Uskooko joku oikeasti noihin terveydenhuollon salassapito -ja vaitiolovelvollisuuksiin?

Uskon, mitä tarkoitat?

Ei muuten ole.

Kuule ne on niin tarkoin säädeltyjä, että henkilö irtisanotaan, jos rikkoo tuota sopimusta. Itse allekirjoitat aina paperin, jossa annat suostumuksen tietojen luovuttamiseen joillekin tahoille tai sitten et anna. Piste!

Omasta kokemuksestani voin kertoa että erään toisen tahon ei pitänyt lainkaan tietää asioistani vaihtoehdoksi jäi luottamuksen rikkominen siltä kenelle olin asioita kertonut en kenellekkään muulle.

Foliohatut nyt ilmaisia! Hakekaa omanne ennenkuin loppuvat 😂

Lapseen ja vanhemman hyvinvointiin liittyvissä asioissa ei ole mitään luottamuksellisuutta. Terveydenhuolto voi aina kieliä kaikki esille tulleet "huolet" kaikille valtakunnan viranomaisille lasuja, päiväkotia, koulua ja poliisia myöten. Sinun ei tarvitse kuin kerran mennä avautumaan terveydenhuollossa elämän vaikeudesta ja sen aiheuttamasta mielipahasta, niin huomaat päiväkodin ja koulun henkilökunnan katsovan sinua ihan eri tavalla, koska lasuviranomaiset haluavat kuristaa sinut hengiltä mihin tahansa menetkin. Näennäisesti neuvolassa käyminen on vapaaehtoista, mutta jos et mene, sinua uhkaillaan lasuviranomaisilla. Näennäisesti neuvola pyytää lupaa ilmoittaa asiat päiväkotiin, mutta millään et voi estää sitä, että neuvola voi veemäisyyttään ilmoittaa asiasta lasuviranomaisille ja lasuviranomaiset ovat sitten selkäsi takana yhteyksissä mihin tahansa haluavat. Näin teidän kunnia ja maine pilataan kymmenien lapsityöntekijöiden edessä. Joskus nämä lasuasiat lipsahtavat esille jossain sivulauseessa eli ovat hyvinkin tietoisia vaikka mistä perheen sisäisistä asioista, vaikka luulit, että ihan luottamuksella tässä puhutaan. Ei sitä apua kuitenkaan saa mistään. Niin ja olen minäkin alalla, joka sivuaa terveydenhuoltoa ja on nuo vaitiolovelvollisuudet. Mikään ei silti estä puhumasta yleisellä tasolla erilaisista hulluista ja muuten huvittavista tapauksista. Oikeastaan terveysalalla on aika huonoa se työhuumori. Naureskellaan potilastapuksille kahvihuoneessa. Kun päivittäin käsittelee kymmeniä asiakkaita, niin toisinaan kohdalle sattuu tuttujakin, joista saa tietää enemmän kuin haluaisi. Siviilissä sitä ei tietysti voi ottaa suoraan puheeksi, ellei tule muuten ilmi.

Ainakin itse olen ihan päättänyt, etten jaksa stressata turhaan salassapidosta, kun en noita tietoja kuitenkaan kerro muille kuin tuttaville ja sukulaisille, niin ei se oikeasti merkitse mitään. Ei tämä NIIN pieni kylä ole, että asiakkaalle asti tieto päätyisi. Joku asiakas oli kyllä joskus vinkunut aiheesta, muttei pystytty varmuudella minuun yhdistämään, niin ihan sama.

Käytännössä olen huomannut, ettei niillä paljoa ole merkitystä. Joihinkin paikkoihin voi myös pesiytyä sellainen toimintakulttuuri, ettei millään ole väliä. Lääkäri juoruaa, samoin hoitajat. Kukaan ei välitä. Itse olen törmännyt tuohon kun hoidin iäkkään omaiseni asioita.

