Miten eletään hamstraajan kanssa?
Mies ei voi heittää juuri mitään pois. Ehkä pölynimuriputkesta sisään mahtuvan pölyn, hiekan ja muruset.
Mutta jos jokin tavara menee rikki, uusi ostetaan, ja vanha jätetään varaosaksi. Sitä voi tarvita ja sen voi korjata joskus.
Esim lapiosta katkeaa varsi, lapio-osa säästetään. Vuosia. Ilman että se korjataan.
Ovesta kahva tai lukko. Uusi ostetaan, vanha laitetaan varastoon.
Valaisimesta kupu. Hankitaan uusi valaisin, vanha laitetaan varastoon.
Mies remontoi. Yli jää laastia, tasoitetta, pala muovimattoa. Ne säästetään ja laitetaan varastoon. Voi joskus tarvita. Vaikka kovettunutta tasoitetta.
Tämä varasto on kotimme. Elämme romun ja rikkinäisen tavaran keskellä.
Ostetusta tavarasta säästetään myös pakkaukset. Niissä voi olla tärkeää tietoa. Ja kun ostetun laitteen lähettää huoltoon, se on hyvä pakata alkuperäispakkaukseen. Puhumattakaan mikä museoarvo tavaralla on, kun alkuperäinen pakkaus on tallella. Talomme vintti on puolillaan pakkauksia. Tavaroista ja laitteista, joista osa on kuitenkin hävinnyt tai kadonnut aikojen kuluessa jonnekin.
Jos ehdotan, että rikkinäisestä tavarasta voisi luopua, mies pitää minua päävihollisenaan.
Ahdistaa. Kiitos, kun luit. Vinkit tervetulleet. Muutkin kuin jätä se sika.
Kommentit (23)
Siihen voi vastata yhdellä sanalla miten eletään hamstraajan kanssa, ahtaasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen hamstraaja. Tähän aikaan vuodesta alkaa puhelin soida, että lainaatko mehumaijaa. Aikaisemmin keväällä tarvittiin astioita ja ruokailuvälineitä, nyt on kysyntää kakkuvadeilla ja kahvinkeittimellä. Nurmikkotrimmeri, oksasakset, porakone... kaikki ovat soittajien mielestä tarpeettomia omassa kodissa, koska aina voi lainata minulta.
Paitsi että enää ei voi. En halua olla se, jonka täyttä kotia kauhistellaan ja seuraavassa lauseessa pyydetään painepesuria lainaan.
Sä olet ennenkin kirjoittanut aaveelle ihanista tavaroistasi, mutta minimalismiketjuun! :D Siellä kukaan ei kauheasti uskonut siihen, että vaikkapa mehumaijan lainailulle on hulvatonta kysyntää. :)
Asut varmaan jossain maalla? Jos marjoja on paljon, niistä muuten syntyy hillo tosi kätevästi mikrossa. Marjat ja sokeri isoon kulhoon ja isolla teholla mikroon, välillä yksi sekoitus. Tulee valmista nopeasti ja helposti, ja vitamiinit säilyvät paremmin kuin mehuksi keittäessä. :)
Asun maalla, Herttoniemihän on maaseutua pahimmillaan.
Ihmeen moni minimalisti ei kieltäydy ilmaisista marjoista ja omenoista, mutta punaherukkahillolle taitaa olla vähemmän kysyntää kuin lisäaineettomalle mehulle.
Perinteinen neuvo on, että itseään on helpompi muuttaa kuin toista?
ap