Pojan rippijuhlat ei kiinnosta ketään :(
Pojalla elokuussa rippijuhlat, ja isovanhemmat (miehen vanhemmat siis, omani ovat kuolleet), miehen sisko perheineen ja pojan aikuinen isosisko kaikki ovat jo ilmoittaneet, etteivät aio tulla, koska haluavat olla mökillä. Kummeista yksi ei pääse, koska hänellä on oman lapsensa juhlat samaan aikaan. Toinen kummi onneksi pääsee.
Ymmärrän toki, että rippijuhlat eivät kaikille ole mikään jeejee, etenkin kun emme ole kuin tapauskovaisia, mutta luulisi silti, että edes isovanhemmat ja sisko voisivat asettaa pojalle tärkeät juhlat jonkun mökkireissun edelle. Kuitenkin ihan läheisiä ollaan ja tapana on toisten juhlissa käydä... eikä sieltä mökiltä aja kuin tunnin, että ei luulisi päiväseltään olevan niin hankalaa käydä.
En tiedä, on kyllä kurja olo pojan puolesta.
Kommentit (282)
Vierailija kirjoitti:
Eli pakkaatte voileipäkakut ja muut purtavat ja käytte siellä mökillä esittelemässä rippilasta. Mikä tässä on ongelma?
Ehkä se, että minullakin on muutama sukulainen kuitenkin? Ja kirkko yms härdelli on kuitenkin täällä.
ap
Vierailija kirjoitti:
Nohnykyään ei niitä sukulaisuussuhteita hoideta myös toisinpäin. Oletetaan vain tätien setien olevan jotain lahja automaatteja ilman edes kiitos vaivannäköä.
Että näin. Ei kiinnosta pimpulat ja heidän ns juhlat. Juhlikoon keskenään.
Ymmärtäisin, jos kyse olisi etäisistä sukulaisista, mutta nämä ovat kyllä kaikki meille ihan läheisiä. Ainakin tähän saakka. Ja puolin ja toisin on ollut tapana muistaa ja juhlia. ap
Onneksi ei enää kirjoitti:
Kyllä silloin kun vielä perhe-elämää vietin ja lapsia oli itsellä ja sukulaisilla, niin kauheimpia juhlia olivat nuo pakolliset riipi- ja ylioppilasjuhlat. Voi jösses mitä virkaa moisilla on ja suurin nuorisosta odottaa niitä vaan lahjojen toivossa. Ihmisiä voi nähdä muutenkin ja järjestää erilaisia kutsuja, mutta nuo traditionaalisuuteensa käpertyvät tapapippalot ovat vaan niin rasittavaa pönötystä ja hikisiä hetkiä pienissä asunnoissa.
Ymmärrän tuonkin näkökulman (tosin meillä on iso okt ja pihalla tilaa laittaa vaikka kuinka hienot systeemit) ja jos kyse olisi jostain kaukaisemmista sukulaisista, ymmärtäisin täysin, etteivät halua tulla "pakkojuhliin". Mutta nämä ovat kuitenkin sellaisia, jotka ovat läheisissä väleissä teinin kanssa ja teini itse soitti kaikki läpi vielä ja erikseen pyysi vielä. :( ap
Lapsen tärkeimmät juhlat! Nykyaika rapauttaa kaikki vanhat tavat ja perinteet, mä en tykkää! Ihmisten ajattelumaailma on muuttunut, eikä toisia ihmisiä enää kunnioiteta kuten ennen. Samaa kieltä puhuu myös se, että jos tullaan juhliin, saatetaan tulla tavallisissa arkivaatteissa.
Onnea pojalle! Minä olisin tullut, jos olisin lähipiristä..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No varmasti on kurja olo. Ja tosiaan, ei olisi iso vaiva ajaa tunnin matkan takaa. Mietin, pääsisivätkö/tulisivatko esim sunnuntaina illalla, jos maanantaina menevät töihin.
Jos ei mikään järjestely auta, niin sitten keksitte jotain Ekstraklasa omaa ohjelmaa pojan kanssa.
Niin, onneksi nyt muutama muu sukulainen pääsee ja tulee, mutta pieneksi jää silti juhlat. Ja täytynee viedä poika vaikka ulos syömään, jos kovin pettyneeltä vaikuttaa vielä juhlien jälkeenkin, nyt ainakin tuntuu olevan aika raivoissaan :( ap
Eli sitten koira kun kiinnostaa
Vierailija kirjoitti:
Miksi juhlia ei pidetä iltapäivällä?
