Lue keskustelun säännöt.
Työtön 3 lapsen yh ja vuokra 1200e
13.07.2018 |
Kallista on. Vvo asunnon vuokra huikmat 1200e, kaupungilta en ole saanut asuntoa kokouksesta huolimatta. Saisin asumistukea reilut 800e tuohon ja haen halvempaa kun sellainen tärppää. Uskaltaaki tuon hintaisia ottaa ja pärjääkö tukien avulla? Töitä haen täysillä koko ajan ja koulutus on hyvä mutta töitä vähän tarjolla.
Kommentit (70)
Vierailija kirjoitti:
Meidän alueella ei ole halvempia kolmioita paitsi kaupungin, joita ei ole tarjottu. Kauemmas muutto iso juttu arjen pyörityksen vuoksi. Ap
Mikä alue?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos teillä on omistusasunto niin sehän joko myydään ja sinä saat puolet rahoista tai mies ostaa osuutesi siitä. Eli taloudellinen tilanteesi on turvattu
Y-hoilu on hyvä bisnes. Harmittaa, kun tein aikoinaan väärän valinnan ja menin töihin. Yh:na olisin "tienannut" enemmän.
Asunnon myynti on hidas asia ja meillä on siitä iso velka yhä. Ei pysty luottamaan siihen mitä saa, milloin ja saako. Ap
Vierailija kirjoitti:
Y-hoilu on hyvä bisnes. Harmittaa, kun tein aikoinaan väärän valinnan ja menin töihin. Yh:na olisin "tienannut" enemmän.
Joo, tosi hyvä bisnes. Lapsilisään tulee vähän päälle 50€ korotus/kk. Kyllä on tuottavaa.
T: Työssäkäyvä yh
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap ota se. Ei mitään asumistukia yhtäkkiä kaikilta leikata, ja saton vuokrakämpästä pääsee yhdellä ilmoituksella heti pois jos halvempi löytyy. Pärjäät kyllä!
Mitä jos en pärjääkään? Kuulostaahan tuo vuokra ihan hirveän isolle. Muualle muutto on iso juttu. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä käyn töissä ja siltikään ei ole varaa enää asua kolmiossa kahden lapsen kanssa. Vuokrat nousee joka vuosi, samoin vesi, sähkö jne. jne. Kuukauden päästä muutto kaksioon ja arvaa vaan haluaako 17 ja 15 -vuotiaat asua samassa huoneessa.... Täällä on tällä hetkellä aika he***tilliset oltavat, enkä tarkoita helteitä...
Vierailija kirjoitti:
Mitä jos en pärjääkään? Kuulostaahan tuo vuokra ihan hirveän isolle. Muualle muutto on iso juttu. Ap
Joo ei kannata olla niin luottavainen noiden tukien kanssa. + aktiivimallit sun muut. Ja uuteen vaihtaminen ei ole sekään yksioikoista, siinä on nopeasti kaksi asuntoa päällekkäin kuukauden ajan- etenkin jos niitä ei siellä tyrkyksi saakka vapaudu. Se kaventaa entisestään mahdollisuutta vaihtaa asuntoa.
Muualle muutto on kuitenkin parempi kuin talousvaikeudet. Ero valitettavasti usein tarkoittaa elintasosta luopumista ja monelle se tarkoittaa halvemmalle alueelle muuttoa. Mutta plussapuoliakin varmasti tulee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen jo aika luopumassa tuosta, liian iso riski. Vaan mitä sitten..ap
Asu aikansa ja hae edullisempaa samalla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Laske paljonko on kk-tulosi nettona, vähennä siitä vuokra (+muut asumiskulut, puhelinlaskut, vakuutukset, jne) ja katso mitä jää jäljelle. Saako sillä summalla ruuat, vaatteet, bussikortit, polkupyörät, lasten muut tarpeet (vaipat, harrastukset, meikit, leffaliput, taskurahat jne) ja sinun omat tarpeesi jos itseesikin tuhlaat salikortilla, kosmetiikalla, kampaajalla jne.
