Ylipainoisen perheen kanssa mökillä oltuani ymmärrän, miksi oma perheeni ei ole ylipainoinen.

Vierailija kirjoitti:

Lapsien ylipaino menee ohi kun tulee kasvupyrähdys.

Ei mennyt ainakaan minulla.

Maailman surkein syy antaa lapsen lihoa.

Kysymys on vääristä ruokailutottumuksista jotka jää loppuiäksi.

Vierailija kirjoitti:

Olen usein pohtinut omaa lihavuuttani, oli porukassa syömässä pitkän ulkoilupäivän lomassa, aamulla aikaisin klo 7 oli juotu aamukahvit ja klo 14 lounaspöydästä, jokainen nälkäinen mätti lautasensa täyteen, itse mätin lautasen mielestäni niin täyteen kun siihen mahtui, pöydässä huomasin, että jokaisen muun lautaselle oli mahtunut paljon isompi määrä ruokaa, varsinkin sen porukan hoikimman, annos oli tuplat omastani.

Ei ollut ensimmäinen kerta kun huomaan saman, annokseni ovat pienempiä, mutta nälkä on useammin. En tiedä, pitäisikö minun siis mättää kertalla enemmän, kokeilin tätä pari kuukautta, söin vain 3x päivässä itseni lähes ähkyyn, odottelin sitten kunnes nälkä tuli, tulos +5kg.

Juju onkin myös siinä, mitä siihen lautaselle mättää.

Mun lautanen on täynnä, tosi täynnä. Mutta yli puolet on vihanneksia, kun niitä vain on: salaattia, kaalia, porkkanaraastetta, tomaattia, kurkkua, mitä nyt on tarjolla. Kun taas lihavan ystäväni "salaattia puolet lautasesta" tarkoittaa majoneesimössöä, jonka itse jätän suosiolla väliin kokonaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikäköhän läskivihaajien kasvatuksessa on mennyt pieleen? Miten läskiviha eroaa esimerkiksi rasismista?

Itse en ainakaan vihaa ketään, mutta tämä ilmö, että tehdään vängällä ylipainosta normaalia "jokainen saa olla kuin saa" vaikka tiedetään että ylensyöminen on addikti samalla tavalla kuin vaikkapa alkoholismi. Molemmista tulee valtavat terveydenhoitokulut vuosittain valtiolle. Jokainen ihminen on arvokas, oli ihmisellä sitten ylensyömisestä johtuvaa ylipainoa tai lapsuuden traumojen laukaisema alkoholismi, mutta suhtaudutaan asioihin realistisesti: ei ole kehon normaali tila olla ylipainoinen tai kuormittaa maksaa alati alkoholilla. Enemmän terveysneuvontaa ja roskaruualle tms herkuille korkeammat hinnat.

Ja sekö on sinun tehtäväsi valistaa kanssaeläjiä tästä asiasta? Eiköhän tähänkin ole ammattilaisia, joiden tehtäviin se työn puolesta kuuluu. Keskittyisitkö omiin ongelmiisi? Jos niitä ei ole, niin ala vaikka puuhaamaan talkootyönä jotakin matalan kynnyksen liikuntaryhmää omalle asuinalueellesi, niin teet jotakin konkreettistä tämänkin ongelman eteen. Netissä länkyttäminen ei edistä asiaa lainkaan. Tämmöiset keskustelut vaikuttaa vaan kiusaajien kokoontumiselta.

Voi kuule, kyllä minä keskitynkin omiin ongelmiini, se ei kuitenkaan tarkoita sitä etteikö voisi välillä keskustella ajan ilmiöistä :) Autan jo viikonloppuisin paikallisessa avustetussa asuntolassa kehitysvammaisia heidän arkisissa asioissa, eli älä huoli, teen osaltani vapaaehtoistyötä. Olet itse myös täällä ylläpitämässä osaltasi tätä keskustelua..? Mitä vapaaehtoistyötä itse teet vapaa-ajallasi?

Miten kehitysvammaisten parissa tehty vapaaehtoistyö liittyy tämän ketjun aiheeseen? Ainoa vapaaehtoistyö, joka tähän ketjuun liittyy keskittyy jollakin tavoin ylipainon ehkäisemiseen tai siitä eroon pääsemiseen. Kannattaisi vielä lukea ne viestit läpi ennen kuin vastaa, niin ei tule vastattua noin pahasti ohi. :)

Vierailija kirjoitti:

Olen usein pohtinut omaa lihavuuttani, oli porukassa syömässä pitkän ulkoilupäivän lomassa, aamulla aikaisin klo 7 oli juotu aamukahvit ja klo 14 lounaspöydästä, jokainen nälkäinen mätti lautasensa täyteen, itse mätin lautasen mielestäni niin täyteen kun siihen mahtui, pöydässä huomasin, että jokaisen muun lautaselle oli mahtunut paljon isompi määrä ruokaa, varsinkin sen porukan hoikimman, annos oli tuplat omastani.

