Lue keskustelun säännöt.
KV-adoptoinnista
adoptiota harkitseva
25.07.2018 |
Osaako joku sanoa, mistä Aasian maista Suomessa voi adoptoida? Kiina, Thaimaa, Filippiinit, Taiwan ja Intia ovat tulleet Pelan ja Interpedian kautta vastaan - mutta voiko esim. Vietnamista, Laosista, tai vaikka Japanista tai Hongkongista adoptoida?
Onko täällä joku, joka olisi adoptoinut kansainvälisesti? Miten teillä on sujunut, minkä ikäinen lapsi on nyt? Haluaisitko kertoa prosessista, millaista oli ja oliko jotain, mihin ette olleet osanneet varautua? Kaikki kokemus kelpaa!
Olemme aviomieheni kanssa lapsettomiksi todettuja, mutta haluaisimme perustaa perheen. Minut on adoptoitu Suomessa, mieheni on aasialaista syntyperää ja aikanaan Suomeen adoptoitu. Haluaisimme tarjota kodin 1-3 fyysisesti terveelle lapselle. Toiveissa olisi joku Aasian maa, mutta muutkaan maat eivät ole poissuljettuja. Suomikin sopisi, mutta itsekkäästi emme haluaisi odottaa niin kauaa... Lisäksi Suomessa on hyvä järjestelmä, ainakin moniin muihin maihin verrattuna. Lähes kaikki adoptiota odottavat lapset saavat hyvän kodin.
Puitteet meillä on kunnossa, jos ne nyt koskaan ovat lasta varten täysin valmiit. Olemme kouluttautuneet tarpeeksi, molemmat ovat hyvissä töissä ja saamme tarpeeksi palkkaa elättääksemme itsemme ja lapset. Biologiset lapset olivat ensisijainen toive, mutta toisaalta, uskoisin meillä olevan resursseja ja ennen kaikkea ymmärrystä adoptoida myös kv-adoptiolla lapsia.
Kommentit (23)
Vierailija kirjoitti:
adoptioita harkitseva kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
adoptioita harkitseva kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
adoptioita harkitseva kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maat löytyy Pekan ja Interpedian sivuilta.
Meillä kaksi lasta kv adoption kautta. En näe tätä mitenkään erilaisena tapana perustaa perhe. Normielämää.
Ovatko ne maat ainoat mahdolliset? Meille on jäänyt sellainen mielikuva.
Kuinka vanhoja teidän lapset ovat, miten teillä on sujunut? Olen kuullut, että moni adoptoitu lapsi kohtaa oppimisvaikeuksia ja isompia identiteettikriisejä. Mieheni ei kärsinyt mielestään merkittävästi kummistakaan.
No ovat, kun ovat nykyään ainoat palvelunantajat.
Meidän lapset on jo lukiossa. Kummallakin todistus ollut aina kympin lähellä. Eikä yhtään mitään muutakaan ongelmaa ole ollut.
Okei, kiitos tiedosta :) Me vähän naiivisti ehkä ajattelimme, että adoptioprosessin voisi hoitaa itsenäisestikin. Onneksi ei voi, tilanne johtaisi välillä tämän "oikeuden" kamaliin väärinkäytöksiin.
Kivaa kuulla, että lapsesi menestyvät hyvin. Oletteko kaikki eurooppalaisia, vai ovatko lapset toiselta mantereelta? Minkä uskot olevan teidän saavutuksienne takana?
Lapset on Aasiasta. Minun sukujuureni on Saksasta, vaikkei sillä varmaan tässä ole merkitystä. Mitä tarkoitat saavutuksella?
Tarkoitin sitä, että millaisten asioiden koet olleen avainasemassa siihen, että elämänne on mennyt (mitä ilmeisimmin) näin tasaisesti ja hyvin? Oletteko esim. olleet aina avoimia lasten kanssa siitä, ettette ole biologisesti sukua? Tai jotain muuta vastaavaa.
En halua udella liikoja, mutta näitä asioita mietimme paljon. Erityisesti sitä, jos ja kun lapsi ei näytäkään kummaltakaan vanhemmistaan. Tai sitä, kun lapsi sisäistää olevansa adoptoitu ja puhkeaa kunnon identiteettikriisi.
Aina kaikki kerrottu ja käsitelty avoimesti ja vanhempi oli mukana hakemassa nuorempaa. Asumme itäisessä Helsingissä joten ei paljon erotuta muista. 😂 Me ollaan aina oltu vaan lapsiperhe, eikä keskitytty siihen, että lapsissa olis jotain poikkeavaa. Siksi he kai pitää itseään ihan normitapauksina.
Haha, no tuo ympäristöön sulautuminen on varmasti yksi monista tarjoamistanne jutuista! Puhumattakaan siitä, että lapset ovat tulleet teille perheenjäseniksi eivätkä kieroutuneesti ajateltaviksi hyväntekeväisyyskohteiksi. Tiedättekö paljoa lastenne taustoista?
Mekin pohdimme, että kun lapset syliimme saamme, olemme alusta asti avoimia asiasta. Meille itsellekin kun on ihan selvää, että perhe on verisuhteiden sijaan se yksikkö, joka rakastaa hyvinä ja huonoina hetkinä. Selvät rajat ja paljon rakkautta luulisi riittävän pitkälle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itsenäisetkin adoptiot ovat ulkomailta joskus mahdollisia, mutta se edellyttää joko sukulaisuutta tai sitten tilannetta, jossa adoptiovanhemmiksi haluavat ovat jo pitäneet lapsesta huolta niin, että suhde katsotaan vanhempien ja lapsen suhteeseen verrattavaksi. Edellyttää siis käytännössä maassa asumista ja lapsesta vastuun ottamista siellä käytännön tasolla.
Meidän aikana muuten lapset meidän kohdemaassa mätsättiin äidin kasvokuvan mukaan. Meidän lapset näyttää minulta.