Ärsyttäviä ihmiset (naiset), joiden on aina udeltava toisilta, "mitäs teillä on tänään ruokana?"

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ei voi suoraan kysyä, olisiko sinulla antaa ideaa, mitä ruokaa tekisin huomenna? Kyllä tuo on utelua, mitä ruokaa teit eilen, tänään ja mitä aiot huomenna.

Noinkin puhumme ruuasta kaverien kanssa. Mutta myös muotoillen, että mitä sä ajattelit laittaa viikonloppuna? Kaverit siis harrastaa ihan yhtä lailla kokkaamista ja reseptien kokeilua...

6

On tuohan on ihan eri asia, jutella samaa harrastavien kanssa. Mutta alkaa kysellä arkiruuan kiireiseltä kokkaajalta on vain uteluaisuutta.

Eilen edessämme kassalla tuntematon tuijotti hihnalla ostoksiamme, minua, taas ostoksia, miestäni, taas ostoksia... Tien toisella puolella on kyllä mielisairaala, mutta ei kyllä näyttänyt potilaalta.

Tai sitten oli vasta mennyt sairaalaan. Outoa se joka tapauksessa oli.

Vierailija kirjoitti:

Ja miten tuohon ylipäätään nyt liittyy sukupuoli? On jotenkin sovinistista jutella ruuasta naisten kanssa? Minä kyllä juttelen ihan myös miespuolisten työkaverieni kanssa, osa kun laittaa paljon ruokaa.

6

Jutella ruuanharrastajien kanssa ja udella työkaverilta, joka työntää kärryään kaupassa ja haluaa vain äkkiä laittaa perheelleen jonkun arkiaterian on kaksi täysin eri asiaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja miten tuohon ylipäätään nyt liittyy sukupuoli? On jotenkin sovinistista jutella ruuasta naisten kanssa? Minä kyllä juttelen ihan myös miespuolisten työkaverieni kanssa, osa kun laittaa paljon ruokaa.

6

Arkiruokaa laittavia ja ruuanharrastajia on paljon SEKÄ miehissä että naisissa, mutta asiasta utelu tyyliin mitä laitoit eilen, mitä laitat tänään on varsin naisellinen piirre. Tätä tarkoitin, mutta haluat vääntää, vääntää...

Kuule, en minä "väännä" asiasta yhtään sen enempää kuin sinäkään.

Kuten sanoin, asiasta keskustellaan ihan yhtä lailla miesten kesken. Ja hui, jopa samalla tavalla. "Mitäs aiot grillata viikonloppuna?"

Aggressiivisuutesi asian tiimoilta on nyt sitä luokkaa, että pakko kysyä, että onko sinulla jotenkin asian suhteen huono itsetunto? Koet olevasi huono ruuanlaittaja tai sinua hävettää, että osaat lähinnä vain makaronimössön laiton? Vai ylipainoa rutkasti ja koet, että kysymys on siihen liittyvää? Tai oikein niukka budjetti?

Maailmaan mahtuu erikoisruokavalioita ja eri mieltymyksiä. Jos joku ei perusta ruuanlaitosta, sekin on täysin oolrait, sitten puhutaan muusta. Kukaan ei ole täysinoppinut huskeli, mieti vaikka jotain Jamie Oliveria kiertämässä maailmaa ja opettelemassa eri maiden kansallisruokia - kyllä hänkin on niissä tavisportugalilaisten kodeissa katsomassa cataplanin tekoa aivan aidosti oppiakseen!

Minä toistan: saako sinulta kysyä mistään? Koetko se uteluksi senkin, jos joku keskustelunavauksena kysyy näillä keleillä vaikka että oletkos käynyt paljon uimassa? Miksi se EI sinusta ole utelua?

6

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja miten tuohon ylipäätään nyt liittyy sukupuoli? On jotenkin sovinistista jutella ruuasta naisten kanssa? Minä kyllä juttelen ihan myös miespuolisten työkaverieni kanssa, osa kun laittaa paljon ruokaa.

6

Jutella ruuanharrastajien kanssa ja udella työkaverilta, joka työntää kärryään kaupassa ja haluaa vain äkkiä laittaa perheelleen jonkun arkiaterian on kaksi täysin eri asiaa.

No ei se ole.

Molemmat olemme siinä ruokaa ostamassa, joten ruoka on siinä se kaikkein asiaankuuluvin ja luontevin aihe. Tuskin se keskustelu edes sillä aiheella alkaa, vaan ensin tietysti kysytään muutoin kuulumisia.