Ei ollut ensimmäinen kerta kun huomaan saman, annokseni ovat pienempiä, mutta nälkä on useammin. En tiedä, pitäisikö minun siis mättää kertalla enemmän, kokeilin tätä pari kuukautta, söin vain 3x päivässä itseni lähes ähkyyn, odottelin sitten kunnes nälkä tuli, tulos +5kg.

Huomasitko katsoa, oliko sen hoikan lautasella puolet salaattia? Itsekin syön ison näköisiä annoksia, jos voi itse ottaa, mutta siitä on kuitenkin isoin osa salaattia ilman salaattikastiketta. 

Jotkut nuoret ihmiset eivät näytä lihovan suurestakaan ruokamäärästä, mutta se usein kostautuu vanhemmiten, jos ei ruokamäärää vähennä radikaalisti. 

Olen kesälomareissuilla vähän katsellut ympärilleni, ja totta tosiaan, sairaalloisen lihavien määrä on lisääntynyt huikeasti. Siinä on ihmisiä, jotka eivät koskaan mitenkään rajoita syömisiään. Liikkuvat sitten vaikeasti. Välillä saa jännätä, kestääkö tuoli tuollaisen 150 kg ihmisen alla vai rysähtääkö lattialle.

Mutta joidenkin mielestä heillä on oikeus syödä kaikkea mitä mieli tekee, ja aivan mielin määrin. Itsepähän kilonne kannatte.

Ei se kyllä normaalia ole että aamupalaksi vedetään monta lautasellista muroja tai karkkipussit syödään kauheella vauhdilla ja rutistaan sitten jo uusia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi aloitus menee niin usealla ihon alle? Aloittaja vain teki havaintoja toisen perheen arjesta ja syömisestä, mikä on ihan normaalia ja tervettä kunhan ei ole törppö ja tee sitä ilkeästi ääneen. Anonyyminä on helppo pohtia tällaisia asioita kenenkään nimiä mainitsematta, jolloin perhekään ei joudu kiusaamisen kohteeksi. Omia elämäntapoja on hyvä pohtia, toisia ihmisiä tarkkaillessa voi oppia jotakin uutta.

Miksi kukaan terve ihminen tekisi havaintoja toisen perheen elämästä ja raportoisi niitä vauvapalstalle? Kyllä vierailulla ollessa on terveempää keskittyä siihen yhdessäoloon muiden havainnoimisen sijaan.

Älä viitsi. Toinen juttu, jos ap olisi alkanut mökillä saarnata ivallisena perheen ylipainosta ja antanut kokopäiväisesti jotain terveysneuvontaa ja päivitellyt heidän tekemisiään, maininnut jopa syyttävästi lapsille lihavuudesta, sekä kertonut täällä pilkallisena kuinka rasvat vaan pursuivat suupielistä! 

Mutta ottikin asian fiksusti esille, eikä tässä ole ketään loukattu, paitsi mitä nyt ehkä kalikka joillekin kalahtanut? Ei pitäisi ampua sitä viestintuojaa, vaan kurkata peiliin. Ja nyt on kyse syyntakeettomista lapsista, eikä kukaan huutele kaupassa kellekään ulkonäköön liittyvää tai kyttää ostoskärryjä!

Ei kuitenkaan ottanut kantaa, eikä puuttunut, vaan teki huomioita ja hokasi vieläpä, että itselläkin on paljon korjattavaa asian suhteen.

Ja mitään "Läski, valas norsu" tyylistä ei ole aloituksessa, vaan ainoastaan pohdintaa tosiasioista. Miksi väännät faktan päälaelleen?

Itse katselin vierestä ystäväni harkittua ja määrätietoista laihdutusprojektia aluksi ihastellen ja TEIN HAVAINTOJA! Huomasin mm. kuinka itsetunto alkoi kasvaa, ja naisesta tuli, kas kummaa, ivallinen ja ilkeä kuittailija lihavia kohtaan sitä mukaa kun laihtui.

