Kun mies ei ymmärrä (vaikeaa) raskauspahoinvointia

Mulla ei ole ollut yhtään pahoinvointia missään raskaudessani. Kertaakaan en ole oksentanut.

No kun muija on paksuna, kaikki on teeskentelyä ja huomion hakemista. Joten olen niinkuin mitään ei olisikaan. Ulkoilma parantaa tuollaiset mukaoksentelut, eli eikun pihahommiin ja siivoamaan niinkuin ennenkin. Raskaus ei ole sairaus.

Itsellä nyt esikoista edottaessani oli myös rankka pahoinvointi. Paino putosi 6kg ja olin tiputuksessakin. Mies kyllä tuki ja teki/joutui tehdä kaikki koti hommat työnsä lisäksi mutta kertaakaan eihän valittanut. Oli vain huolissaan ja kaupasta haki minulle ruokaa mikä meni alas. Itsellä mehukatti mehu ja twister jäätelö ainoat mitkä meni oksentamatta 😁 kun pahoinvointi loppui joskus rv 16 niin molemmat oltiin aika onnessamme :) tsemppiä sinulle, yleensä tuo loppuu ensimmäisen kolmanneksen jälkeen :)

Oksensin kuopusta odottaessani koko sen yhdeksän kuukautta. Jopa oman syljen nielaiseminen sai aikaan oksennusrefleksin. Pyysin kerran miestä ostamaan pienen pullon päärynälimsaa. Mies teki työtä käskettyä ja kun olin juonut limsan, se tuli saman tien ylös. Mies sanoi tyynesti, että sinne menivät nekin rahat. Hiukan ärsytti mokoma kommentti, vaikka se totta olikin. Olisin ehkä toivonut hieman enemmän myötätuntoa.

Vierailija kirjoitti:

No kun muija on paksuna, kaikki on teeskentelyä ja huomion hakemista. Joten olen niinkuin mitään ei olisikaan. Ulkoilma parantaa tuollaiset mukaoksentelut, eli eikun pihahommiin ja siivoamaan niinkuin ennenkin. Raskaus ei ole sairaus.

Aina tuo sama jaaritus, ellei tämä sitten ollut ihan trollailua tai sarkasmia, ei voi tietää.

Raskaus ei tosiaan ole sairaus, mutta voi aiheuttaa oireita, jotka ovat täysin verrannollisia sairauteen.

PUHU sille suoraan miltä sinusta tuntuu

No, tuollaiset miehet valitsitte puolisoiksi. onnea. Oikein ihanan empaattisia. Miksi naiset haluaa miehen :D

No kyllä se ap:n mies joskus itsekin sairastuu. Voi olla, että hoivaa ei tule yhtään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No kun muija on paksuna, kaikki on teeskentelyä ja huomion hakemista. Joten olen niinkuin mitään ei olisikaan. Ulkoilma parantaa tuollaiset mukaoksentelut, eli eikun pihahommiin ja siivoamaan niinkuin ennenkin. Raskaus ei ole sairaus.

Aina tuo sama jaaritus, ellei tämä sitten ollut ihan trollailua tai sarkasmia, ei voi tietää.

Raskaus ei tosiaan ole sairaus, mutta voi aiheuttaa oireita, jotka ovat täysin verrannollisia sairauteen.

Olin yli kuukauden sairaalassa raakauskomplikaation takia. Siellä oli paljon vakavasta raskauspahoinvoinnista körsiviä tiputuksessa. Mihin tahansa nestehukkaan voi ihan kuollakin. Typeriä nuo, jotka hokevat, "ettei raskaus ole sairaus". Todella tietämättömiä. Se voi tappaa monella tapaa sekä äidin että vauvan. Näin siellä myös yhden pahan raskausmyrkytyksen myös. Itselleni tuli nopea ja runsas verenvuoto istukasta alkuraskaudessa ja olin vuodelevossa pitkään sairaalassa. Tutulleni tuli maksantoiminnan ongelma raskaudessa. Äiti selvisi siitä sairaalassa, mutta vauva syntyi kuolleena.

