Petin ja kerroin, kuinka tukea puolisoa?

Paska ihminen kerroit vasta nyt raukkis.Miehesi olisi voinut löytää arvoisensa naisen nyt se on myöhäistä.Täytyy tyytyä sinuun.

Tarpeetonta ja itsekästä avautua tuollaisesta vuosien jälkeen, sinä sait ehkä omatuntosi puhtaaksi mutta mieheltä saattoi mennä luotto jota ei niin vain korjata. Että siinäpä hössötät.

Suo sille kostopano. Tai tasotuspano.

Petettynä vaimona toivoin vain että mies järjestää minulle ja lapsille hyvän asunnon ja maksaa elarit ajallaan niin mun on hyvä aloittaa uusi elämä ilman miestä.

Valitettavasti uskottomuus tuhoaa kaiken, ei sitä minkäänlaisilla teoilla tai sanoilla voi korjata. Se että oma puoliso nuolee ja p*nee toista mieluummin kuin puolisoaan ei ole koskaan vahinko.

Jos haluat olla reilu niin tee erosta reilu ja anna miehen etsiä rauhassa mieleinen asunto itselleen ja sen jälkeen jätät miehen rauhaan.

Naiset... Te ette te tiedä miehistä mitään. Todennäköisesti mies vähän aikaa nuolee haavojaan ja käy panemassa itsekin toista kostoksi, unohtaa asian ja jatkaa elämää samalla tavalla kuin nytkin.

Vierailija kirjoitti:

Naiset... Te ette te tiedä miehistä mitään. Todennäköisesti mies vähän aikaa nuolee haavojaan ja käy panemassa itsekin toista kostoksi, unohtaa asian ja jatkaa elämää samalla tavalla kuin nytkin.

Höh, tiedetäänhän. Näin tekisin itsekin vaikka olen nainen.

Otit kaiken syyn omille harteillesi? Ja olet jotenkin ylpeä näin itsestäänselvästä asiasta? Tottakai se on sinun syysi jos menet kuksimaan vieraita miehiä kun olet suhteessa

Jos ei ole todennäköistä, että puoliso ikinä muuten saisi tietää, niin pitäkää turpanne tukossa ja kestäkää mahdolliset morkkikset ja syyllisyydet itseksenne. Mitä hiton hyötyä tuosta sinunkaan avautumisestasi nyt oli? Vuosikausia vanha asia!

Vierailija kirjoitti:

Naiset... Te ette te tiedä miehistä mitään. Todennäköisesti mies vähän aikaa nuolee haavojaan ja käy panemassa itsekin toista kostoksi, unohtaa asian ja jatkaa elämää samalla tavalla kuin nytkin.

Riippuu vähän miehen tasosta. Jos ei panoseuraa löydy helpolla, niin hän voi joutua pari vuottakin etsiä tilaisuutta, ja koko tämä aika luonnollisesti vaikuttaa nykyisen parisuhteen tilaan.

Mun mies teki mulle samoin. Voin muuten kertoa että on raukkamaisinta ja kamalinta mitä toiselle voi tehdä, käyttää toisen luottamusta noin törkeästi hyväkseen. Itse tunsin itseni niin nöyryytetyksi ja tuntui siltä että mua on pidetty ihan vitsinä kun ei ole annettu mulle itselle mahdollisuutta valita haluanko pettävän puolison. Aika huijattu olo.

Millainen ihminen voi kohdella noin puolisoaan jota muka rakastaa? Ei mene mun jakeluun tuollainen haluan syödä kakkua mutta myös säästää sen -ajattelu. Olen pahoillani puolisosi puolesta, toivottavasti teillä ei ole lapsia.

