Elatusmaksuasiaa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko se lapsen etu, että noista elareista tapellaan? Tunteeko lapsi olevansa kovinkin tärkeä, kun toinen ei edes halua maksaa ja äiti tarvii ne rahat lapsen elatukseen.

Kyllä lapsi tietää ettei ole tärkeä, kun etävanhempi ei tapaa eikä soittele.

No missä ylpeys? Väkisin saada se etä tärkeäksi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos mulla olisi tuollainen tilanne, antaisin lasten isän huseereta päätöksensä yksin. Tapaako ja maksaako lapsista. Tekisi yksin päätöksensä ja kärsisi niistä.

Onko ne elarit aina pakko ottaa?

Lapsen etu  on tärkein.Ja elarit ovat lapsen etu.

Meillä lapset viikko-viikko -järjestelmällä. Ex merkitty lähivanhemmaksi. Ex myös parempituloinen kuin minä. Elarit pitää kuitenkin maksaa vaikka kulut menevät suunnilleen tasan. Lapsilisät luonnollisesti exälle. Vaikea nähdä miksi moinen olisi edes lapsen etu.

Kuka maksaa lasten hoito- ja harrastusmaksut, bussiliput, kännykkäliittymät, pyörät ja muut liikuntavälineet, kalliit ulkovaatteet yms.?

Munkin pienituloisempi exä valittaa, vaikkei edes maksa elatusmaksuja, siitä, että saan lapsilisät (lapset viikko-viikko). Vaikka ne eivät kata lähellekään sitä rahamäärää (ehkä noin puolet), jotka ylläoleviin menoihin minulta menee. Exä maksaa vain ruuat lasten siellä luonaollessa ja pienen osan sisävaatteista.

Hän tosin ei itse ole koskaan maksanut mitään yllämainituista lasten kuluista, joten tuskin edes pystyy hahmottamaan sitä rahamäärää, joka minulla lapsiin kuluu.

No jos se 200€ on kaiken vaivan arvoinen kuukaudessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos mulla olisi tuollainen tilanne, antaisin lasten isän huseereta päätöksensä yksin. Tapaako ja maksaako lapsista. Tekisi yksin päätöksensä ja kärsisi niistä.

Onko ne elarit aina pakko ottaa?

Lapsen etu  on tärkein.Ja elarit ovat lapsen etu.

Meillä lapset viikko-viikko -järjestelmällä. Ex merkitty lähivanhemmaksi. Ex myös parempituloinen kuin minä. Elarit pitää kuitenkin maksaa vaikka kulut menevät suunnilleen tasan. Lapsilisät luonnollisesti exälle. Vaikea nähdä miksi moinen olisi edes lapsen etu.

Mitkä kulut?

"Lapsen etu tärkein" ja pashanmarjat. Yleensä se äidin tavoite on saada sen katalan ex-miehen elämä tuhottua tavalla tai toisella, en muuten millään voi käsittää miten voi olla lapsen etu että toinen vanhempi ajetaan konkurssiin, ulosottoon ja luottotiedottomaksi? Siinä sitten ku alkoholisoituu ja saa töistä kenkää ja kämppä menee alta niin voi viedä vielä tapaamisoikeudenkin, se vasta lapsen etu onkin se mutta äippä on vihdoin tyytyväinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko se lapsen etu, että noista elareista tapellaan? Tunteeko lapsi olevansa kovinkin tärkeä, kun toinen ei edes halua maksaa ja äiti tarvii ne rahat lapsen elatukseen.

Kyllä lapsi tietää ettei ole tärkeä, kun etävanhempi ei tapaa eikä soittele.

No missä ylpeys? Väkisin saada se etä tärkeäksi?

Mitä tarkoitat? Ettäkö ei saisi vaatia elatusmaksu. Noin vain saisi elää ilman vastuuta lapsista. Vaikka omat tuloni on ok niin kyllä se on lapsilta pois, jos etä ei elatusmaksua maksa. Ei ole varaa ihan kaikkeen. Kuitenkin edessä mopokortin hankintaa ym.

Jos etä maksaa 200€, myös lähi maksaa 200€

Lapsella 400€/kk plus noin 100€ lapsilisät.

