä, ystäviäni ja lapsiani aina kun aihetta on. Kerron, että ovat tärkeitä ja rakkaita. Löydän heille aikaa ja olen kiinnostunut heistä. En juoruile ja kuuntelen mitä minulle puhutaan. Hyväksi kuuntelijaksi on myös kehuttu. En ole kovaääninen enkä kaipaa jatkuvaa ihailua. En tee ohareita. En odota ihmisten, varsinkin miesten, olevan ajatustenlukijoita, vaan kerron selvästi mitä haluan ja odotan. Suutun kyllä helposti, jos selkeästi kerrotun toiveen yli kävellään.

Ja mitä tulee siihen, että oma kumppani on paras ystävä, niin me tykätään monista samoista asioista, meillä on samanlaiset perusarvot ja pitkälti samanlainen huumorintaju. Yhdessä on vaan vaivatonta ja rentouttavaa eli siis yksinkertaisesti kivaa olla.

Heleppoo kirjoitti:

Sinkkumies ei kannata olla joka viestiin vastaava epätoivomies.

I don´t care

Se on se hyvä puoli kun on Sinkkumies.

Sinkkumies

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä olen ihan hyvännäköinen nainen ja aina on seurustelukumppaneita piisannut, toisinaan ihan liiankin kanssa. Mulle sanotaan usein, että olet niin mukava, sun kanssa on kiva olla. MUKAVA. Se näyttäisi olevan tärkeämpää kuin hyvä ulkonäkö. Joka sekin onneksi on. Mielelläni olen mukava. Edellyttää tosin sitä, että mullekin ollaan mukavia.

Sama. Mun ulkonäköä on kehuttu usein, nuorena ja vielä näin nelikymppisenäkin sekä miesten, että naisten toimesta. Miehistä ei ollut pulaa nuorena, eikä erottuani pitkästä liitosta jokunen vuosi sitten. Mutta ulkonäön lisäksi mulle sanotaan usein, että olen mukava ja kivaa seuraa. Kyllä se kehuna tuntuu kivemmalta kuin ulkonäön kehuminen. Nykyinen mieheni sanoi, ettei olisi uskonut saavansa exää kauniimpaa naista, mutta sai. Lisäksi sanoi, että olen hänen paras ystävänsä ikinä. Ettei koskaan ollut ajatellut, että fyysisesti mielenkiintoinen kumppani voisi olla myös muuten parasta mahdollista seuraa.

Millainen koet itse olevasi kun sua noin paljon on kehuttu? Eli miten itse määrität kivan?

Tämä onkin vaikea kysymys. En ole juuri ajatellut asiaa tarkemmin enkä pyri tietoisesti olemaan erityisen kiva. Hymyilen paljon, kehun miestä, ystäviäni ja lapsiani aina kun aihetta on. Kerron, että ovat tärkeitä ja rakkaita. Löydän heille aikaa ja olen kiinnostunut heistä. En juoruile ja kuuntelen mitä minulle puhutaan. Hyväksi kuuntelijaksi on myös kehuttu. En ole kovaääninen enkä kaipaa jatkuvaa ihailua. En tee ohareita. En odota ihmisten, varsinkin miesten, olevan ajatustenlukijoita, vaan kerron selvästi mitä haluan ja odotan. Suutun kyllä helposti, jos selkeästi kerrotun toiveen yli kävellään.

En jaksanut lukea ensimmäistä viestiäsi. Kaikki mitä sinussa on, on päinvastaista mitä edes jaksan sietää.

Aloitat kehumalla itseäsi ja sama jatkuu seuraavassa viestissä. Olet kuvottava.

Kuuletko tämän totuuden usein. Pidättelin sitä itsekin pitkään.

Kolikolla on aina kaksi puolta.

Sinkkumies

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä olen ihan hyvännäköinen nainen ja aina on seurustelukumppaneita piisannut, toisinaan ihan liiankin kanssa. Mulle sanotaan usein, että olet niin mukava, sun kanssa on kiva olla. MUKAVA. Se näyttäisi olevan tärkeämpää kuin hyvä ulkonäkö. Joka sekin onneksi on. Mielelläni olen mukava. Edellyttää tosin sitä, että mullekin ollaan mukavia.

Sama. Mun ulkonäköä on kehuttu usein, nuorena ja vielä näin nelikymppisenäkin sekä miesten, että naisten toimesta. Miehistä ei ollut pulaa nuorena, eikä erottuani pitkästä liitosta jokunen vuosi sitten. Mutta ulkonäön lisäksi mulle sanotaan usein, että olen mukava ja kivaa seuraa. Kyllä se kehuna tuntuu kivemmalta kuin ulkonäön kehuminen. Nykyinen mieheni sanoi, ettei olisi uskonut saavansa exää kauniimpaa naista, mutta sai. Lisäksi sanoi, että olen hänen paras ystävänsä ikinä. Ettei koskaan ollut ajatellut, että fyysisesti mielenkiintoinen kumppani voisi olla myös muuten parasta mahdollista seuraa.

Millainen koet itse olevasi kun sua noin paljon on kehuttu? Eli miten itse määrität kivan?

Tämä onkin vaikea kysymys. En ole juuri ajatellut asiaa tarkemmin enkä pyri tietoisesti olemaan erityisen kiva. Hymyilen paljon, kehun miestä, ystäviäni ja lapsiani aina kun aihetta on. Kerron, että ovat tärkeitä ja rakkaita. Löydän heille aikaa ja olen kiinnostunut heistä. En juoruile ja kuuntelen mitä minulle puhutaan. Hyväksi kuuntelijaksi on myös kehuttu. En ole kovaääninen enkä kaipaa jatkuvaa ihailua. En tee ohareita. En odota ihmisten, varsinkin miesten, olevan ajatustenlukijoita, vaan kerron selvästi mitä haluan ja odotan. Suutun kyllä helposti, jos selkeästi kerrotun toiveen yli kävellään.

En jaksanut lukea ensimmäistä viestiäsi. Kaikki mitä sinussa on, on päinvastaista mitä edes jaksan sietää.

Aloitat kehumalla itseäsi ja sama jatkuu seuraavassa viestissä. Olet kuvottava.

Kuuletko tämän totuuden usein. Pidättelin sitä itsekin pitkään.

Kolikolla on aina kaksi puolta.

Sinkkumies

Aivan. Sua pitää haukkua ja alistaa, ei kehua ja pitää hyvänä. Ethän sellaista sietäisi. Jollekin kai se on kicksit antavaa S/M:ää arkipäivän masokismikin.