Tämä pointti oli mulle oleellinen varoitus, kun itse laihdutin. Hän muuttui aivan eri persoonaksi, mitä katselin vierestä. Ystävyytemmekin hän pisti poikki ja alkoi saalistaa miestäni! Kannattaa siis tehdä noita havaintoja :D

Ja tämä palsta on nimenomaan tällaisia keskusteluja/pohdintoja varten! Jos sua ei miellytä, niin mene vaikka jääkaapille!  eri

"Jos sua ei miellytä, niin mene vaikka jääkaapille! " Ehkä ystäväsi alkoi ilkeäksi ja pisti välinne poikki, koska sinäkin olet sellainen. Ilkeä siis.

Mitä konkreettistä hyötyä näistä pohdinnoistanne on kenellekään? Olette kiusaajia vaikka mitenpäin yrittäisitte nämä opettavaiset pohdintanne kääntää.

Vierailija kirjoitti:

Lapsien ylipaino menee ohi kun tulee kasvupyrähdys.

Joillain menee, joillain ei. Itse esimerkiksi kasvoin hyvin tasaisesti ja 13 -vuotiaana saavutin lopullisen mittani (165cm).

Miehellä taas kertyi varhaisteininä painoa, söivät perheessä terveellisesti, mutta miehellä vissiin elimistö varastoi energiaa rajuun kasvupyrähdykseen, kun teini-iässä venähti lyhyessä ajassa miltein 190 cm pitkäksi. Ylimääräinen paino lähti siinä samalla.

Mutta ei tosiaan voi pelata sen varaan, että pituuskasvussa se paino tasaantuu. Ei tasaanny, jos jatkuvasti saa liikaa energiaa kulutukseen nähden + välttämättä mitään radikaalia pituuskasvu-vaihetta ei edes tapahdu.

Vierailija kirjoitti:

Ja tämä palsta on nimenomaan tällaisia keskusteluja/pohdintoja varten! Jos sua ei miellytä, niin mene vaikka jääkaapille!  eri

Sinuahan tässä ei eriävät mielipiteet näytä miellyttävän. Kannattaisi hioa vielä niitä keskustelutaitoja. Kiusaaja, mikä kiusaaja, kun käskee 2väärin ajattelevat" pois. :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi aloitus menee niin usealla ihon alle? Aloittaja vain teki havaintoja toisen perheen arjesta ja syömisestä, mikä on ihan normaalia ja tervettä kunhan ei ole törppö ja tee sitä ilkeästi ääneen. Anonyyminä on helppo pohtia tällaisia asioita kenenkään nimiä mainitsematta, jolloin perhekään ei joudu kiusaamisen kohteeksi. Omia elämäntapoja on hyvä pohtia, toisia ihmisiä tarkkaillessa voi oppia jotakin uutta.

Miksi kukaan terve ihminen tekisi havaintoja toisen perheen elämästä ja raportoisi niitä vauvapalstalle? Kyllä vierailulla ollessa on terveempää keskittyä siihen yhdessäoloon muiden havainnoimisen sijaan.

Älä viitsi. Toinen juttu, jos ap olisi alkanut mökillä saarnata ivallisena perheen ylipainosta ja antanut kokopäiväisesti jotain terveysneuvontaa ja päivitellyt heidän tekemisiään, maininnut jopa syyttävästi lapsille lihavuudesta, sekä kertonut täällä pilkallisena kuinka rasvat vaan pursuivat suupielistä! 

Mutta ottikin asian fiksusti esille, eikä tässä ole ketään loukattu, paitsi mitä nyt ehkä kalikka joillekin kalahtanut? Ei pitäisi ampua sitä viestintuojaa, vaan kurkata peiliin. Ja nyt on kyse syyntakeettomista lapsista, eikä kukaan huutele kaupassa kellekään ulkonäköön liittyvää tai kyttää ostoskärryjä!

Ei kuitenkaan ottanut kantaa, eikä puuttunut, vaan teki huomioita ja hokasi vieläpä, että itselläkin on paljon korjattavaa asian suhteen.

Ja mitään "Läski, valas norsu" tyylistä ei ole aloituksessa, vaan ainoastaan pohdintaa tosiasioista. Miksi väännät faktan päälaelleen?

Itse katselin vierestä ystäväni harkittua ja määrätietoista laihdutusprojektia aluksi ihastellen ja TEIN HAVAINTOJA! Huomasin mm. kuinka itsetunto alkoi kasvaa, ja naisesta tuli, kas kummaa, ivallinen ja ilkeä kuittailija lihavia kohtaan sitä mukaa kun laihtui.