Onnittelut kuitenkin siitä että edes nyt annat miehesi itse valita haluaako kaltaisesi ihmisen kanssa elämän jakaa, sääli vain että olet vienyt häneltä niin monta vuotta vain siksi että olet säälittävä ja itsekäs. Luottamusta voi olla hieman vaikeampi saada takaisin kun asiaan liittyy vuosien salailu tai valehtelu, normaalilla ihmisellä kun omatunto estäisi tuon mittaluokan asioiden pimittämisen. Tai ainakin itseäni vaivaa enemmän se että mieheni on kirkkain silmin pystynyt valehtelemaan tuollaisesta vuosia, ainakin kuvittelen että luottamus olisi helpompi palauttaa ihmiseen joka myöntää heti virheensä eikö ole mikään mielipuolinen valehtelija joka tavoittelee vain omaa etuaan muiden ihmisten tunteista piittaamatta.

On se kumma kun mikään ratkaisu ei ikinä ole täällä hyvä. Jos jättää kertomatta, ihmiset ulisee että mitenkä sitä on selkärangaton pelkuri. Jos kertoo, silloinkin on selkärangaton petturi. Ihmiset tekevät virheitä, se nyt vaan on fakta. Aloittaja itse tunnet miehen parhaiten, joten etköhän osaa olla tukena ihan automaattisesti. Yhdessähän te päätitte jatkaa. Ihmiset selviää hyvin usein pettämisestä, vaikka täällä toisin väitetään.

Vierailija kirjoitti:

Jos ei ole todennäköistä, että puoliso ikinä muuten saisi tietää, niin pitäkää turpanne tukossa ja kestäkää mahdolliset morkkikset ja syyllisyydet itseksenne. Mitä hiton hyötyä tuosta sinunkaan avautumisestasi nyt oli? Vuosikausia vanha asia!

Sinä ja kaltaisesi ihmiset olette vastenmielisiä. Tehtyä ei saa tekemättömäksi ja suhteen pohha on tuhottu pettämisen myötä, vaikka toinen ei sitä tietäisi. Petetyllä on aina oikeus tietää.

Vierailija kirjoitti:

On se kumma kun mikään ratkaisu ei ikinä ole täällä hyvä. Jos jättää kertomatta, ihmiset ulisee että mitenkä sitä on selkärangaton pelkuri. Jos kertoo, silloinkin on selkärangaton petturi. Ihmiset tekevät virheitä, se nyt vaan on fakta. Aloittaja itse tunnet miehen parhaiten, joten etköhän osaa olla tukena ihan automaattisesti. Yhdessähän te päätitte jatkaa. Ihmiset selviää hyvin usein pettämisestä, vaikka täällä toisin väitetään.

Näinpä. Petin myös miestäni kerran ja jäin kiinni. Sanoin että mies voi käyttää kostopano-option jos haluaa. En ole kysynyt onko käyttänyt, mutta edelleen ollaan onnellisina yhdessä.

Vierailija kirjoitti:

Otit kaiken syyn omille harteillesi? Ja olet jotenkin ylpeä näin itsestäänselvästä asiasta? Tottakai se on sinun syysi jos menet kuksimaan vieraita miehiä kun olet suhteessa

Eihän me tiedetä mitään taustoista, Ap ei kertonut ollenkaan suhteen tilasta silloin 8 vuotta sitten. En tarkoita, että pettäminen olisi koskaan oikeutettua tai ok, mutta toisaalta asiat eivät aina ole mustavalkoisia...

Jos kaikki on ollut hyvin ja mies ollut rakastava ja kunnioittava, on paskamaista pettää. Toisaalta on tilanteita, joissa kumppani esim. etääntyy henkisesti (ja/tai fyysisesti) kuukausiksi vai vuosikausiksi, käyttää henkistä ja/tai fyysistä väkivaltaa tai vaikka pihtaa seksiä ja ei suostu selvittämään asiaa. Ei me voida tietää, miten tuntemattomat ihmiset ovat toisiaan satuttaneet tai rakastaneet. Ainut mitä tiedämme on, että Ap:lla oli vuosia sitten jostain syystä niin paha olo(?) että meni pettämään. Joku henkinen tarve oli tyydyttämättä. Oliko se oikein, tai oliko kertominen vasta nyt oikein? En tiedä, tietääkö meistä kukaan muu kuin Ap? Jos mies haluaa vielä jatkaa ja luottaa, niin hyvä. Jos hänellä on siihen omat ehtonsa, punnitse oletko valmis niihin ja tee päätös sen mukaan. Kyllä tuosta ON mahdollista selvitä, mutta se vaatii kommunikointia. Puhumista ja selvittelyä ehkä koko 8 vuoden edestä, perin pohjin. Aikaa se vaatii myös.

