Uskonnoton. Miltä sinusta tuntuu kuulua vähemmistöön?
Ajatteletko välillä olevasi vähemmistöä? Vai oletko niin tottunut siihen, että osaat automaattisesti sopeuttaa käytöstäsi ristiriitatilanteissa tilanteiden mukaan? Vai sekä että?
Kommentit (45)
Et voi arvioida koko kansan uskon tasoa peilaamalla itseäsi ja lähipiiriäsi muihin. Et tunne jokaista ihmistä henkilökohtaisesti. Onko oma uskosikaan niin vahva kuin luulet? En haasta riitaa, mutta tämä oli aika huono provo.
Uskonnottomana olen vähemmistöä, en pelkästään näin "välillä ajattele".
Mitä tarkoitat "käytöksen sopeuttamisella ristiriitatilanteissa"?
En ala riehumaan "ristiriitatilanteissa", mutta en myöskään myötäile uskovaisia, jos olen asioista eri mieltä. Jotkut uskonnolliset tuntuvat kovasti pahoittavan tästä mieltään.
Vierailija kirjoitti:
Et voi arvioida koko kansan uskon tasoa peilaamalla itseäsi ja lähipiiriäsi muihin. Et tunne jokaista ihmistä henkilökohtaisesti. Onko oma uskosikaan niin vahva kuin luulet? En haasta riitaa, mutta tämä oli aika huono provo.
Omituinen kommentti. Ei vastaa aloituksen kysymyksiin.
Ai uskonnottomat vähemmistö? :D enpä usko... Tai jos pelkkää kirkkoon kuuluminen ilman uskoa lasketaan "uskonnollisuudeksi", niin ehkä sitten...
Suomessa tämä ei kyllä ole koskaan ollut minulle ongelma. Ihmisille on ok etten kuulu mihinkään uskontoon, ja minulle on ok että he kuuluvat. En ehkä lähtisi kovin hengellisen yksilön kanssa väittelemään näistä asioista, koska kumpikaan ei ymmärrä toista. Sen sijaan hyvistä asioista ja esim. uskontojen historiasta puhun mielelläni.
NO ei se enää oikein vähemmistöä ole kun uskonnottomia on enemmän kuin joka neljäs. Eli 20 kertaisesti verrattuna toiseen Suomen virallisista kirkossa on jäseniä.
Kuulumme muuten aika isoon vähemmistöön. Joka kasvaa koko ajan. Miltä se sinusta tuntuu?
Suurin osa luterilaisista tapauskovista on muuten aivan pihalla omasta uskonnostaan. Luullaan esimerkiksi, että pappi antaa kasteessa lapselle nimen ja että naimisiinmeno tarkoittaa häätilaisuutta kirkossa. Luulenpa, että jos useampi ymmärtäisi omaa uskontoaan paremmin, he eivät kuuluisi kirkkoon .
Mitä tarkoittaa "automaattisesti sopeuttaa käytöstäsi ristiriitatilanteissa"? Ikinä ei ole tarvinnut käytöstä muuttaa toisen uskomuksien mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Uskonnottomana olen vähemmistöä, en pelkästään näin "välillä ajattele".
Mitä tarkoitat "käytöksen sopeuttamisella ristiriitatilanteissa"?
En ala riehumaan "ristiriitatilanteissa", mutta en myöskään myötäile uskovaisia, jos olen asioista eri mieltä. Jotkut uskonnolliset tuntuvat kovasti pahoittavan tästä mieltään.
Toki vähemmistöön kuuluminen on tuossa tapauksessa itsestään selvyys ellei kuulu mihinkään uskonnolliseen yhteisöön. Tarkoitin tuolla kommentilla sitä, että käykö se asia välillä aktiivisesti mielessä.
Vierailija kirjoitti:
Kuulumme muuten aika isoon vähemmistöön. Joka kasvaa koko ajan. Miltä se sinusta tuntuu?
Suurin osa luterilaisista tapauskovista on muuten aivan pihalla omasta uskonnostaan. Luullaan esimerkiksi, että pappi antaa kasteessa lapselle nimen ja että naimisiinmeno tarkoittaa häätilaisuutta kirkossa. Luulenpa, että jos useampi ymmärtäisi omaa uskontoaan paremmin, he eivät kuuluisi kirkkoon .
Uskonnottomana olen tietysti tähän kehitykseen tyytyväinen.
Vierailija kirjoitti:
Mitä tarkoittaa "automaattisesti sopeuttaa käytöstäsi ristiriitatilanteissa"? Ikinä ei ole tarvinnut käytöstä muuttaa toisen uskomuksien mukaan.