Tämä pointti oli mulle oleellinen varoitus, kun itse laihdutin. Hän muuttui aivan eri persoonaksi, mitä katselin vierestä. Ystävyytemmekin hän pisti poikki ja alkoi saalistaa miestäni! Kannattaa siis tehdä noita havaintoja :D

Ja tämä palsta on nimenomaan tällaisia keskusteluja/pohdintoja varten! Jos sua ei miellytä, niin mene vaikka jääkaapille!  eri

"Jos sua ei miellytä, niin mene vaikka jääkaapille! " Ehkä ystäväsi alkoi ilkeäksi ja pisti välinne poikki, koska sinäkin olet sellainen. Ilkeä siis.

Mitä konkreettistä hyötyä näistä pohdinnoistanne on kenellekään? Olette kiusaajia vaikka mitenpäin yrittäisitte nämä opettavaiset pohdintanne kääntää.

Millä tavalla näet tämän kiusaamisena?

Selvästi tämä keskustelu ja sen pohdinnat aiheuttavat sinulle mielipahaa, mutta sen mielipahan syytä tulisi etsiä muualta kuin tämän keskustelun keskustelijoista. Tässä on yllättävän asiallisesti pohdittu sitä, miten paino-ongelmat voivat lähteä liikkeelle lapsuudenperheestä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla on teille kaikille mietittävää. Voitte sitten illalla ennen nukkumaanmenoa miettiä tätä:

Miksi sinä koet tuntemattomien ihmisten kehot niin voimakkaasti itsessäsi? Oletko ajatellut että saattaisit tarvita mielenterveysapua, koska ei ole tervettä käyttää elämästään noin isoa osaa toisten kehojen miettimiseen?

Mitä voisit itse tehdä? No ainakin nyt ihan ensin yrität olla ajattelematta toisten vartaloita. Se onnistuu ensin ehkä pari sekuntia, mutta tiiviillä harjoittelulla aika pitenee, ja huomaat että ahdistus helpottaa pikkuhiljaa. Jos tämä ei itsenäisesti onnistu, on pakkomielle päässyt joa sairauden tasolle, ja tarvitset ammattilaisapua. Rohekasti vain, tk:n kautta pääset eteenpäin, eikä maksa paljoa!

Tsemppiä kaikille tuntemattomien ihmisten kehoista pakkoajatuksia kokeville!

Varmaati jollain saattaa olla pakkomielle asialle, mutta suurimmalla osalla on ihan vaan silmät, jotka rekistöröovät asioota ja sitten aivot prosessoivat asian. Näet todella lihavan ihmisen. Hän syö todella paljon. Vedät siitä johtopäätöksiä. Asia saattaa myöhemmin muistua mieleen tai sitten ei. Saatat mainita asiasta muille tai sitten et. Pakkomielteeseen siitä nyt on pitkä matka.

Lihavat ihmiset eivät ole läpinäkyviä. Vaikka he toivovat vissiin olevansa. Miksei ihminen voisi miettiä myös toisten vartaloita? Miettiminen on vain positiivistä ihan yleisesti. Miksi miettimiskohteille pitäisi olla jotkut rajat? Saat vain miettiä omia juttujasi, mutta muiden jutut ovarkin sitten off limits?

Jos siis joku saa ja voi olla lihava, niin kai joku toinen saa sitten miettiä ja olla kiinnostunut mistä tykkää? Vaikka sitten muista?

Miksi tämä suvaitsevaisuus laitetaan nykyisin koskemaan vaan ja ainoastaan lihavia?

Ketään ei edes loukattu tässä. Ei ap sanonut henkilöille mitään päin naamaa. Eikä hän puhunut yhdestäkään palstalaisesta.

Sen sijaan sinä annat ymmärtää,kuinka kyseessä olisi ap:n kohdalla pahastakin terveysongelmasta.

Siinä et kuitenkaan näe mitään ongelmaa?

Mutta kuten itse annat neuvoksi muille, niin voisithan sinäkin siis noudattaa niitä omiasi ja keskittyä siis vain ja ainoastaan itseesi ja omaan mielenterveyteesi. Keinot tiesitkin jo.

Hyvä!

Jos tähän mainioon kommenttiin saan vielä pohdiskellen lisätä, kiitos, että onkohan nämä "duckfacet", persuksen täyttämiset, ja muut muoti-ilmiöt  jokainen yksilönä keksinyt, eikä tehnyt havaintoja ympäristöstään, eli muista ihmisistä? Ihan vaan sattumalta just sama kampaus, huulet töröllä ja silleen?