Vierailija kirjoitti:

Mun mies teki mulle samoin. Voin muuten kertoa että on raukkamaisinta ja kamalinta mitä toiselle voi tehdä, käyttää toisen luottamusta noin törkeästi hyväkseen. Itse tunsin itseni niin nöyryytetyksi ja tuntui siltä että mua on pidetty ihan vitsinä kun ei ole annettu mulle itselle mahdollisuutta valita haluanko pettävän puolison. Aika huijattu olo.

Millainen ihminen voi kohdella noin puolisoaan jota muka rakastaa? Ei mene mun jakeluun tuollainen haluan syödä kakkua mutta myös säästää sen -ajattelu. Olen pahoillani puolisosi puolesta, toivottavasti teillä ei ole lapsia.

Onnittelut kuitenkin siitä että edes nyt annat miehesi itse valita haluaako kaltaisesi ihmisen kanssa elämän jakaa, sääli vain että olet vienyt häneltä niin monta vuotta vain siksi että olet säälittävä ja itsekäs. Luottamusta voi olla hieman vaikeampi saada takaisin kun asiaan liittyy vuosien salailu tai valehtelu, normaalilla ihmisellä kun omatunto estäisi tuon mittaluokan asioiden pimittämisen. Tai ainakin itseäni vaivaa enemmän se että mieheni on kirkkain silmin pystynyt valehtelemaan tuollaisesta vuosia, ainakin kuvittelen että luottamus olisi helpompi palauttaa ihmiseen joka myöntää heti virheensä eikö ole mikään mielipuolinen valehtelija joka tavoittelee vain omaa etuaan muiden ihmisten tunteista piittaamatta.

Ja tähän vielä lisäyksenä, että itsellä ei käynyt pienessä mielessäkään mikään kostopano, en olisi hyötynyt siitä mitään ja olisin kokenut itseni yhtä paskaksi kuin mieheni, en halua alentua sille tasolle. Ilmeisesti Tämä kuitenkin voi olla se miesten tapa toimia, nimittäin ainakin oman mieheni suuri huoli oli että pettäisin häntä kostoksi.

Itse kysymykseen vielä sanon että ole sen miehesi tukena, nimittäin itse jouduin vastaavassa tilanteessa olemaan omalle miehelle olkapäänä pitkän aikaa eikä tullut kuuloonkaan että olisin saanut purkaa omia tunteitani koska hänelle tuli niistä paha mieli eikä hän niitä kuulemma kestänyt kuunnella.

Vierailija kirjoitti:

Suo sille kostopano. Tai tasotuspano.

Tämä kertoo kuinka helppoa naisille on saada seksiä. Senkun vaan menee ja panee.

Edes ne kaikkein suosituimmat eli aina varatut miehet eivät vain mene ja pane. T. aina parisuhteessa.

Vierailija kirjoitti:

Mun mies teki mulle samoin. Voin muuten kertoa että on raukkamaisinta ja kamalinta mitä toiselle voi tehdä, käyttää toisen luottamusta noin törkeästi hyväkseen. Itse tunsin itseni niin nöyryytetyksi ja tuntui siltä että mua on pidetty ihan vitsinä kun ei ole annettu mulle itselle mahdollisuutta valita haluanko pettävän puolison. Aika huijattu olo.

Millainen ihminen voi kohdella noin puolisoaan jota muka rakastaa? Ei mene mun jakeluun tuollainen haluan syödä kakkua mutta myös säästää sen -ajattelu. Olen pahoillani puolisosi puolesta, toivottavasti teillä ei ole lapsia.