Kirkko on heti aamusta. Tuntuu jotenkin loogiselta sieltä sitten suoraan siirtyä kahvittelemaan.
ap
Pojan "aikuistumisriitistähän" tässä on kyse. Mitäpä jos sovitte pojan kanssa yhdessä, että tämä voisi vaikka soittaa näille jotka eivät tule, ja kysyä ystävällisesti ja fiksusti mutta suoraan ja kaunistelematta, että tervetuloa juhliini, ai ette pääse kun olette mökillä, onko se mökillä olo teille tärkeämpää kuin minun ainutkertainen juhlani? Harjoitelkaa vaikka yhdessä hyviä tapoja esittää asia kauniisti mutta suoraan. Tapakasvatusta samalla opettaa pojalle, miten asioita voi esittää monella eri tavalla ja millaisia erilaisia lopputuloksia niistä voi olla odotettavissa.
Otan osaa ap. Samaa käytöstä on havaittavissa omassa ja miehen suvussa, miehen vielä enemmän. Valitettavasti minä tulen tekemään sen ratkaisun etten mene juhliin sille puolelle, menkööt mies jos haluaa. Olen oikeasti loukkaantunut asiasta.
Myös kerran vuodessa vietettäville syntymäpäiville eivät ole vaivautuneet, niinpä emme mekään enää vaivaudu.
Vierailija kirjoitti:
Pojan "aikuistumisriitistähän" tässä on kyse. Mitäpä jos sovitte pojan kanssa yhdessä, että tämä voisi vaikka soittaa näille jotka eivät tule, ja kysyä ystävällisesti ja fiksusti mutta suoraan ja kaunistelematta, että tervetuloa juhliini, ai ette pääse kun olette mökillä, onko se mökillä olo teille tärkeämpää kuin minun ainutkertainen juhlani? Harjoitelkaa vaikka yhdessä hyviä tapoja esittää asia kauniisti mutta suoraan. Tapakasvatusta samalla opettaa pojalle, miten asioita voi esittää monella eri tavalla ja millaisia erilaisia lopputuloksia niistä voi olla odotettavissa.
Ai hittolainen, poika olikin soittanut jo. No eipä sitten mitään.
-sama
mikskaikenpitääainamuuttua kirjoitti:
Lapsen tärkeimmät juhlat! Nykyaika rapauttaa kaikki vanhat tavat ja perinteet, mä en tykkää! Ihmisten ajattelumaailma on muuttunut, eikä toisia ihmisiä enää kunnioiteta kuten ennen. Samaa kieltä puhuu myös se, että jos tullaan juhliin, saatetaan tulla tavallisissa arkivaatteissa.
Onnea pojalle! Minä olisin tullut, jos olisin lähipiristä..
Kiitos <3
Itse olen vähän samaa mieltä juhlista, kyllä jos juhlien sankari on tärkeä, hänen juhliaan haluaa kunnioittaa (vaikka olisi muutakin tekemistä). Eikä kuitenkaan rippijuhlia ole kuin kerran elämässä, ikuisesti jää muisto. ap
Vierailija kirjoitti:
Pojan "aikuistumisriitistähän" tässä on kyse. Mitäpä jos sovitte pojan kanssa yhdessä, että tämä voisi vaikka soittaa näille jotka eivät tule, ja kysyä ystävällisesti ja fiksusti mutta suoraan ja kaunistelematta, että tervetuloa juhliini, ai ette pääse kun olette mökillä, onko se mökillä olo teille tärkeämpää kuin minun ainutkertainen juhlani? Harjoitelkaa vaikka yhdessä hyviä tapoja esittää asia kauniisti mutta suoraan. Tapakasvatusta samalla opettaa pojalle, miten asioita voi esittää monella eri tavalla ja millaisia erilaisia lopputuloksia niistä voi olla odotettavissa.
Niin, tämän tosiaan tekikin ja ihan vaan ystävällisesti olivat selitelleet, kuinka muuten jää mökkiaika niin vähäiseksi. ap
Todella noloa käytöstä lähisukulaisita. Käytösetiketti hukassa. Mä lohduttaisin poikaa, että no, säästyypä muutama satanen tarjoiluista sitten ja antaisin sen pojalle. Ja toivotaan, että rippipäivänä mökillä 100 km päässä satais kaatamalla:)))
Tärkeintä, että teette pojan juhlasta kuitenkin juhlan ja hänelle arvokkaan muiston siitä.
Tympeitä sukulaisia! Itse olen matkustanut sukulaislasten kaikkiin juhliin. Teinille tuntuu nimenomaan olevan tuo rippijuhla tärkeä, olen huomannut. Ovat kovin ylpeitä ja iloisia kun koko suku koolla (meillä tosin erittäin pieni suku) ja umpimielinen ovenpaiskojakin yllättäen käyttäytyy rippijuhlissaan fiksusti ja "aikuismaisesti".