Olettaisin kyllä, että on seurattu mitä muut ensin ja itse perässä, vaikka ei saisi mitenkään miettiä, ajatella  tai edes katsoa samaan suuntaankaan ketään, etenkään verrata syömistottumuksiaan muihin, havainnoidakseen ja jopa oppiakseen uutta, vaan laput silmille vaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikäköhän läskivihaajien kasvatuksessa on mennyt pieleen? Miten läskiviha eroaa esimerkiksi rasismista?

Itse en ainakaan vihaa ketään, mutta tämä ilmö, että tehdään vängällä ylipainosta normaalia "jokainen saa olla kuin saa" vaikka tiedetään että ylensyöminen on addikti samalla tavalla kuin vaikkapa alkoholismi. Molemmista tulee valtavat terveydenhoitokulut vuosittain valtiolle. Jokainen ihminen on arvokas, oli ihmisellä sitten ylensyömisestä johtuvaa ylipainoa tai lapsuuden traumojen laukaisema alkoholismi, mutta suhtaudutaan asioihin realistisesti: ei ole kehon normaali tila olla ylipainoinen tai kuormittaa maksaa alati alkoholilla. Enemmän terveysneuvontaa ja roskaruualle tms herkuille korkeammat hinnat.

Ja sekö on sinun tehtäväsi valistaa kanssaeläjiä tästä asiasta? Eiköhän tähänkin ole ammattilaisia, joiden tehtäviin se työn puolesta kuuluu. Keskittyisitkö omiin ongelmiisi? Jos niitä ei ole, niin ala vaikka puuhaamaan talkootyönä jotakin matalan kynnyksen liikuntaryhmää omalle asuinalueellesi, niin teet jotakin konkreettistä tämänkin ongelman eteen. Netissä länkyttäminen ei edistä asiaa lainkaan. Tämmöiset keskustelut vaikuttaa vaan kiusaajien kokoontumiselta.

Ei se mitään kiusaamista ole todeta, että 3 lautasellista muroja pelkästään aamiaiseksi on yksi todennäköisistä syistä miksi nuokin lapset olivat lihavia. Mikä ongelma sinulla on, jos anonyymit ihmiset puhuvat anonyymien ihmisten painosta ja mahdollisista syistä heidän liika painolle? Mene johonkin toiseen ketjuun, jos et halua lukea asiasta.

Poissa silmistäsi, poissa sinun mielestäsi. Vai onko sinusta nyt tullut ajatuspoliisi?

Monia tosiaan ärsyttää suunnattomasti tämä lihavuuskeskustelu. Varsinkaan laihat eivät saisi sanoa asiasta mitään. Mielellään eivät saisi edes ajatella asiaan liittyviä asioita.

Minä puhun mistä haluan, juuri niin paljon kuin haluan. Eikä edes muiden ylipaino voi sitä muuttaa. Varsinkin kun puhutaan anonyymisti ja yleisellä tasolla.

Ja minua ei henkilökohtaisesti kiinnosta tehdä yhtään mitään jonkun muun ihmisen painolle. Minulle riittää, että voin ja saan miettiä asiaa ja muita loukkaamatta jopa ilmaista asiasta mielipiteitä, jos siltä tuntuu ilman jotain ajatuspoliiseja. Tosin nykyisin jo pelkkä lihava sana loukkaa toisia. Vaikkei heitä edes käsitellä koko asiassa.

Vierailija kirjoitti:

Minulla on teille kaikille mietittävää. Voitte sitten illalla ennen nukkumaanmenoa miettiä tätä:

Miksi sinä koet tuntemattomien ihmisten kehot niin voimakkaasti itsessäsi? Oletko ajatellut että saattaisit tarvita mielenterveysapua, koska ei ole tervettä käyttää elämästään noin isoa osaa toisten kehojen miettimiseen?

Mitä voisit itse tehdä? No ainakin nyt ihan ensin yrität olla ajattelematta toisten vartaloita. Se onnistuu ensin ehkä pari sekuntia, mutta tiiviillä harjoittelulla aika pitenee, ja huomaat että ahdistus helpottaa pikkuhiljaa. Jos tämä ei itsenäisesti onnistu, on pakkomielle päässyt joa sairauden tasolle, ja tarvitset ammattilaisapua. Rohekasti vain, tk:n kautta pääset eteenpäin, eikä maksa paljoa!

Tsemppiä kaikille tuntemattomien ihmisten kehoista pakkoajatuksia kokeville!

