Kuinka harvinaista on nykyään olla nainen joka ei meikkaa koskaan?

Minä olen 40v, enkä meikkaa. No okei yleensä omistan ripsarin, mutta se kerkee mennä vanhaksi aina, kun käytän pari kertaa vuodessa. Viime ajat en oo sitäkään käyttänyt. Joskus tunnen itseni vähän alastomaksi meikattujen seurassa, mutta yleensä vain vapautuneeksi. Mun meikkirahat kuluu varmaankin urheiluun 😁

En meikkaa koskaan. En halua käyttää sellaiseen kallista aikaani (aamulla) enkä rahaa. Ja kun on luonnostaan tummat ripset ja kulmat, niin riittää mulle. Sitä paitsi en näytä itseltäni meikattuna ja on kumma olo. Siskoni meikkasi minut vanhojentansseihin, ei kiitos enää.

Minäkään en meikkaa koskaan. Meikkasin muutaman vuoden ajan teini-ikäisenä, silloinkin kevyesti, mutta lopetin kokonaan parikymppisenä.

Syynä meikkaamattomuuteeni on ettei minua kiinnosta, en jaksa nähdä vaivaa tai kuluttaa aikaa meikkaamiseen. Pyrin tekemään elämässäni asioita jotka tuottavat minulle mielihyvää ja kohentavat elämänlaatuani, eikä meikkaaminen ole sellainen asia.

Lisäksi rehellisesti ajattelen etten tarvitse meikkiä mihinkään. Tämä ei tarkoita että olisin ilman meikkiä vallitsevan kauneusihanteen mukainen, vaan että kelpaan itselleni tällaisena. Muun muassa ihossani on näppylöitä, ajoittain finnejä ja joitakin finnien arpia, ripseni ovat lyhyet ja kasvojen väri epätasainen, mitä kosmetiikkateollisuus pitää vikoina. En kuitenkaan koe että näiden asioiden "korjaminen" meikillä muuttaisi omaa olotilaani mitenkään. Minä olen tällainen ja näytän tältä ja se on riittävän hyvä. Ihmiset jotka ovat minulle tärkeitä pitävät minusta juuri tällaisena ja se riittää.

Vaikka mielestäni kaikki saavat meikata juuri niin paljon kuin itse haluavat, ihmettelen kyllä aika paljon MIKSI niin moni meikkaa. Siksikö kun se on normi? Eivätkö ihmiset kyseenalaista miksi niin "pitää" tehsä? Vai oikeastiko monet naiset saavat meikkaamisesta niin paljon mielihyvää että se kannattaa. Ja jos saavat, mistä mielihyvä tulee? Ketä varten omaa ulkonäköä muutetaan ja miksi?

Kokeilin joskus meikkaamista, mutta koin puuterin, ripsarin yms ahdistavaksi. Minulla on todella herkkä iho, joten tuntui, että iho oli ihan tukossa ja olisi tehnyt mieli raapia kasvoja koko ajan sekä hieroa silmiä. Kokeilun tuloksena oli se, että meikkaaminen ei ole minua varten. Ikää on nyt 42, ei uskonnollista taustaa. Meikittä on menty ylioppilasjuhlat, omat vihkiäiset yms. En siltikään ole mikään räjähtänyt rasvaletti, vaan pidän itseni siistinä, hiukset ovat aina puhtaat yms.

Tunnen monia naisia, jotka eivät meikkaa, heitä on ulkonäöltään laidasta laitaan. Tavallisen näköisiä sekä kauniita, enkä ole koskaan ihmetellyt miksi eivät meikkaa, se on osa heidän persoonallisuuttaan ja ihan luonnollista heille.

Itse olen meikannut 13 vuotiaasta lähtien ja 93 vuotias isoäitini meikkaa myös edelleen. Omasta mielestäni osaan meikata kauniisti ja nautin meikkaamisesta.

