Onko tyttö vai poika helpompi lapsi?

Vierailija kirjoitti:

Omasta kokemuksestani pojat ovat helpompia. Ovat rauhallisempia ja empaattisempia. Leikkivät enemmän omissa oloissaan. Tytöillä menee helposti semmoseksi keimailevaksi show-meiningiksi. Tytöt monesti kimittävät roikkuen samalla aikuisen lahkeessa tai sitten vääntelehtivät peilin edessä. Aika monelta tytöltä puuttuu kyky leikkiä normaalisti, kun kaikki leikit keskittyy siihen itsensä esilletuontiin. 

Oli miten oli, en haluaisi vanhemmakseni näin yksisilmäistä ihmistä. Ettekö oikeasti ymmärrä että luonne ja kasvatus ovat ne tärkeimmät tekijät, ei sukupuoli? Jos saatte "väärää" sukupuolta olevan lapsen, tuo surkea asenteenne varmaan kasvattaa lapsiparan kieroon.

Vierailija kirjoitti:

Omasta kokemuksestani pojat ovat helpompia. Ovat rauhallisempia ja empaattisempia. Leikkivät enemmän omissa oloissaan. Tytöillä menee helposti semmoseksi keimailevaksi show-meiningiksi. Tytöt monesti kimittävät roikkuen samalla aikuisen lahkeessa tai sitten vääntelehtivät peilin edessä. Aika monelta tytöltä puuttuu kyky leikkiä normaalisti, kun kaikki leikit keskittyy siihen itsensä esilletuontiin. 

"Rauhallisempia ja empaattisempia", kun kaikki tietävät että riehuvia ja huonokäytöksisiä pikkupoikia on paljon. On kyllä kummallisia yleistyksiä.

Poika.

Vierailija kirjoitti:

Kummasta on enemmän huolta, murhetta tai vaikeutta? Tyttöjä on kai helpompi kasvattaa, mutta toisaalta teini-iässä joutuu koko ajan pelkäämään, että kun he ovat yksin jossain yöllä niin tulevat raiskatuksi tai teinipoikakaverille vahingossa raskaaksi tms.

Jopa kysymyksenasettelu on trolli, jossa maalaataan pojat potentiaalisina raiskaajina ja tytöt viattomina uhreina. Kuitenkin monet raiskausilmoitukset ovat kahden osapuolen kännisekoiluja, joissa nainen on yhtälailla mukana. Tai sitten pojat jakavat siemeniään huolettomasti ja tytöt raskautuvat ja jäävät yksinhuoltajiksi. Oikeasti ehkäisystä huolehtiminen kuuluu sekä tytöille että pojille. Monet joutuvat isiksi tahtomattaan. Kyseessä voi olla jopa naisen juoni saada lapsi, mieheltä mitään kysymättä tai jopa miehelle valehtelemalla. 

Eräällä kaverillani on poika lapsi joka on mielestäni ärsyttävä .

Aina kun menen heille kylään tämä poika lapsi rupeaa riehumaan ja yrittää hakea kaikin tavoin huomiota että en pysty keskustelemaan kylässä ollesani paljoa koska äidin pitää jatkuvasti rauhoitella lasta.

Opettajan sijaisuuksia tehneenä, ja paljon opetusalan henkilöitä tuntevana, sanoisin poikien olevan helpompia. Poikien kaverisuhteet ovat aidompia ja rennompia. Tyttöjen välille syntyy usein turhaa draamaa. Lisäksi suurin osa koulukiusaajista on tyttöjä. 

Vierailija kirjoitti:

Lisäksi suurin osa koulukiusaajista on tyttöjä. 

Onko tästä tilastoa? Kokemukseni sanoo toista ja jos jonkun muun kokemus sanoo päinvastoin, sekään ei ole todiste.

Tästä näkee sen, kuinka jokainen vastaa tähän kysymykseen oman kokemuspohjansa valossa. Vastaus kysymykseen riippuu siis siitä keneltä kysytään, ja mistä näkökulmasta asiaa katsotaan. Todellisuudessa kenelläkään ei ole niin laajaa kokemuspohjaa, että sen perusteella voitaisiin tehdä päätelmiä. Miksi tehdä tästä sukupuolikysymys, tyhjänpäiväistä vertailua ja vastakkainasettelua. Eiköhän se ole luonteesta, kasvatuksesta ja muista tekijöistä kiinni, minkälainen lapsi on. En usko, että toinen sukupuoli olisi syntyjään vaikeampi. 

Ei ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Poika on helpompi kasvattaa. Poikien kanssa ei sitä jatkuvaa kitinää vaatteista,ei sitä, pitää olla se vihreä, äääää-ää.pakko saada ne siniset sukat, ei näitä. Ei housuja, ei tota hametta, eieiei.