Vierailija kirjoitti:

No, tuollaiset miehet valitsitte puolisoiksi. onnea. Oikein ihanan empaattisia. Miksi naiset haluaa miehen :D

Ei tuota voi mitenkään tietää etukäteen. Ei myöskään sitä, miten mies osallistuu mihinkään, kun lapsi on syntynyt. Ei sitäkään, kun lapsi laitetaan hoitoon ja nainen menee töihin.

voimaton kirjoitti:

Oksentelen pitkin päivää, aamukuudesta aina iltapäivään asti. Iltaisin on pääasiassa vain kuvotusta. Välillä oksennan myös öisin, jos erehdyn ottamaan vesihörpyn herätessäni. Olen väsynyt, nälkäinen, janoinen ja ennen kaikkea v*ttuuntunut voimattomaan tilanteeseen. Mies ei ymmärrä tilannettani, vaan saattaa heittää kesken aamuoksenteluni, että lähtisimmekö yhdessä uimaan, treenaamaan tai muualle pyöriskelemään (?!). Hän huitelee ties missä, kun itse kökötän kotona koska en muuta voi. Ja kotona ollessa mies taas keskittyy vain puhelimeensa, vaikka minä oksentaisin voimakkaasti wc:ssä. En nyt tarkoita, että miehen pitäisi henkisenä tukenani istua vessassa kanssani oloja voivottelemassa, vaan voisi esim. kysyä miten voin tai voisiko auttaa oloani jotenkin.

Tilanne ärsyttää suunnattomasti, enkä itse ikinä toimisi siten miten mieheni, vaikka kyseessä hänellä olisikin "vain" krapulaoksentelu tai vatsatauti tms.

Miten teidän muiden miehet ovat suhtautuneet pahoinvointiinne?

Tämä herttuatar Catherine voi myös pahoin koko raskausaikansa. Hänen kohdallaan oli mielestäni ip-lehdissä artikkeli, että on kyse sairaudesta, mikä aiheuttaa tämän muutamalle prosentille naisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No, tuollaiset miehet valitsitte puolisoiksi. onnea. Oikein ihanan empaattisia. Miksi naiset haluaa miehen :D

Ei tuota voi mitenkään tietää etukäteen. Ei myöskään sitä, miten mies osallistuu mihinkään, kun lapsi on syntynyt. Ei sitäkään, kun lapsi laitetaan hoitoon ja nainen menee töihin.

Eikö muka voi? Eikö mistään piirteistä voi päätellä jos ihminen osoittautuu niin epäempaattiseksi?

Puolisoksi kannattaakin ottaa vanhempi mies, jolla on jo lapsia. Siitä näkee miten osallistuu ja kasvattaa. Jos sellainen ei kiinnosta, ota sukulaisten tai tuttavien lapsia yökylään. Jos mies reagoi karkuun juoksemalla, harkitsisin tarkkaan onko siitä isäksi.

Vierailija kirjoitti:

Itsellä nyt esikoista edottaessani oli myös rankka pahoinvointi. Paino putosi 6kg ja olin tiputuksessakin. Mies kyllä tuki ja teki/joutui tehdä kaikki koti hommat työnsä lisäksi mutta kertaakaan eihän valittanut. Oli vain huolissaan ja kaupasta haki minulle ruokaa mikä meni alas. Itsellä mehukatti mehu ja twister jäätelö ainoat mitkä meni oksentamatta 😁 kun pahoinvointi loppui joskus rv 16 niin molemmat oltiin aika onnessamme :) tsemppiä sinulle, yleensä tuo loppuu ensimmäisen kolmanneksen jälkeen :)

Voi kiitokset sinulle! Kyllä sitä normaalioloa osaa arvostaa tämän jälkeen.

Ikävää, että olet joutunut noinkin kauan kärsimään pahoinvoinnista! Mutta onneksi sinulla on upea mies, joka on pitänyt hyvää huolta sinusta ja kodistanne. :)

AP

Vierailija kirjoitti:

Oksensin kuopusta odottaessani koko sen yhdeksän kuukautta. Jopa oman syljen nielaiseminen sai aikaan oksennusrefleksin. Pyysin kerran miestä ostamaan pienen pullon päärynälimsaa. Mies teki työtä käskettyä ja kun olin juonut limsan, se tuli saman tien ylös. Mies sanoi tyynesti, että sinne menivät nekin rahat. Hiukan ärsytti mokoma kommentti, vaikka se totta olikin. Olisin ehkä toivonut hieman enemmän myötätuntoa.

Voi kamala! Olet joutunut paljon kestämään. :/ Mikä siinä onkin, kun joillekin miehille on hirveän vaikeaa ymmärtää tilanne. Kaipa se menee niin, että niin kauan kun ei ole omakohtaista kokemusta, ei kukaan oikeasti pysty asiaa ymmärtämään täysin...!