Minä koen toisten ihmisten lihavuuden haitallisena mm. siksi, että olen veronmaksaja ja maksan lihavien sydän- ja verisuonitautien, nivelrikon, diabeteksen ja vaikkapa rasvamaksan hoidot. Toisekseen siksi, että lihavuuden syyt periytyvät lapsille elintapojen seuratessa perässä, niinkuin kyseisellä perheellä ja lapset saavat elää labomba elämää. Joo on totta, että lihavuutta aiheuttavia sairauksia on, mutta ne eivät todellakaan ole niin yleisiä, että niihin voisi vedota tätä lihovaa kansaa katsellessa. Sama veronmaksun ärsytys koskee myös alkoholia, huumeita ja tupakkaa.

Ap on ihan oikeassa, osui näköjään naulankantaan, kun täällä niin moni älähti.

Olin vierailemassa samanlaisella mökillä pari viikkoa sitten ja ihmettelin, miten joku voi syödä ihan koko ajan. Herkuttelen itsekin, mutta silloin kevennän muita aterioita vastapainoksi, että kokonaisuus ei räjöhdä käsiin.

Vierailija kirjoitti:

Olen aina ajatellut, että syön liikaa makeaa ja herkkuja. Meillä on kotonakin aina jotain hyvää kaapissa ja tyttärenikin syövät varmasti jotain karkkia tai karkintapaista joka päivä. Mutta oltuani ylipainoisen perheen kanssa mökkiviikonlopulla ymmärrän, minkälaisia todelliset erot syömisissämme ovat.

Ystäväperheen lapset syövät esim. muroja 3-4 lautasellista. Omani eivät varmasti osaa edes ajatella, että niitä voisi ottaa lisää. Kun tuttavalapset hotkivat saamansa karkkipussit niin nopeasti kuin voivat ja kinusivat sitten lisää. Omilla tytöilläni pussista oli saatu ehkä 1/4 syötyä saman päivän aikana ja karkkia riitti vielä seuraavaankin päivään.

Tuttaville oli hyvin tärkeää, että syödään lämmin lounas ja vielä lämmin päivällinen. Annokset olivat valtavia. Omassa perheessäni on tavallista, että viikonloppuisin syödään vain yksi lämmin ruoka vähän myöhemmällä tai jotain hyvin kevyttä lounaaksi (esim. salaattia tai keittoa) ja sitten isompi päivällinen.

Minun lapseni toivoivat välipalaksi ruisleipäpalasta juustolla kun taas tuttavat mättivät taas niitä sokeroituja muroja ja peanutbutter + jelly -leipiä...

Eli summa summarum, uskon että kyse on tottumuksista.

Jaa. Meillä ei syödä aamulla (eikä koskaan) muroja vaan puuroa ja karkkipäiväkin on vain kerran viikossa mutta kappas, ylipainoisia ollaan. Jotain peanutbutter-jelly leipiä en muuten ole koskaan nähnyt muualla kuin jenkkileffoissa, oikeastiko niitä muka joku suomalainen syö?

Vierailija kirjoitti:

Mikäköhän läskivihaajien kasvatuksessa on mennyt pieleen? Miten läskiviha eroaa esimerkiksi rasismista?

Eroaa kaikilla olennaisilla tavoilla. Rasismia pidetään vääränä koska kukaan ei valitse olla jonkun tietyn rotuinen sen enempää kuin kukaan valitsee syntyä ja koska se ei vielä kerro yksilön "hyvyydestä" mitään. Läski taas on tilansa itse aiheuttanut ja merkittävä lihavuus kertoo ihan järjettömästä itsekkyydestä, kun nyt vaan oma perse tarvitsee enemmän kuin muut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Totta, toisaalta kodin toiminnalla voi olla toisenlainen vaikutus. Olen perheestä, jossa kaikki muut ovat hoikkia. Äitini rakasti terveellistä ja monipuolista ruokaa, kasviksia, riistaa, marjoja, kokojyvää jne. Jos hänelle kertyi hieman ylimääräistä, hän tiputti painon nopeasti. Liikkuminen oli koko perheen harrastus.

Vaaleaa leipää kotona ei ollut koskaan.

Minä rakastan ruokaa, makeaa ja herkkuja. Ei karkitonta päivää. Ns. terveysterrorismi voi lihavuustutkijoiden mukaan vaikuttaa myös näin. Maailma on täynnä ruokaa, jota haluan - mm. ihanaa vaaleaa leipää, jota sain lapsena vain vieraillessani jossain. Alkoholia en käytä enkä tietenkään tupakoi. Liikun joka päivä.

Olisin mielelläni hoikka terveyden, liikunnallisuuden ja ulkonäön vuoksi.