Totta. Nykyajan tytöt ovat kasvatettu prinsessoiksi, joille kaikenlainen materialismi tyllihameineen ja glittereineen on tärkeää. Mieluummin poika, jolle materiaalia tärkeämpää on leikkiminen, ulkoilu, urheilu ja kaverisuhteet. 

Sanot itse että on kasvatettu ja sitten sanot että mieluummin haluat pojan. Kuka se pojan kasvattaa ja mikä estää kasvattamasta tyttöä tuollaiseksi ihanteesi mukaiseksi? Äly hoi.

Totta kai pienen tytön voi kasvattaa poikamaiseksi, mutta viimeistään kouluun mennessä tyttö kasvaa yhteiskunnan ihanteiden, kavereiden esimerkin ja muotivillitysten mukaan. Fiksuimmat vanhemmat saavat pidettyä tyttöjen elämässä jonkun arvopohjan kuten koulumenestyksen tai jonkun urheiluharrastuksen, mutta aina on näitä wt-vanhempia, jotka ostavat tytöilleen sen älypuhelimen, josta katsoa twerkaus-videoita. 

Poika

Inhoan kaikkia yleistyksiä, mutta tässä yhdenlainen yleistys.

Tytöt ovat keskimäärin (huom: keskimäärin) sosiaalisempia ja laumasieluisempia, pojat enemmän individualisteja, hyvässä ja pahassa. Sen huomaa ihan katsomalla päiväkodin naamiaisia. Noin kärjistäen siellä on poliiseja, Spider-Maneja, lintu, kaktus ja 12 Elsaa. Varhaislapsuudessa tämä tekee tytöistä (keskimäärin) helpompia kasvattaa, mutta sitten vanhempana ongelmia voi tulla, kun tytöt kokevat yhteiskunnan tai kaveriporukan paineet vahvemmin. Pojillakin kyllä voi teini-iässä kaveriporukka viedä tyhmiin tekoihin, mutta heillä kyseessä on enemmän kaveriporukassa kilvoittelu kuin tarve sulautua porukkaan. Aikuisena taas miehet kärsivät yksinäisyydestä naisia enemmän.

Itse olen nainen, joka ei ole koskaan sopinut omaan sosiaaliseen ympäristöönsä. Tällaisena outolintuna poikien maailma tuntuu minulle helpommalta. Siinä puhutaan suorempaan ja odotetaan vähemmän sosiaalisia taitoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Poika on helpompi kasvattaa. Poikien kanssa ei sitä jatkuvaa kitinää vaatteista,ei sitä, pitää olla se vihreä, äääää-ää.pakko saada ne siniset sukat, ei näitä. Ei housuja, ei tota hametta, eieiei.

Totta. Nykyajan tytöt ovat kasvatettu prinsessoiksi, joille kaikenlainen materialismi tyllihameineen ja glittereineen on tärkeää. Mieluummin poika, jolle materiaalia tärkeämpää on leikkiminen, ulkoilu, urheilu ja kaverisuhteet. 

Sanot itse että on kasvatettu ja sitten sanot että mieluummin haluat pojan. Kuka se pojan kasvattaa ja mikä estää kasvattamasta tyttöä tuollaiseksi ihanteesi mukaiseksi? Äly hoi.

Yhteiskunta kasvattaa. Mun lapseni ovat menneet hoitoon vasta 3-5-vuotiaina. Sitä ennen heillä ei ollut tyttöjen tai poikien värejä, leluja, leikkejä, kampauksia, tms. Pihan lapsista kaikki kelpasivat seuraksi. Hoitoon menon jälkeen lasten sanavarastosta putosi kokonaan pois sana "lapsi". Nykyään he sanovat aina "tyttö" tai "poika" tai jos lapsen sukupuoli ei ole tiedossa, "tyttö tai poika". Hurjaa mutta totta.

Olen ollut töissä ala-asteella ja harvassa olivat ne tytöt, jotka osallistuivat pihaleikkeihin välitunneilla. Istuttiin pihalla ringissä, näprättin puhelimia (3 lk!) ja tirskuttiin. Jos likoille ehdotti jotain leikkiä, jotta olisivat voineet liikkua edes vähän niin alkoi semmonen horoääninen vastaan vinkuminen tai sitten vain silmien muljaisu ja tirskuntaa päälle eikä kukaan liikauttanut persuuksiaan. Samaan aikaan suurin osa pojasta potki palloa tai temppuilivat pihan telineissä tms. Open kannalta pojat ovat kaiketi helpompia yleisesti ottaen vaikka tytöt saisivatkin keskimäärin parempia koetuloksia. Toki yksilötasoltakin löytyy eroavaisuuksia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Poika on helpompi kasvattaa. Poikien kanssa ei sitä jatkuvaa kitinää vaatteista,ei sitä, pitää olla se vihreä, äääää-ää.pakko saada ne siniset sukat, ei näitä. Ei housuja, ei tota hametta, eieiei.