Pojan sisko? Eli sinun lapsesi?
Ole aikuinen ja pakota sisko paikalle!
Surullista. En ymmärrä tuollaista käyttäytymistä. Mökkisunnuntai voittaa lapsenlapsen tai lähisukulaisen rippijuhlat, ei voi moukempaa touhua olla. En itsekään pidä sukujuhlista, mutta on kuitenkin vielä käytöstavat olemassa.
Sori mutta rippijuhlat on kyllä vieraiden kannalta yksi turhimmista ajan- ja rahankuluista. Tajuan jotkut yo-juhlat, siinä sentään on opiskeltu ja valmistuttu jostain, mutta ripillepääsy? Varsinkin jos on pelkkä tapauskovaisten rituaali ilman mitään sen kummempaa vakaumusta tai muuta. Vieraan kannalta äärettömän tylsää istua kirkossa tuijottamassa vieraiden teinien selkiä ja kuuntelemassa virrenveisuuta. Ja mitä se ripillepääsy näille teineille on? Ollaan viikko heiluttu jossain rippileirillä kavereiden kanssa läppää heittämässä, sitten vedetään vastentahtoisesti valkoinen kaapu päälle ja kökitään tunti rippikirkossa, ja ihan vain sen takia koska muutkin ja koska äiti käski. Ja koska siitä saa rahaa. Sitä vartenhan niitä vieraita sinne halutaan, eikö? Näyttäkää mulle joku 15-vuotias rippikoululainen, joka oikeasti menee uskonnon takia sinne leirille ja kirkkoon, ja haluaa vieraita mutta ei lahjoja tai rahaa. MOT.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu vaikealta uskoa, että tunnin matkan päästä ei voisi rippijuhlissa piipahtaa. Onhan monella jo omasta kodistakin tunnin (tai pidempikin) matka toisten juhliin, miten se mökiltä lähtö tekee asiasta ylitsepääsemättömän?
Oletteko sanoneet kaikille näille kieltäytyjille, että "harmi ettet(te) tule, kun ei x/y/z:kään aio tulla, eli ei siis juuri kukaan sukulainen".
Herää myös kysymys, että onko poika itse kiva ja normaali ja mukava, eikä mikään haistattelijamörköteini?
No niin todellakin tuntuu. Ja etenkin kun tosiaan sunnuntaina aamusta ovat juhlat, ja illalla ovat ainakin isovanhemmat ja miehen siskon perhe tulossa muutenkin kotiin. Tyttärestä en ole ihan varma, mitä suunnitelmia hänellä on. Hänet vielä jotenkin ymmärrän, elää kuitenkin vahvaa irrottautumisvaihetta (on juuri keväällä muuttanut pois kotoa, ja kovasti pyrkii korostamaan "itsenäisyyttään")
Teini on ihan normaali, juttelee ja osaa olla ihmisiksi.
Mies on kyllä yrittänyt vanhemmilleen ja siskolleen puhua, että tämä olisi pojalle tärkeää, mutta kuuroille korville menee.
No ensiksi tytär puhutteluun, veljen rippijuhliin tullaan ja piste. Sairaus, synnytys tai kuolema ovat hyväksyttyjä poissaolon syitä.
Miehesi puhuttelee vanhempansa, sanoo, ettei jos ei heitä näy, niin apuja ja vierailuja turha odottaa. Outoja sukulaisia on tämän palstan ihmisillä.
Vierailija kirjoitti:
Tästä syystä lapsemme kävi riparin talvella ettei tarvitse sukulaistan yms uhrata kesäviikonloppujaan kun ne tuntuu olevän täynnä kaiken maailman kissanrisiäisiä. Itsellämme ei tunnu olevan tähän kesään yhtään vapaata viikonloppua :D
Jep, se on tosiaan vähän niin, että kesäviikonloput tuppaavat täyttymään, varsinkin jos on paljon nuoria suvussa, niin on ylppäreitä, rippijuhlia, häitä, ehkä ristiäisiä jne. Mutta noh, itse koen tärkeänä nuorten tärkeät juhlat. Ehkä kaikki eivät sitten vaan koek niin. ap
Vierailija kirjoitti:
Pojan sisko? Eli sinun lapsesi?
Ole aikuinen ja pakota sisko paikalle!
Niin, minun tyttäreni kyllä. Enkä minä oikein koe, että voi aikuisia lapsia enää pakottaa. ap
No ehkei nyt sentään, on heissä paljon hyvääkin. En vain ymmärrä tätä, kyllähän nyt jokainen aikuinen tajuaa, että teinille nuo juhlat ovat tärkeät. Eikä se mökki sieltä mihinkään katoa. ap