Itse kuulin työkaverilta omista terveystiedoistani, joita olen pitänyt salassa. Eli jossakin on ollut vuoto. Lisäksi eräs lääkintähenkilöstöön kuuluva kertoi toisen samalla alalla olevan terveysongelmista varatessani aikaa tälle. Toinen kertoi erään kuntamme silmäätekevän vaivoista. Kylläpä taitaa vaitiolo olla sanahelinää. Paljonko jää paljastumatta siten, ettei tule omiin korviin?

Täälläkinhän on terv.huollon henkilöstöä, joista on täysin hyväksyttyä kertoa potilasasioista puolisolleen, koska ”se ei taatusti kerro niitä eteenpäin”. Ikäänkuin SE olisikin jutun pointti! Tyhmyyttä on kaikkialla ympärillämme.

Vierailija kirjoitti:

Ainakin itse olen ihan päättänyt, etten jaksa stressata turhaan salassapidosta, kun en noita tietoja kuitenkaan kerro muille kuin tuttaville ja sukulaisille, niin ei se oikeasti merkitse mitään. Ei tämä NIIN pieni kylä ole, että asiakkaalle asti tieto päätyisi. Joku asiakas oli kyllä joskus vinkunut aiheesta, muttei pystytty varmuudella minuun yhdistämään, niin ihan sama.

Onko joku oikeasti tällainen vai onko provo?

Laki on yksi lysti. Käytäntö on se, että asioista keskustellaan ja varmasti kaivetaan tietoa jostain kiinnostavasta ihmisestä jos tahdotaan. Jälkiä ei jää kun laittaa Pegasoksessa syykoodiksi "vahingossa avattu". Mikäli tekee sen vähemmän kuin kerran viikossa per potilas ei jää kiinni.

Vierailija kirjoitti:

Täälläkinhän on terv.huollon henkilöstöä, joista on täysin hyväksyttyä kertoa potilasasioista puolisolleen, koska ”se ei taatusti kerro niitä eteenpäin”. Ikäänkuin SE olisikin jutun pointti! Tyhmyyttä on kaikkialla ympärillämme.

Miten niitä voisi kertoa, kun tuskin nimillä puhutaan? Itse lätisen kyllä kotona välillä asiakkaista, mutta kukaan kuulija ei tunne heitä, kun en itsekään tunne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ainakin itse olen ihan päättänyt, etten jaksa stressata turhaan salassapidosta, kun en noita tietoja kuitenkaan kerro muille kuin tuttaville ja sukulaisille, niin ei se oikeasti merkitse mitään. Ei tämä NIIN pieni kylä ole, että asiakkaalle asti tieto päätyisi. Joku asiakas oli kyllä joskus vinkunut aiheesta, muttei pystytty varmuudella minuun yhdistämään, niin ihan sama.

Onko joku oikeasti tällainen vai onko provo?

Oon provo. Kirjoitan mitä mieleen tulee

Vierailija kirjoitti:

Itse kuulin työkaverilta omista terveystiedoistani, joita olen pitänyt salassa. Eli jossakin on ollut vuoto. Lisäksi eräs lääkintähenkilöstöön kuuluva kertoi toisen samalla alalla olevan terveysongelmista varatessani aikaa tälle. Toinen kertoi erään kuntamme silmäätekevän vaivoista. Kylläpä taitaa vaitiolo olla sanahelinää. Paljonko jää paljastumatta siten, ettei tule omiin korviin?

Teit kai ilmoituksen asiasta?

Saako terveyskeskuksen vastaanoton työntekijä katsoa henkilöiden potilastietoja? Koen ongelmalliseksi juuri lasten tietojen salaamisen, kuten edelläkin joku kirjoitti. Vanhempana en saa tietää, mitä lapsestani kirjoitetaan muutoin kuin pyytämällä erikseen lupalapulla tietoja, ja se näyttää kestävän ikuisuuden. Aikojen varaaja vastaanotossa kuitenkin avasi tiedot, ja suurella mielenkiinnolla luki tekstit läpi. Pyysin olemaan lukematta (asumme pienellä paikkakunnalla) ja hän vain sanoi, että ei tähän kauan mene, ja sitten sanoi, että ei voi kertoa vanhemmille vaan pitää anoa lupa. Kuinka ihmeessä hän sitten sai sen lukea, ja vieläpä vaikka kielsin? Vastaanottoaulassa kun istun, niin hänen ilmeistään päätellen hän taitaa lukea sieltä muidenkin paikallisten asukkaiden tietoja ihan aikansa kuluksi... Siis kysymys: Saako lukea vai ei?