Olen tarkka väreistä ja sävyistä ja siististä lopputuloksesta, Iltameikin tekeminen on tärkeä osa juhliin valmistautumista. En voisi kuvitellakaan lähteväni edes kaupungille meikkaamattomana. En silti ole mikään maalipytty, korostan vain olemassaoleva piirteitä ja se on osa minun tyyliäni. Vain kotona ja mökillä tai marjametsässä ollaan ilman.

Ei kenenkään ole pakko meikata, minusta se vain sattuu olemaan kivaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehenä voisin kommentoida, että minulle on ihan mieletön turn on sellainen kun nainen huolitellusti pukeutunut, hiukset nätisti ja... ei yhtään meikkiä. Siinä vaan on jotain tosi seksyä!

Se vain että sinulla ei oikeasti ole hajuakaan siitå kuka on meikannut ja kuka ei.

Minäkin olen mies ja tiedän että vaikea tuollaista on tietää. Voisitteko kertoa parit yksinkertaiset jutut: jos nainen on vaikkapa uimassa/sukeltamassa/saunassa niin saattaako hänellä olla (pysyä) meikit eli pysyykö meikit jopa tuollaisissa tosi märissä/hikisissä oloissa?

Olen huomannut joo että tosi monilla naisyleisurheilijoilla (korkeushyppääjät,...) on meikit, se on outoa. Mutta mites vaikkapa kilpauimarit tai triatlonistit (nehän ui myös) - voiko niilläkin olla meikkiä...?

Olen nainen, ja minä ihmettelen samoja asioita.

Omassa nuoruudessani urheilijat eivät todellakaan meikanneet!

Olikohan joku usalainen juoksija, Florence Griffith-Joyner tms, jonka pitkät, lakatut kynnet kiinnittivät kaikkien huomiota.

Kunpa vielä tulisi takaisin ajat, jolloin tytöt/naiset eivät koe velvollisuudekseen muuttaa omaa ulkonäköään. Kauheaan vankilaan itsensä ajavat.

Miesten elämä on paljon yksinkertaisempaa, ei tarpeetonta nyhräystä ja väkerrystä peilin edessä.

Vierailija kirjoitti:

Ihoni on hyvässä kunnossa, jonka uskon johtuvan meikittömyydestä.

Johtuu geeneistä, ei meikittömyydestä.

Oletko koskaan tullut ajatelleeksi, että teineille alkaa tulla finnejä yleensä ennen kuin ovat meikanneet kertaakaan? Moni tyttö alkaa meikata vasta sitten kun niitä näppyjä alkaa tulla.

Ja arvaas mitä muuta? Pojillakin on huono iho, vaikka heistä hyvin harva meikkaa.

Joo, ehkä raskaalla meikillä voi ihonsa pilata, jos ei sitä koskaan puhdista, vaan lykkää tuotetta toisensa päälle. Meikki ei kuitenkaan ole yleisesti huonon ihon aiheuttaja.

Sinulla menee syy- ja seuraussuhteet sekaisin.

Vierailija kirjoitti:

Tunnen monia naisia, jotka eivät meikkaa, heitä on ulkonäöltään laidasta laitaan. Tavallisen näköisiä sekä kauniita, enkä ole koskaan ihmetellyt miksi eivät meikkaa, se on osa heidän persoonallisuuttaan ja ihan luonnollista heille.

Itse olen meikannut 13 vuotiaasta lähtien ja 93 vuotias isoäitini meikkaa myös edelleen. Omasta mielestäni osaan meikata kauniisti ja nautin meikkaamisesta.

Olen tarkka väreistä ja sävyistä ja siististä lopputuloksesta, Iltameikin tekeminen on tärkeä osa juhliin valmistautumista. En voisi kuvitellakaan lähteväni edes kaupungille meikkaamattomana. En silti ole mikään maalipytty, korostan vain olemassaoleva piirteitä ja se on osa minun tyyliäni. Vain kotona ja mökillä tai marjametsässä ollaan ilman.