Eikä tuossa nyt ollut kyse uppo-outojen keskustelusta. Jos ap sanoo, että jollakin hänen tuttavapiirissään on TAPANA puhua ruuasta, aiheesta on siis heidän välillään aiemmin puhuttu. Mistä se tuttava tietää, että ap ärsyyntyy asiasta, jos hän ei sitä sano? Vaan urputtaa vain täällä av:lla, että "kyllä mä niin kauhiasta mieltäni pahoitin, kun multa UDELTIIN mitä laitan ruuaksi"

Vähän kuin kyse olisi seksitapojen ja yhdyntäkertojen lukumäärästä.... ei ole. Kyllä ruoka on useimmille aivan neutraali aihe.

6

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja miten tuohon ylipäätään nyt liittyy sukupuoli? On jotenkin sovinistista jutella ruuasta naisten kanssa? Minä kyllä juttelen ihan myös miespuolisten työkaverieni kanssa, osa kun laittaa paljon ruokaa.

6

Arkiruokaa laittavia ja ruuanharrastajia on paljon SEKÄ miehissä että naisissa, mutta asiasta utelu tyyliin mitä laitoit eilen, mitä laitat tänään on varsin naisellinen piirre. Tätä tarkoitin, mutta haluat vääntää, vääntää...

Kuule, en minä "väännä" asiasta yhtään sen enempää kuin sinäkään.

Kuten sanoin, asiasta keskustellaan ihan yhtä lailla miesten kesken. Ja hui, jopa samalla tavalla. "Mitäs aiot grillata viikonloppuna?"

Aggressiivisuutesi asian tiimoilta on nyt sitä luokkaa, että pakko kysyä, että onko sinulla jotenkin asian suhteen huono itsetunto? Koet olevasi huono ruuanlaittaja tai sinua hävettää, että osaat lähinnä vain makaronimössön laiton? Vai ylipainoa rutkasti ja koet, että kysymys on siihen liittyvää? Tai oikein niukka budjetti?

Maailmaan mahtuu erikoisruokavalioita ja eri mieltymyksiä. Jos joku ei perusta ruuanlaitosta, sekin on täysin oolrait, sitten puhutaan muusta. Kukaan ei ole täysinoppinut huskeli, mieti vaikka jotain Jamie Oliveria kiertämässä maailmaa ja opettelemassa eri maiden kansallisruokia - kyllä hänkin on niissä tavisportugalilaisten kodeissa katsomassa cataplanin tekoa aivan aidosti oppiakseen!

Minä toistan: saako sinulta kysyä mistään? Koetko se uteluksi senkin, jos joku keskustelunavauksena kysyy näillä keleillä vaikka että oletkos käynyt paljon uimassa? Miksi se EI sinusta ole utelua?

6

Sulla tuntuu tosiaan olevan ihan pakko kysyä, kuten tuolla aiemmassakin kommentissa mainitsit että nyt on kyllä pakko kysyä.

Vierailija kirjoitti:

sinua hävettää, että osaat lähinnä vain makaronimössön laiton? Vai ylipainoa rutkasti ja koet, että kysymys on siihen liittyvää? Tai oikein niukka budjetti?

6

Uumoilinkin persoonastasi, että lauot jotain tällaista.

No ajattele, jos kyselisivät sen sijaan; No millainen kakka sulla tuli tänään? Mulla oli ihan vetelää löröä, juoksi pönttöön niin että naapuriin asti kuulivat. 

Taas av yllättää. En olisi kuuna päivänä uskonut, että joku voi tuollaisen harmittoman, arkisen puheenaiheen ymmärtää noin hankalaksi ja arkaluonteiseksi. Mistä ihmeestä teidän kanssanne voi oikein jutella, jos ruokakin on noin vaikea asia? Paljon henkilökohtaisempaahan on kysyä vaikka mitä äidillesi kuuluu tai vieläkö olet firmassa x töissä tai paraniko flunssasi jo.

Sää taitaa olla ainoa turvallinen aihe...

Ja se sukulaistäti varmaan elää aika tylsää ja pientä elämää ja siksi puhuu vain ruuasta. Eikö tämän voi ainakin vanhukselle antaa anteeksi? Minusta ruoka olisi hauskempi aihe kuin sää, josta joudun puhumaan omien vanhusten kanssa!