Eli älä pohdi pelkkää vuokraa vaan kaikkia menoja ja tuloja, sitten pohdit minkä hintaiseen asuntoon on varaa muuttaa. Hurjalta tuo vuokra kuitenkin kuulostaa, meidän nelihenkisellä (2 työtöntä, 2 lasta) perheellä maksimivuokra asumiskuluineen on aikalailla 800€, yli puolet koko talouden tuloista.
Ja erosit syystä mikä?
Tuollaista lapsikatrasta ei omilla tuloilla yksi ihminen pysty elättämään vaikka olisi töissäkin. Olisit vähän ajatellut ensin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä käyn töissä ja siltikään ei ole varaa enää asua kolmiossa kahden lapsen kanssa. Vuokrat nousee joka vuosi, samoin vesi, sähkö jne. jne. Kuukauden päästä muutto kaksioon ja arvaa vaan haluaako 17 ja 15 -vuotiaat asua samassa huoneessa.... Täällä on tällä hetkellä aika he***tilliset oltavat, enkä tarkoita helteitä...
Me ollaan jo 15 vuotta asuttu samassa 72 m2 kolmiossa, 5-henkinen perhe. Tytär (20v) saa päivisin käyttöönsä vanhempien pikkumakkarin, jonne nipin napin mahtuu parisängyn lisäksi koulupöytä. Nukkuu poikien (18v ja 15v) kanssa isommassa makkarissa, jossa on kerrossänky pojille, puolikorkea sänky tytölle ja koulupöytä. Olkkarissa on vielä yksi työpöytä. Keittiöönkin voi tarvittaessa vetäytyä, kun 60-luvun taloissa on onneksi vielä kunnon keittiöt. Vessa ja kylppäri on erikseen, mutta toinen pönttö saisi olla. Välillä vessajonossa on useampikin perheenjäsen. Toisinaan on aikamoista tappelua omasta tilasta. Lapsilla on aspergeria yms. joten eivät todellakaan ole sopuisia. Onneksi ei naapurit ole vielä valittaneet.
Mulla oli vuodenvaihteessa sama tilanne. Eron takia asuin lasten 4kpl kanssa kaupungin kriisiasunnossa. Sellaisessa asuessaan täytyy hakea asuntoa kaikin mahdollisin keinoin. Sain yksityiseltä kolmion, jonka vuokra oli 1300e. Siihen oli vaan pakko muuttaa.
Olin tuolloin vielä opiskelija, joten tulot oli asumislisä (n.900e) ja lapsilisät. Asunto oli tosi huonokuntoinen ja koko ajan oli kaupungin vuokra-asuntoihin haku päällä. + tuohon oli määräaikainen sopimus 6kk, joten sen aikaa tossa oli vielä pakko asua.
Kyllä söi naista maksaa tuollaista vuokraa, täysin paskakuntoisesta asunnosta, mutta minkäs teet ku tilanne oli tuo.
Mielestäni voit ihan hyvillä mielin ottaa tuon asunnon, jos teillä on kiire saada asunto. Etsit sitten rauhassa edullisempaa.
Me saatiin nyt 5h ja keittiö 99neliötä kaupungilta ja vuokra alle tonnin..
Ota asunto ja etsi sitten muita... Toisia löytyy, jos on tarvetta :)
Onnea uuteen kotiin!
Vierailija kirjoitti:
Hui mikä vuokra, itse en uskaltaisi ottaa. Ehkä sinuna hakisin hätävaraksi ensin halvemman kaksion,lapset makkariin ja itse olohuoneeseen. Siinä asustellessa voit rauhassa keskittyä töiden etsimiseen ja kun saat töitä niin etsiä sitten kolmiota. Säästät samalla vähän hätävarakassaa.
Noi tuet on kuitenkin sellaisia että koskaan et tiedä millaisella mielivaltaisella päätöksellä ne leikataan, otetaan pois tai niiden maksaminen viivästyy. Siinä on aika kusessa jos pelkkä vuokra on 1200e...
Ei voi ottaa kaksiota. Jos lastensuojelu kuulee, voi olla edessä huostaanotto. Ja sehän kuulee, koska kaikki viranomaiset ja opettajat ym. sekä koko kansa on valjastettu ilmiantokoneiston hommiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä näin. Mua ei naurata. Teen kaikkeni että saan olla tavallinen työssäkävijä. Nostan sinulle hattua kun olet. Syö naista Tällainen tilanne, ottaa tukea noin paljon. Ap
Se on hienoa.