AP

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No, tuollaiset miehet valitsitte puolisoiksi. onnea. Oikein ihanan empaattisia. Miksi naiset haluaa miehen :D

Ei tuota voi mitenkään tietää etukäteen. Ei myöskään sitä, miten mies osallistuu mihinkään, kun lapsi on syntynyt. Ei sitäkään, kun lapsi laitetaan hoitoon ja nainen menee töihin.

Kyllä sen voi tietää. Ei ahkera, osallistuva, tasa-arvoa kannattava ja empaattinen mies muutu salamaniskusta täysin päinvastaiseksi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No, tuollaiset miehet valitsitte puolisoiksi. onnea. Oikein ihanan empaattisia. Miksi naiset haluaa miehen :D

Ei tuota voi mitenkään tietää etukäteen. Ei myöskään sitä, miten mies osallistuu mihinkään, kun lapsi on syntynyt. Ei sitäkään, kun lapsi laitetaan hoitoon ja nainen menee töihin.

Mielestäni fiksu kommentti.

Minun mieheni on mitä sympaattisin, enkä olisi osannut kuvitella miten raskausaikanani käy. Ymmärrän heitäkin, jotka säikähtävät puolisonsa epäempaattisuutta raskausaikana ja pohtivat, voiko kumppanista olla siten edes hyväksi vanhemmaksi. Itse kuitenkin uskon edelleen vankasti, että mieheni on erinomainen isä lapselleen. En nyt aivan sikaa säkissä hankkinut kuitenkaan. Ja ikääkin miehellä on reilusti enemmän kuin itselläni. Aina kaikki ei vain ole luettavissa mitä tuleman pitää.

AP

Oksentelin ihan järkyttävästi. Niin paljon, että sain siitä pahoja traumoja ja sen vuoksi lapsilukumme jää yhteen. Mies oli päivät töissä, mutta laittoi viestiä ja kyseli, kuinka voin. Iltaisin hieroi jalkojani ja yritti tsempata, etten oksentaisi heti ruoan jälkeen. Tosin eihän siitä tsemppaus auttanu, kun en voinu mitään, kun kaaressa kaikki (etenkin kylmät ruoat) tuli ylös. Mutta oli empaattinen, siitä oon kiitollinen <3 

Vierailija kirjoitti:

PUHU sille suoraan miltä sinusta tuntuu

Toki olen puhunut, myös muista seikoista mitä toivoisin hänen ottavan kuuleviin korviinsa vauvan suhteen. En tykkää nalkuttaa ja turhauttaahan se, jos joutuu useamman kerran toistamaan yksinkertaisen asian.

Inhottava tilanne. :( Ehkä kyse on siitä, että tilanne on niin uusi miehellenikin. Hän ei välttämättä vain osaa suhtautua asiaan oikein - vielä.

AP

Vierailija kirjoitti:

voimaton kirjoitti:

Oksentelen pitkin päivää, aamukuudesta aina iltapäivään asti. Iltaisin on pääasiassa vain kuvotusta. Välillä oksennan myös öisin, jos erehdyn ottamaan vesihörpyn herätessäni. Olen väsynyt, nälkäinen, janoinen ja ennen kaikkea v*ttuuntunut voimattomaan tilanteeseen. Mies ei ymmärrä tilannettani, vaan saattaa heittää kesken aamuoksenteluni, että lähtisimmekö yhdessä uimaan, treenaamaan tai muualle pyöriskelemään (?!). Hän huitelee ties missä, kun itse kökötän kotona koska en muuta voi. Ja kotona ollessa mies taas keskittyy vain puhelimeensa, vaikka minä oksentaisin voimakkaasti wc:ssä. En nyt tarkoita, että miehen pitäisi henkisenä tukenani istua vessassa kanssani oloja voivottelemassa, vaan voisi esim. kysyä miten voin tai voisiko auttaa oloani jotenkin.

Tilanne ärsyttää suunnattomasti, enkä itse ikinä toimisi siten miten mieheni, vaikka kyseessä hänellä olisikin "vain" krapulaoksentelu tai vatsatauti tms.

Miten teidän muiden miehet ovat suhtautuneet pahoinvointiinne?

Tämä herttuatar Catherine voi myös pahoin koko raskausaikansa. Hänen kohdallaan oli mielestäni ip-lehdissä artikkeli, että on kyse sairaudesta, mikä aiheuttaa tämän muutamalle prosentille naisia.

En olekaan kuullut tällaisesta. Mielenkiintoinen aihe mihin tutustua, kiitokset tästä!

AP