Vierailija kirjoitti:

Täälläkinhän on terv.huollon henkilöstöä, joista on täysin hyväksyttyä kertoa potilasasioista puolisolleen, koska ”se ei taatusti kerro niitä eteenpäin”. Ikäänkuin SE olisikin jutun pointti! Tyhmyyttä on kaikkialla ympärillämme.

Minun puolisoni on kertonut, että hänellä on jonkin lajin sekopäisiä kollegoita ja me nauretaan sitten yhdessä, miten sen sortin sekopäitä hoidetaan.

Vierailija kirjoitti:

Ainakin itse olen ihan päättänyt, etten jaksa stressata turhaan salassapidosta, kun en noita tietoja kuitenkaan kerro muille kuin tuttaville ja sukulaisille, niin ei se oikeasti merkitse mitään. Ei tämä NIIN pieni kylä ole, että asiakkaalle asti tieto päätyisi. Joku asiakas oli kyllä joskus vinkunut aiheesta, muttei pystytty varmuudella minuun yhdistämään, niin ihan sama.

Toimit väärin.

Vierailija kirjoitti:

Lapseen ja vanhemman hyvinvointiin liittyvissä asioissa ei ole mitään luottamuksellisuutta. Terveydenhuolto voi aina kieliä kaikki esille tulleet "huolet" kaikille valtakunnan viranomaisille lasuja, päiväkotia, koulua ja poliisia myöten. Sinun ei tarvitse kuin kerran mennä avautumaan terveydenhuollossa elämän vaikeudesta ja sen aiheuttamasta mielipahasta, niin huomaat päiväkodin ja koulun henkilökunnan katsovan sinua ihan eri tavalla, koska lasuviranomaiset haluavat kuristaa sinut hengiltä mihin tahansa menetkin. Näennäisesti neuvolassa käyminen on vapaaehtoista, mutta jos et mene, sinua uhkaillaan lasuviranomaisilla. Näennäisesti neuvola pyytää lupaa ilmoittaa asiat päiväkotiin, mutta millään et voi estää sitä, että neuvola voi veemäisyyttään ilmoittaa asiasta lasuviranomaisille ja lasuviranomaiset ovat sitten selkäsi takana yhteyksissä mihin tahansa haluavat. Näin teidän kunnia ja maine pilataan kymmenien lapsityöntekijöiden edessä. Joskus nämä lasuasiat lipsahtavat esille jossain sivulauseessa eli ovat hyvinkin tietoisia vaikka mistä perheen sisäisistä asioista, vaikka luulit, että ihan luottamuksella tässä puhutaan. Ei sitä apua kuitenkaan saa mistään. Niin ja olen minäkin alalla, joka sivuaa terveydenhuoltoa ja on nuo vaitiolovelvollisuudet. Mikään ei silti estä puhumasta yleisellä tasolla erilaisista hulluista ja muuten huvittavista tapauksista. Oikeastaan terveysalalla on aika huonoa se työhuumori. Naureskellaan potilastapuksille kahvihuoneessa. Kun päivittäin käsittelee kymmeniä asiakkaita, niin toisinaan kohdalle sattuu tuttujakin, joista saa tietää enemmän kuin haluaisi. Siviilissä sitä ei tietysti voi ottaa suoraan puheeksi, ellei tule muuten ilmi.

No huh huh. Lastensuojelulla onkin syytä olla tapauksessasi valppaana.

Yleisesti ottaen yritän luottaa, mutta tunnen muutaman sellainen sairaanhoitajan, että en todellakaan usko heidän olevan vaiti muiden vaivoista.