Onnittelut kuitenkin siitä että edes nyt annat miehesi itse valita haluaako kaltaisesi ihmisen kanssa elämän jakaa, sääli vain että olet vienyt häneltä niin monta vuotta vain siksi että olet säälittävä ja itsekäs. Luottamusta voi olla hieman vaikeampi saada takaisin kun asiaan liittyy vuosien salailu tai valehtelu, normaalilla ihmisellä kun omatunto estäisi tuon mittaluokan asioiden pimittämisen. Tai ainakin itseäni vaivaa enemmän se että mieheni on kirkkain silmin pystynyt valehtelemaan tuollaisesta vuosia, ainakin kuvittelen että luottamus olisi helpompi palauttaa ihmiseen joka myöntää heti virheensä eikö ole mikään mielipuolinen valehtelija joka tavoittelee vain omaa etuaan muiden ihmisten tunteista piittaamatta.

Asia, joka on tapahtunut 8 vuotta sitten tasan yhden kerran, ja sen jälkeen on kaduttu tekoa ja oikeasti otettu opikseen siitä. Minusta se on riittävä käsittely asialle ja todistus, ettei sama tapahdu toiste. Ei olisi tarvinnut kertoa enää ollenkaan.

Minulle tapahtui, että vaimo petti ja tunnusti nopeasti, kun tivasin häneltä asiaa. Asiasta päästiin jotenkin yli ja sitä käsiteltiin ammattiauttajallakin. No tunsin edelleen, että kaikki ei ole ihan kunnossa. Seurasin hänen viestejään ja selvisi, että sama pettäminen jatkui vieläkin. Seuraus: Avioero, lapset vuoroviikoin jne.

Eli yhden kerran hairahdus jossain menneisyydessä on pientä siihen verrattuna minkälaisia k*sipäitä jotkut ihmiset ovat.

Olisit kertonut heti tai vaiennut iäksi.

Ex-avopuolisoni petti ja kertoi. En koskaan kertonut hänelle, kuinka paljon se sattui. Kerran sanoin, että minun tekisi mieleni hakata se mies kuoliaaksi. Totesi siihen vihaisesti, että älä ole lapsellinen, mihin minä totesin päässäni, että jääköön tuntemuksieni käsittely sitten oman pääni sisälle. Pettämisen ja kertomisen jälkeen hän alkoi käydä paljon kavereidensa kanssa ulkona, mihin minä olin todella turta, koska hän oli jo kerran pettänyt. Kerran humalassa kotiin tultuaan naispuolisen kaverinsa kanssa alkoi kehua yhtä miespuolista kaveriaan. Kuuntelin sängyssä hiljaa ja itkin.

En enää puhunut hänelle oikein mistään eikä hänkään minulle. Lopulta erosimme, mikä särki meidän molempien sydämet lopullisesti, koska olimme olleet pitkään yhdessä ja toistemme parhaat ystävät.

Nykyisin olen naimisissa ja edelleen itken, kun kirjoitan tätä. Älkää pettäkö. Erotkaa mieluummin muuten.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos ei ole todennäköistä, että puoliso ikinä muuten saisi tietää, niin pitäkää turpanne tukossa ja kestäkää mahdolliset morkkikset ja syyllisyydet itseksenne. Mitä hiton hyötyä tuosta sinunkaan avautumisestasi nyt oli? Vuosikausia vanha asia!

Sinä ja kaltaisesi ihmiset olette vastenmielisiä. Tehtyä ei saa tekemättömäksi ja suhteen pohha on tuhottu pettämisen myötä, vaikka toinen ei sitä tietäisi. Petetyllä on aina oikeus tietää.

Toistan, mitä hyötyä on siitä että se petetty sen saa tietää? Millä tavalla suhteelta muka on pohja pois, jos kerran sen aikana toinen on hairahtunut ja sen jälkeen eletty ehkä hyvinkin onnellista yhteiseloa? En ymmärrä, mikä "tilanne" ap:llä on, mikä nyt pitää korjata? Asia tapahtui kahdeksan vuotta sitten! Ei olisi mitään tilannetta, jos olisit ollut hiljaa.