Eli 500€ pelkästään lapsella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos mulla olisi tuollainen tilanne, antaisin lasten isän huseereta päätöksensä yksin. Tapaako ja maksaako lapsista. Tekisi yksin päätöksensä ja kärsisi niistä.

Onko ne elarit aina pakko ottaa?

Ei ole pakko ottaa.

Lapsen oikeuksiin kuuluu saada molemmmilta vanhemmilta elatusta. Kyseeseen voi tulla taloudellinen laiminlyönti, jos lapsen edunvalvoja jättää hakematta elatukseen tarkoitettuja etuuksia.

Ei ole pakko ottaa, se vaan on niin. Tiedän asian, koska en halua exältäni yhtään mitään. Tietenkin sopimus tehtiin, en edes muista minkälaisesta summasta, koska sanoin jo silloin, että mitään en halua.

Vierailija kirjoitti:

"Lapsen etu tärkein" ja pashanmarjat. Yleensä se äidin tavoite on saada sen katalan ex-miehen elämä tuhottua tavalla tai toisella, en muuten millään voi käsittää miten voi olla lapsen etu että toinen vanhempi ajetaan konkurssiin, ulosottoon ja luottotiedottomaksi? Siinä sitten ku alkoholisoituu ja saa töistä kenkää ja kämppä menee alta niin voi viedä vielä tapaamisoikeudenkin, se vasta lapsen etu onkin se mutta äippä on vihdoin tyytyväinen.

Kyllä minä olisin halunnut 50/50 sopimuksen, mutta etä päätti muuttaa 300km päähän tuosta noin vain. Paha mieli on lasten puolesta. Miksi en ottaisi elatusmaksua, jos siihen on lapsilla oikeus?!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko se lapsen etu, että noista elareista tapellaan? Tunteeko lapsi olevansa kovinkin tärkeä, kun toinen ei edes halua maksaa ja äiti tarvii ne rahat lapsen elatukseen.

Kyllä lapsi tietää ettei ole tärkeä, kun etävanhempi ei tapaa eikä soittele.

No missä ylpeys? Väkisin saada se etä tärkeäksi?

Mitä tarkoitat? Ettäkö ei saisi vaatia elatusmaksu. Noin vain saisi elää ilman vastuuta lapsista. Vaikka omat tuloni on ok niin kyllä se on lapsilta pois, jos etä ei elatusmaksua maksa. Ei ole varaa ihan kaikkeen. Kuitenkin edessä mopokortin hankintaa ym.

Saa toki vaatia. Mutta se haluttomasti maksaminen pienimmän summan mukaan ei oikein muuta mitään. No toki jos lähi on pieni tuloinen.

Jos toinen on niin tyhmä, että eron takia kohtelee lapsia, kuin tavaraa, niin itse antaisin olla. Luulen, että minä antaisin olla ihan omissa oloissaan ja elättäisin ja kasvattaisin lapseni itse.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos mulla olisi tuollainen tilanne, antaisin lasten isän huseereta päätöksensä yksin. Tapaako ja maksaako lapsista. Tekisi yksin päätöksensä ja kärsisi niistä.

Onko ne elarit aina pakko ottaa?

Lapsen etu  on tärkein.Ja elarit ovat lapsen etu.

Meillä lapset viikko-viikko -järjestelmällä. Ex merkitty lähivanhemmaksi. Ex myös parempituloinen kuin minä. Elarit pitää kuitenkin maksaa vaikka kulut menevät suunnilleen tasan. Lapsilisät luonnollisesti exälle. Vaikea nähdä miksi moinen olisi edes lapsen etu.

Öö... Miksi?

Lähtökohtaisesti jos olisi molemmilla vanhemmilla yhtä suuret tulot ja lapset vuoroviikoin niin miten elatusmaksut kumpaankaan suuntaan parantaisi lasten elintasoa? Toki jos lähivanhempi hoitaa suuremman osan lasten menoista kuten vaikka vaatteiden ostamisen niin sitten elatusmaksu on paikallaan.

Koska on juridisesti säädetty, että muualla asuvan vanhemman velvollisuus on maksaa elatusmaksuja. 