Ei kenenkään ole pakko meikata, minusta se vain sattuu olemaan kivaa.

Saanko kysyä miksi et voisi kuvitella lähteväsi kaupungille meikkaamattomana? Mitä ajattelet että tapahtuisi jos lähtisit? Ymmärrän että jos meikkaaminen toimintona on kivaa sitä haluaa tietysti tehdä, ja jos nauttii meikattuna olemisesta. Tuntuu vaan oudolta että se koetaan "pakolliseksi". Ja kysyn ihan hyväntahtoisesti koska haluaisin ymmärtää ajattelua meikkaamisen taustalla.

Täällä kanssa yksi joka ei meikkaa. Mulla on tummat silmät, ripset, kulmat ja hiukset ja tiedän olevani ihan nätti, kauniiksikin jopa sanottu (nyt 34-vuotias). Ripset ovat luonnostaan pitkät ja tuuheat, kerran optikko ihmetteli kuinka mulla kasvaa ripset neljässä rivissä kun yleensä hän näkee vain kahdessa rivissä kasvavia. Geenilotossa kävi hyvä tuuri. Mulla ei ole lapsia joten pystyn pitämään unirytmistä ja syömisistä niin hyvää huolta kuin haluan, joten ei ole ongelmia esim. silmäpussien tai tummien silmänalusten kanssa. En koe että muutun meikkaamalla mitenkään erityisen paljon paremman näköiseksi, hieman eri näköiseksi vain. Siitä tulee kylläkin suttuinen ja likainen olo, kun on tottunut puhtaseen ihoon. Etenkin näin kesäisin nautin siitä, kuinka kasvojen iho hehkuu terveen näköisenä ilman peittävää kerrosta. Lopputalvesta olen toki hieman kalpeampi, mutta ihan ihmisen näköinen silti (enkä kesälläkään mitään aurinkoa erikseen ota, päinvastoin välttelen sitä).

Joku mies kyseli karvojen poistosta. Ajan sääri- ja kainalokarvani.

Töihin laitan kevyesti meikkivoidetta en muuta. En laittaisi edes tätä, mutta ihoni on väritykseltään todella kirjava( lue: punainen) sekä vanhoja aknearpia on jäänyt. Nyt olen saanut rahaa säästettyä ,että pääsen joihinkin hoitoihin saadakseni paremman ihon. On kyllä niin hitsin masentavaa kun naama on karseen näköinen:(

On meitä. Ei ole vaan mun juttu.

Tunnen tosi paljon meikkaamattomia ihmisiä. Myöskään tyttäreni 16v ei halua meikata vaikka minä meikkaan, ei kuulemma vain jaksa ja on tyytyväinen ilmankin.

Minä olen kyllä tyytyväinen, että pahin tekoripsi-muoti meni nuorilla tytöillä! Tyttöni kaveritkin ovat ihanan luomuja, joko eivät meikkaa tai sitten erittäin hillitysti. Kummityttöni taas (reilu 20v) kavereineen meikkaa edelleenkin tosi räväkästi, ja niin tekomeininkiä kynsineen ripisneen on että huhhuh...

Varmaan melko harvinaista nykyään.

Meikkaan todella harvoin, 1-2 kertaa vuodessa. Meikkaamattomuuteen on syynä laiskuus, ekoilu ja rahan säästäminen. Hiukset (pitkät) on aina laitettuina mutta en värjää niitä.

Kyllähän niitä välillä näkee, mutta suurin osa vanhoja naisia, nuorten keskuudessa taitaa olla melko harvinaista.

Itse meikkaan vain kevyesti. Esim. en omista yhtäkään poskipunaa tai luomiväriä, mikä usein herättää ihmetystä muissa samanikäisissä naisissa jos tulee puheeksi. En vaan tykkää siitä "ylimeikatusta" tyylistä joka on muodissa nykyään.