Tarkoittaa sitä, että osaa jollain tavalla sujuvasti toimia ristiriitatilanteissa omalle persoonalleen tyypillisellä tyylillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä tarkoittaa "automaattisesti sopeuttaa käytöstäsi ristiriitatilanteissa"? Ikinä ei ole tarvinnut käytöstä muuttaa toisen uskomuksien mukaan.
Tarkoittaa sitä, että osaa jollain tavalla sujuvasti toimia ristiriitatilanteissa omalle persoonalleen tyypillisellä tyylillä.
Uskonnolliset eivät vissiin osaa? Yleensä fiksut ihmiset osaavat. Eivät edes hankkiudu ristiriitatilanteisiin.
Ei aiheuta mitään ristiriitaa.
Ystäviini kuuluu myös uskovaisia, jopa yksi fundamentalistikin.
Erosi kirkosta pitkän harkinnan jälkeen eilen.
Uskoni haihtui n. 30 vuoden iässä.
Olen kuulunut kirkkoon tradition vuoksi.
Kirkko tarjoaa tutut puitteet syntymään ja kuolemaan liittyvissä rituaaleissa.
Suurin osa kirkon jäsenistöstä ei usko kirkon opetuksiin, eikä ole edes perillä/kiinnostunut luterilaisesta opista.
Papit puhuvat rippikouluissa kuuroille korville.
Vaakani sai kallistumaan eroamisen kannalle kirkon helmoissa rehottava fundamentalismi.
Kirkon tukea ja suojelusta nauttivat kuppikunnat levittävät kreationismia ja muuta typeryyttä.
Vanhoilliset herätysliikkeet harjoittavat pronssikautista takapajuisuutta.
Enää maksamistami veroista ei enää kilise ropoja SLEY:n tai vastaavan arkkuun.
Enää en osallistu ehkäisyn synnillisyyttä saarnaavan papin palkanmaksuun.
Tippui yksi n pois edellisestä. Siis Erosin.
En tunne montaakaan uskonnollista ihmistä. He joista tiedän, että ovat uskossa, eivät tuo sitä aktiivisesti esille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä tarkoittaa "automaattisesti sopeuttaa käytöstäsi ristiriitatilanteissa"? Ikinä ei ole tarvinnut käytöstä muuttaa toisen uskomuksien mukaan.
Tarkoittaa sitä, että osaa jollain tavalla sujuvasti toimia ristiriitatilanteissa omalle persoonalleen tyypillisellä tyylillä.
Uskonnolliset eivät vissiin osaa? Yleensä fiksut ihmiset osaavat. Eivät edes hankkiudu ristiriitatilanteisiin.
Ihmiset ovat inhimillisiä. Välillä ajattelemattomia käytöksensä kanssa, ihan taustoistaan riippumatta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä tarkoittaa "automaattisesti sopeuttaa käytöstäsi ristiriitatilanteissa"? Ikinä ei ole tarvinnut käytöstä muuttaa toisen uskomuksien mukaan.
Tarkoittaa sitä, että osaa jollain tavalla sujuvasti toimia ristiriitatilanteissa omalle persoonalleen tyypillisellä tyylillä.
Uskonnolliset eivät vissiin osaa? Yleensä fiksut ihmiset osaavat. Eivät edes hankkiudu ristiriitatilanteisiin.
Ihmiset ovat inhimillisiä. Välillä ajattelemattomia käytöksensä kanssa, ihan taustoistaan riippumatta.
Joo joo, mutten oikein ymmärrä alkuperäistä kysymystäsi. Siitä saa sen käsityksen, että uskovat olisivat riidanhaastajia (jotkut kyllä ovatkin) ja sen takia minä uskonnottomana saattaisin joutua heidän kanssaan napit vastakkain. No, en ole joutunut.
Suomessa etenkin pk-seudulta katsottuna näyttää että valtaosa on ateisteja, mutta uskonnollisuus ja erityisesti karismaattinen kristillisyys kasvaa Aasiassa, Etelä-Amerikassa, Afrikassa ja oikeastaan kaikkialla muualla kuin Euroopassa.
Väittäisin että tietynlainen hengellisyys, pohtiminen ja oman paikan etsiminen kuuluu myös valtaosan uskonnottomista elämään.
En tunne kuuluvani vähemmistöön. Mutta mikäli kuulun, se on ihan ok. En ole joutunut ristiriitatilanteisiin uskonnottomuuteni vuoksi.