Ei se ole mikään itsestäänselvyys, että lähivanhempi huolehtii suuremman osan lasten hankinnoista. Jos molemmat vanhemmat huolehtii saman verran lasten hoidosta ja kustannuksista niin silloinhan lähivanhempi on jo lähtökohtaisesti lapsilisien verran "voitolla".

Tietysti jos lapset on etävanhemman luona vain kyläilemässä ja lähivanhempi hoitaa kaikki hankinnat niin silloin tietysti elatusmaksut on paikallaan. Samaten jos etävanhempi on selvästi suurituloisempi, että lasten elintaso lähivanhemman hoidossan jäisi alhaisemmaksi.

Vierailija kirjoitti:

"Lapsen etu tärkein" ja pashanmarjat. Yleensä se äidin tavoite on saada sen katalan ex-miehen elämä tuhottua tavalla tai toisella, en muuten millään voi käsittää miten voi olla lapsen etu että toinen vanhempi ajetaan konkurssiin, ulosottoon ja luottotiedottomaksi? Siinä sitten ku alkoholisoituu ja saa töistä kenkää ja kämppä menee alta niin voi viedä vielä tapaamisoikeudenkin, se vasta lapsen etu onkin se mutta äippä on vihdoin tyytyväinen.

Siis eron jälkeen isällä ei mielestäsi ole velvollisuutta osallistua omien lastensa elatukseen? Jos ex-vaimo "pakottaa" isän tähän, isä ajautuu konkurssiin ja työttömäksi kodittomaksi alkoholistiksi?

Onko miehellä mielestäsi mitään vastuuta omasta elämästään, vai onko aina joku nainen syyllinen miehen ongelmiin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos mulla olisi tuollainen tilanne, antaisin lasten isän huseereta päätöksensä yksin. Tapaako ja maksaako lapsista. Tekisi yksin päätöksensä ja kärsisi niistä.

Onko ne elarit aina pakko ottaa?

Lapsen etu  on tärkein.Ja elarit ovat lapsen etu.

Meillä lapset viikko-viikko -järjestelmällä. Ex merkitty lähivanhemmaksi. Ex myös parempituloinen kuin minä. Elarit pitää kuitenkin maksaa vaikka kulut menevät suunnilleen tasan. Lapsilisät luonnollisesti exälle. Vaikea nähdä miksi moinen olisi edes lapsen etu.

Öö... Miksi?

Lähtökohtaisesti jos olisi molemmilla vanhemmilla yhtä suuret tulot ja lapset vuoroviikoin niin miten elatusmaksut kumpaankaan suuntaan parantaisi lasten elintasoa? Toki jos lähivanhempi hoitaa suuremman osan lasten menoista kuten vaikka vaatteiden ostamisen niin sitten elatusmaksu on paikallaan.

Koska on juridisesti säädetty, että muualla asuvan vanhemman velvollisuus on maksaa elatusmaksuja. 

Ei se ole mikään itsestäänselvyys, että lähivanhempi huolehtii suuremman osan lasten hankinnoista. Jos molemmat vanhemmat huolehtii saman verran lasten hoidosta ja kustannuksista niin silloinhan lähivanhempi on jo lähtökohtaisesti lapsilisien verran "voitolla".

Tietysti jos lapset on etävanhemman luona vain kyläilemässä ja lähivanhempi hoitaa kaikki hankinnat niin silloin tietysti elatusmaksut on paikallaan. Samaten jos etävanhempi on selvästi suurituloisempi, että lasten elintaso lähivanhemman hoidossan jäisi alhaisemmaksi.

Eihän se täysin automaatio ole, mutta lasten pakolliset maksut (esim. päivähoitomaksut) tulevat aina lähivanhemmalle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Lapsen etu tärkein" ja pashanmarjat. Yleensä se äidin tavoite on saada sen katalan ex-miehen elämä tuhottua tavalla tai toisella, en muuten millään voi käsittää miten voi olla lapsen etu että toinen vanhempi ajetaan konkurssiin, ulosottoon ja luottotiedottomaksi? Siinä sitten ku alkoholisoituu ja saa töistä kenkää ja kämppä menee alta niin voi viedä vielä tapaamisoikeudenkin, se vasta lapsen etu onkin se mutta äippä on vihdoin tyytyväinen.