N24

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehenä voisin kommentoida, että minulle on ihan mieletön turn on sellainen kun nainen huolitellusti pukeutunut, hiukset nätisti ja... ei yhtään meikkiä. Siinä vaan on jotain tosi seksyä!

Se vain että sinulla ei oikeasti ole hajuakaan siitå kuka on meikannut ja kuka ei.

Minäkin olen mies ja tiedän että vaikea tuollaista on tietää. Voisitteko kertoa parit yksinkertaiset jutut: jos nainen on vaikkapa uimassa/sukeltamassa/saunassa niin saattaako hänellä olla (pysyä) meikit eli pysyykö meikit jopa tuollaisissa tosi märissä/hikisissä oloissa?

Olen huomannut joo että tosi monilla naisyleisurheilijoilla (korkeushyppääjät,...) on meikit, se on outoa. Mutta mites vaikkapa kilpauimarit tai triatlonistit (nehän ui myös) - voiko niilläkin olla meikkiä...?

Olen nainen, ja minä ihmettelen samoja asioita.

Omassa nuoruudessani urheilijat eivät todellakaan meikanneet!

Olikohan joku usalainen juoksija, Florence Griffith-Joyner tms, jonka pitkät, lakatut kynnet kiinnittivät kaikkien huomiota.

Kunpa vielä tulisi takaisin ajat, jolloin tytöt/naiset eivät koe velvollisuudekseen muuttaa omaa ulkonäköään. Kauheaan vankilaan itsensä ajavat.

Miesten elämä on paljon yksinkertaisempaa, ei tarpeetonta nyhräystä ja väkerrystä peilin edessä.

Nyt googlasin tuon Florence Griffith-Joynerin, katselin kuvia. Huh! Kuin huippu-urheilija plus Kim Kardashian =D

Joo, miehillä on helpompi elämä, paitsi että, kyllä monet miehetkin yrittää peitellä huonoa ihoaan, eli siis ainakin aknea. Itsekin yritin teininä, mutta luojan kiitos en enää ole mikään teinitolvana, nyt mulle on aivan sama vaikka mulla olisi nenässä 30 isoa finniä. Ihmisen elämä on vissiin aika kurja jos ei kestä itseään muutoin kuin peittelemällä omia "rumia puoliaan". Ja siis osa miehistä on ihan yhtä surullisen-sairaalloisen peitteleviä kuin monet naiset. Mutta... kerran tunsin yhden nuoren miehen joka oli tulipalossa saanut tosi järkyttävän pahat paloarvet suunnilleen koko kehoonsa ja kasvoihinsa. Se ei niitä peitellyt, ei niin yhtään. No eihän se peittely olisi ollut mahdollistakaan, mutta siis, se mies oli täysin sujut sen kanssa että sen iho oli kamalan näköinen. Mahtava ihminen! Ja silti monet tolvanat kehtaavat hävetä sitä että heillä on vähän aknea siellä täällä...

En ole koskaan meikannut eika ole aikomusta aloittaa. Turhaa rahan ja ajan tuhlausta. Mulla oli joskus teinina tosi huono itsetunto joka ei oikein vaistynyt ennen kuin tapasin nykyisen aviomieheni joka sai minut tuntemaan itseni aina kauniiksi. Joskus pahimpina aikoina teinina ajattelin kylla etta alkaisin meikkaamaan jotta itsetunto paranisi mutta jotenkin ymmarsin itseani jo silloin niin hyvin etta tajusin ettei se oikeasti ollut kiinni siita milta naytin vaan siita mita tunsin sisallani. Eli mikaan maara pakkelia ei olisi poistanut sita arvottomuuden tunnetta, siihen pystyi vasta mieheni rakkaudellaan (joo tiedan, tosi siirappista, mutta totta). Pari vuotta sitten kaveri vaati saada tehda mulle 'muodonmuutoksen', suostuin sitten, aattelin et eihan siita haittaakaan ole. Peilista katsoi tuntematon ihminen ja tuntui etta kun oon viimein melkein kymmenen vuoden (joka alkoi siis teini-iassa, lapset ei juuri peilia tuijota) peiliintuijottelun jalkeen tottunut omaan naamaani sellaisena kuin se on niin hittoako sita rupean millaan meikeilla muuttamaan. Mieskin sanoi etta oot kylla natimpi ilman pakkelia. Omissa haissakaan ei ollut meikkia, hiukset avoinna jarvipuhtaina ja paljain jaloin. Luonnonlapsena on hyva olla:)