Totta. Nykyajan tytöt ovat kasvatettu prinsessoiksi, joille kaikenlainen materialismi tyllihameineen ja glittereineen on tärkeää. Mieluummin poika, jolle materiaalia tärkeämpää on leikkiminen, ulkoilu, urheilu ja kaverisuhteet. 

Mä kasvatin tyttöä kuin poikaa, vein urheilemaan ja ulkoilemaan, silti siitä tuli glitteriprinsessa.

Ihan riippuu persoonasta. Itse olin lapsena kauhea rasavilli ja hankala, veljeni taas tosi rauhallinen "helppo lapsi".

Vierailija kirjoitti:

Olen ollut töissä ala-asteella ja harvassa olivat ne tytöt, jotka osallistuivat pihaleikkeihin välitunneilla. Istuttiin pihalla ringissä, näprättin puhelimia (3 lk!) ja tirskuttiin. Jos likoille ehdotti jotain leikkiä, jotta olisivat voineet liikkua edes vähän niin alkoi semmonen horoääninen vastaan vinkuminen tai sitten vain silmien muljaisu ja tirskuntaa päälle eikä kukaan liikauttanut persuuksiaan. Samaan aikaan suurin osa pojasta potki palloa tai temppuilivat pihan telineissä tms. Open kannalta pojat ovat kaiketi helpompia yleisesti ottaen vaikka tytöt saisivatkin keskimäärin parempia koetuloksia. Toki yksilötasoltakin löytyy eroavaisuuksia. 

Tyttöoppilaan näkökulmasta mulla on aivan toisenlaisia kokemuksia. Meillä oli oikea ongelmaluokka, ja kaikki nämä villikot olivat poikia. Yksi jouduttiin siirtämään toiselle luokalle, kun meno oli niin mahdotonta. Ujona ja hiljaisena tyttönä jouduin myös kiusatuksi tämän jengin toimesta (tätä keski noin 1,5 vuotta) , ja siirtymään itse lopulta pienluokkaan. Tämä ala-asteen loppusuoralta. Tyttöjen keskuudessa kaikki kiusaaminen ja huono käytös on usein "hienostuneempaa", kuten selän takana puhumista ja syrjimistä. Pojilla se on näkyvämpää. Siinä mielessä siihen on helpompi puuttua, koska se on näkyvämpää. Toisaalta monilla elää yhä "pojat on poikia" asenne." Myös keinot on usein vähissä sitten kun pitäisi toimia, kuten omassa tapauksessani. Sen sijaan että poikia oltaisiin saatu kuriin, jouduin itse lähtemään.

Tytöille iskee murkkuikä päälle aikaisemmin kuin pojille. Jopa 8-9-vuotiaat tytöt leikkivät ainoastaan älypuhelimella. Kaikki muu leikkiminen on heidän mielestään pikkulapsille. Pojat harrastavat enemmän liikuntaa kuin tytöt, joille hikoilu ja rehkminen on jotain hyvin epätyttömäistä ja täysin out. Ei ihme, että Suomessa on enemmän ylipainoisia naisia kuin ylipainoisia miehiä prosentuaalisesti. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Poika on helpompi kasvattaa. Poikien kanssa ei sitä jatkuvaa kitinää vaatteista,ei sitä, pitää olla se vihreä, äääää-ää.pakko saada ne siniset sukat, ei näitä. Ei housuja, ei tota hametta, eieiei.

Totta. Nykyajan tytöt ovat kasvatettu prinsessoiksi, joille kaikenlainen materialismi tyllihameineen ja glittereineen on tärkeää. Mieluummin poika, jolle materiaalia tärkeämpää on leikkiminen, ulkoilu, urheilu ja kaverisuhteet. 

Mä kasvatin tyttöä kuin poikaa, vein urheilemaan ja ulkoilemaan, silti siitä tuli glitteriprinsessa.

Tuo on varmaan luonnekysymys. Omasta tyttärestäni ei koskaan tullut glitterprinsessaa. On nyt jo aikuinen. Pitkät hiukset kyllä on, mutta ei meikkaa. Ei ikinä lapsena leikkinyt prinsessaleikkejä.

Onpa taas typerä kysymys. EIköhän tämä ole ihan yksilö, ei sukupuoli, kysymys. Omassa perheessäni meitä oli 9 sisarusta ja ihan yhtä lailla yksi sisko ja veli aiheutti vanhemmille harmaita hiuksia ja toisaalta taas toinen sisko ja veli oli aina rauhallisia ja viihtyivät kotona omissa oloissaan. Loput oltiin siitä väliltä. Mentiin kylille kavereiden kanssa, mutta oltiin aina kiltisti eikä poliisit tuoneet kotiin kuten näitä paria sisarusta.