Tasapainoa tietty tähänkin, eli pienet sattumat ruokavaliossa sallittakoon lapsille.

Mutta mietin taas, että olisiko tilannetta parantanut vai pahentanut se, että olisit saanut terveellisen ruoan sijaan sitä vaaleaa leipää sun muuta. Nämä ei ole aina niin yksiselitteisiä.

En tiedä. Oli hankalaa elää elämää, jossa kaikki ruoat olivat terveellisiä, äiti tarkkaili painoaan aamusta iltaan ja koko ajan korostettiin terveellisiä elintapoja.

Kuulin samalta lihavuustutkijalta, että nyt tutkitaan, miten ihmiset pysyvät hoikkina. Ajatus on mielestäni huolestuttava, koska hoikat ihmiset vähenevät koko ajan ruokapakkausten suurentuessa ja tarjonnan lisääntyessä. 

Luin joskus, että sota-aikana suomalaiset laihtuivat keskimäärin kahdeksan kiloa eli 30-luvun alkupuolella pöydissä oli tarjolla rasvaisia ja sokerisia herkkuja. En tietenkään halua uutta sotaa, mutta jotenkin meidät kaikki pitäisi saada havahtumaan siihen, mikä riski ylipaino on terveydelle.

Itse taas mietin, että jos vähennettäisiin roskaruokaan liittyvää mielikuva-mainontaa, niin olisi jännä nähdä mitkä tulokset ovat.

Itse huomaan jo kun olen viikon ilman suklaata tai muuta sokeriherkkua, niin se mielitekokin alkaa vähentyä. Kahden viikon jälkeen kävelen karkkihyllyn ohi noteeraamatta mitenkään hyllyissä notkuvia herkkuja.

Mutta sitten taas kun olen kipeä, niin vaistomaisesti tekee mieli roskaruokaa ja karkkia, koska mielikuvissani ne tekevät paremman fiiliksen sen kurjan olon keskelle.

Iten IHMEESSÄ joku voi tulkita tämän ketjun kommentit kiusaamiseksi? Anonyymit ihmiset kirjoittavat huomioitaan ylipainosta.

Itse ylipainoisena toivoisin totisesti, että joku olisi lapsena puuttunut ruokailutottumuksiini.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi aloitus menee niin usealla ihon alle? Aloittaja vain teki havaintoja toisen perheen arjesta ja syömisestä, mikä on ihan normaalia ja tervettä kunhan ei ole törppö ja tee sitä ilkeästi ääneen. Anonyyminä on helppo pohtia tällaisia asioita kenenkään nimiä mainitsematta, jolloin perhekään ei joudu kiusaamisen kohteeksi. Omia elämäntapoja on hyvä pohtia, toisia ihmisiä tarkkaillessa voi oppia jotakin uutta.

Miksi kukaan terve ihminen tekisi havaintoja toisen perheen elämästä ja raportoisi niitä vauvapalstalle? Kyllä vierailulla ollessa on terveempää keskittyä siihen yhdessäoloon muiden havainnoimisen sijaan.

Älä viitsi. Toinen juttu, jos ap olisi alkanut mökillä saarnata ivallisena perheen ylipainosta ja antanut kokopäiväisesti jotain terveysneuvontaa ja päivitellyt heidän tekemisiään, maininnut jopa syyttävästi lapsille lihavuudesta, sekä kertonut täällä pilkallisena kuinka rasvat vaan pursuivat suupielistä! 

Mutta ottikin asian fiksusti esille, eikä tässä ole ketään loukattu, paitsi mitä nyt ehkä kalikka joillekin kalahtanut? Ei pitäisi ampua sitä viestintuojaa, vaan kurkata peiliin. Ja nyt on kyse syyntakeettomista lapsista, eikä kukaan huutele kaupassa kellekään ulkonäköön liittyvää tai kyttää ostoskärryjä!

Ei kuitenkaan ottanut kantaa, eikä puuttunut, vaan teki huomioita ja hokasi vieläpä, että itselläkin on paljon korjattavaa asian suhteen.

Ja mitään "Läski, valas norsu" tyylistä ei ole aloituksessa, vaan ainoastaan pohdintaa tosiasioista. Miksi väännät faktan päälaelleen?

Itse katselin vierestä ystäväni harkittua ja määrätietoista laihdutusprojektia aluksi ihastellen ja TEIN HAVAINTOJA! Huomasin mm. kuinka itsetunto alkoi kasvaa, ja naisesta tuli, kas kummaa, ivallinen ja ilkeä kuittailija lihavia kohtaan sitä mukaa kun laihtui.