Olen syntynyt vl-perheeseen, joten totuin lapsuudessa ja nuoruudessa, ettei naiset meikkaa. Itse aloin meikkaamaan teininä (vl-jutusta erottua), mutta juttu ei ole oikein koskaan auennut. Meikki tuntui/tuntuu tunkkaiselta ja esteettisestikin monet jutut ovat aika mielenkiintoisia. Aikuisiän meikkaaminen on ollut todella vähäistä ja jos sitä on naamaan sattunut laittamaan, ensitilassa sen on pyrkinyt myös pesemään pois. Tämä kesäkin on mennyt meikittä, iho voi hyvin ja on parempi mieli, etten ole mukana kuluttamassa luonnolle haitaksi olevia aineita (ei ole olemassa luontoa rasittamattomia meikkejä). Monet naiset näyttävät ilman meikkiä kauniimmilta (esim. Ariana Grande) ja kaikki näyttävät enemmän "itseltään".

Vastauksena asialliseen kysymykseen yllä (28) miksi en lähde kaupungille tai töihin meikkaamattomana. Se on vain luonnollinen rutiini ja liittyy minulla pukeutumiseen ja ulkoasuun. En lähde ulos kotiverkkareissakaan, olen esteettinen ihminen ja tykkään myös pukeutua kivasti. Mielestäni se on myös kanssaihmisten huomioimista, kun välittää ulkonäöstään. Tämä kaikki on minulle ihan luonnollista ja tulee ihan itsestään ilman sen kummempia ponnisteluja, olen tottunut siihen, että on oikeat kamppeet ja tyyli joka tilanteessa. Tottakai voisin lähteä ulos meikittä, jos haluaisin. Ei se itsetuntoosi vaikuttaisi, mutta tuntuisi varmaan hassulta, kun on vuosia ollut tapana. Taidanpa kokeilla joskus! Eikä se arkimeikki mikään sotamaalaus ole, sopivasti huoliteltu vain, ettei näytä seinästä repäistyltä.

P.S. Arvostan kysyjän kivaa keskustelutyyliä, tällaista tasoa toivoisi lisää usein nähtyjen irvailuvastausten sijaan.

voivvoi kirjoitti:

Kyllä! Mieluummin meikitön kun väärinmeikattu tai ylimeikattu. Valitettavasti suurin osa naisista ei osaa meikata eikä nyppiä kulmiaa. 

En edes ymmärrä miten jotkut jaksaa meikata joka päivä. Onko sellaisilla naisilla vain huono itsetunto? Vai pitääkö niihin miehiin tehdä vaikutus joka hetki? 

Onko aina pakko mennä tähän? Jotkut meikkaa, jotkut ei. Kaikki ei ole itsetuntoa ja miesten miellyttämistä. Esim. minä meikkaan kevyesti töihin, koska mielestäni minulla on silloin freesimpi ilme, ja kasvoni näyttävät ystävällisemmiltä. Illanviettoon on kiva laittautua, koska pidän tyyleillä leikittelystä. Muuten en jaksa meikata, eikä liikuta pätkän vertaa kuka meikkaa ja kuka ei.

Kyllästyttää tämä sheimaus-mentaliteetti naisten kesken.