Onhan tässä asumistukihommassa jotain mätää. Siis jos et olisi luonteeltasi tuollainen, niin aika helppo olisi jäädä työelämästä pois. Tsemppiä sinulle!
On vain hyvä, että mahdollisimman moni jää vapaaehtoisesti työelämästä pois, jos pärjää tukien varassa. Meillä on kuitenkin montasataatuhatta työtöntä ja toinen mokoma vasten tahtoaan osa-aikatöissä. Näin paranee motivoituneimpien ja kyvykkäimpien työnsaanti mahdollisuudet edes hiukan.
Mitä järkeä on YH:n työssäkäymisessä. Vaikka hän tienaisi keskipalkan verran ja maksaisi veroja 800 euroa kuussa, hänen lastenhoitonsa kustantaisi yhteiskunnalle 2-3 kertaa tuon verran.
Puheet kannustinloukuista eivät ole loppuun saakka ajateltuja. Niin kauan, kun työttömiä on 10x enemmän kuin avoimia työpaikkoja ja lisäksi työttömistä vain marginaalinen määrä on soveltuvia tai koulutettavissa avoimiin töihin, kannustinloukut pitäisi nähdä hyvänä asiana.
Tosiasiassa kannustinloukut ovat hyvä ja oikein kohdistuva asia, niiden avulla ylivoimaisen työvoimareservin ylläpito tulee halvimmaksi ja ne, joiden työpanoksesta maksetaan riittävästi, työllistyvät.
Perusturva tarjoaa tulotason, jolla tulee juuri ja juuri toimeen. Samalla se toimii hyvänä minimipalkkatasona, koska kansantaloudellisesti ei ole mitään järkeä, että maahan syntyy "työtä", jonka tulotaso ei riitä elämiseen.
Niiden, jotka käyttävät esim. siivouspalveluita, tulee maksaa kussakin maassa elinkustannuksiin nähden sellainen palkka, että sillä tulee paremmin toimeen kuin minimiturvalla. Jos taas on kyse esim. tämän yh:n kaltaisesta tilanteesta, ei ole mitään järkeä yrittää ylläpitää järjestelmää, jossa työssä käynnin aiheuttamat yhteiskunnalliset kulut ovat suuremmat kuin verotulot.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä käyn töissä ja siltikään ei ole varaa enää asua kolmiossa kahden lapsen kanssa. Vuokrat nousee joka vuosi, samoin vesi, sähkö jne. jne. Kuukauden päästä muutto kaksioon ja arvaa vaan haluaako 17 ja 15 -vuotiaat asua samassa huoneessa.... Täällä on tällä hetkellä aika he***tilliset oltavat, enkä tarkoita helteitä...
Me ollaan jo 15 vuotta asuttu samassa 72 m2 kolmiossa, 5-henkinen perhe. Tytär (20v) saa päivisin käyttöönsä vanhempien pikkumakkarin, jonne nipin napin mahtuu parisängyn lisäksi koulupöytä. Nukkuu poikien (18v ja 15v) kanssa isommassa makkarissa, jossa on kerrossänky pojille, puolikorkea sänky tytölle ja koulupöytä. Olkkarissa on vielä yksi työpöytä. Keittiöönkin voi tarvittaessa vetäytyä, kun 60-luvun taloissa on onneksi vielä kunnon keittiöt. Vessa ja kylppäri on erikseen, mutta toinen pönttö saisi olla. Välillä vessajonossa on useampikin perheenjäsen. Toisinaan on aikamoista tappelua omasta tilasta. Lapsilla on aspergeria yms. joten eivät todellakaan ole sopuisia. Onneksi ei naapurit ole vielä valittaneet.
Miksi se 20-vuotias haluaa vielä asua kotona tuollaisissa olosuhteissa ja miksi te vanhemmat ette ole muuttaneet olkkariin? Järjestelynne kuulostaa kamalalta lapsienne kannalta, jos olette siinä 15 vuotta noin asuneet.
Eli tuon hintainen asunto kannattaa unohtaa? Ap