Tämä pointti oli mulle oleellinen varoitus, kun itse laihdutin. Hän muuttui aivan eri persoonaksi, mitä katselin vierestä. Ystävyytemmekin hän pisti poikki ja alkoi saalistaa miestäni! Kannattaa siis tehdä noita havaintoja :D

Ja tämä palsta on nimenomaan tällaisia keskusteluja/pohdintoja varten! Jos sua ei miellytä, niin mene vaikka jääkaapille!  eri

"Jos sua ei miellytä, niin mene vaikka jääkaapille! " Ehkä ystäväsi alkoi ilkeäksi ja pisti välinne poikki, koska sinäkin olet sellainen. Ilkeä siis.

Mitä konkreettistä hyötyä näistä pohdinnoistanne on kenellekään? Olette kiusaajia vaikka mitenpäin yrittäisitte nämä opettavaiset pohdintanne kääntää.

Millä tavalla näet tämän kiusaamisena?

Selvästi tämä keskustelu ja sen pohdinnat aiheuttavat sinulle mielipahaa, mutta sen mielipahan syytä tulisi etsiä muualta kuin tämän keskustelun keskustelijoista. Tässä on yllättävän asiallisesti pohdittu sitä, miten paino-ongelmat voivat lähteä liikkeelle lapsuudenperheestä.

Ketjussa puhutaan ylipainosta ja ihmistä, joka pitää ketjua typeränä pidetään automaattisesti ylipainoisena ja käsketään häipymään ketjusta ja menemään jääkääpille. Etkö todellakaan ymmärrä? Ja nyt mielikuvituksessasi kehittelet minulle ongelmia. Hirveän älykkäältä ja hedelmälliseltä pohdinnalta todellakin tuntuu.

Edelleen toistan, mitä hyötyä kenellekään oon tästä pohdinnasta, joka on tasoa, että "läskit syövät liikaa" tai "läskit ovat läskejä, koska ovat oppineet väärät ruokailutottomukset".

Vierailija kirjoitti:

Iten IHMEESSÄ joku voi tulkita tämän ketjun kommentit kiusaamiseksi? Anonyymit ihmiset kirjoittavat huomioitaan ylipainosta.

Itse ylipainoisena toivoisin totisesti, että joku olisi lapsena puuttunut ruokailutottumuksiini.

Onneksi olet nyt aikuinen ja voit puuttua niihin itse.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen aina ajatellut, että syön liikaa makeaa ja herkkuja. Meillä on kotonakin aina jotain hyvää kaapissa ja tyttärenikin syövät varmasti jotain karkkia tai karkintapaista joka päivä. Mutta oltuani ylipainoisen perheen kanssa mökkiviikonlopulla ymmärrän, minkälaisia todelliset erot syömisissämme ovat.

Ystäväperheen lapset syövät esim. muroja 3-4 lautasellista. Omani eivät varmasti osaa edes ajatella, että niitä voisi ottaa lisää. Kun tuttavalapset hotkivat saamansa karkkipussit niin nopeasti kuin voivat ja kinusivat sitten lisää. Omilla tytöilläni pussista oli saatu ehkä 1/4 syötyä saman päivän aikana ja karkkia riitti vielä seuraavaankin päivään.

Tuttaville oli hyvin tärkeää, että syödään lämmin lounas ja vielä lämmin päivällinen. Annokset olivat valtavia. Omassa perheessäni on tavallista, että viikonloppuisin syödään vain yksi lämmin ruoka vähän myöhemmällä tai jotain hyvin kevyttä lounaaksi (esim. salaattia tai keittoa) ja sitten isompi päivällinen.

Minun lapseni toivoivat välipalaksi ruisleipäpalasta juustolla kun taas tuttavat mättivät taas niitä sokeroituja muroja ja peanutbutter + jelly -leipiä...

Eli summa summarum, uskon että kyse on tottumuksista.

Jaa. Meillä ei syödä aamulla (eikä koskaan) muroja vaan puuroa ja karkkipäiväkin on vain kerran viikossa mutta kappas, ylipainoisia ollaan. Jotain peanutbutter-jelly leipiä en muuten ole koskaan nähnyt muualla kuin jenkkileffoissa, oikeastiko niitä muka joku suomalainen syö?

Jos puuroon laittaa lisukkeeksi sokerihilloa, niin siinä tulee jo lisäkaloreita. Pakastemarjat parhaimpia ja terveellisimpiä lisukkeita puurolle.

Ja olennaista tietty myös, mitä syötte niiden aamupuurojen ja karkkipäivä-karkkien välissä.