Siis eron jälkeen isällä ei mielestäsi ole velvollisuutta osallistua omien lastensa elatukseen? Jos ex-vaimo "pakottaa" isän tähän, isä ajautuu konkurssiin ja työttömäksi kodittomaksi alkoholistiksi?

Onko miehellä mielestäsi mitään vastuuta omasta elämästään, vai onko aina joku nainen syyllinen miehen ongelmiin?

Miksi se isän elämä kiinnostaa? Ajautukoon vaikka erakoksi.

Voihan olla, että isän käytös muuttuu, kun miettii asioita yksin. Raha ei lapsille kumminkaan tuo onnea, jos on menettänyt toisen vanhemman. Käännetään vielä veistä haavassa, kun vanhemmat tappelee elareista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Lapsen etu tärkein" ja pashanmarjat. Yleensä se äidin tavoite on saada sen katalan ex-miehen elämä tuhottua tavalla tai toisella, en muuten millään voi käsittää miten voi olla lapsen etu että toinen vanhempi ajetaan konkurssiin, ulosottoon ja luottotiedottomaksi? Siinä sitten ku alkoholisoituu ja saa töistä kenkää ja kämppä menee alta niin voi viedä vielä tapaamisoikeudenkin, se vasta lapsen etu onkin se mutta äippä on vihdoin tyytyväinen.

Siis eron jälkeen isällä ei mielestäsi ole velvollisuutta osallistua omien lastensa elatukseen? Jos ex-vaimo "pakottaa" isän tähän, isä ajautuu konkurssiin ja työttömäksi kodittomaksi alkoholistiksi?

Onko miehellä mielestäsi mitään vastuuta omasta elämästään, vai onko aina joku nainen syyllinen miehen ongelmiin?

Miksi se isän elämä kiinnostaa? Ajautukoon vaikka erakoksi.

Ihana itsesäälinen ujellus, joltain katkeralta ex-mieheltä. Ota itseäsi niskasta kiinni ja kanna vastuusi lapsistasi ja toimeentulostasi ihan itse. Niin toimii se sun vihaama ex-vaimo, jolle salaa toivot vastoinkäymisiä (ja, jonka elämää pyrit temppuilullasi vaikeuttamaan samalla satuttaen lapsiasi).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Lapsen etu tärkein" ja pashanmarjat. Yleensä se äidin tavoite on saada sen katalan ex-miehen elämä tuhottua tavalla tai toisella, en muuten millään voi käsittää miten voi olla lapsen etu että toinen vanhempi ajetaan konkurssiin, ulosottoon ja luottotiedottomaksi? Siinä sitten ku alkoholisoituu ja saa töistä kenkää ja kämppä menee alta niin voi viedä vielä tapaamisoikeudenkin, se vasta lapsen etu onkin se mutta äippä on vihdoin tyytyväinen.

Siis eron jälkeen isällä ei mielestäsi ole velvollisuutta osallistua omien lastensa elatukseen? Jos ex-vaimo "pakottaa" isän tähän, isä ajautuu konkurssiin ja työttömäksi kodittomaksi alkoholistiksi?

Onko miehellä mielestäsi mitään vastuuta omasta elämästään, vai onko aina joku nainen syyllinen miehen ongelmiin?

Niin, jos pienituloiselle lyödään tommonen 200€ lisäkulu jokaiselle kuukaudelle niin kyllä siinä saattaa talous vähän keikahtaa. Ihan kellä tahansa. En käsitä miksei näissä tapauksissa nainen tyydy siihen 150€ mitä kelasta saa. Meilläkin oikeus laski miehen elatuskyvyksi 0€ ja exä vaati 300€, lopputulemana maksetaan se 200€ ja mä olen äitiyslomalla, aika veitsenterällä mennään. Meidän yhteiselle lapselle ei oo ollu varaa ostaa juuri mitään, vaatteita myöten on kaiken maksanut mummit ja vaarit. Että lopputulemana tästäkin tulevaisuudessa kärsii eniten meidän lapsi mutta sehän ei exää liikuta koska oma napa ja kohtuuttahan nämä naiset ei tunne.

Vierailija kirjoitti:

Voihan olla, että isän käytös muuttuu, kun miettii asioita yksin. Raha ei lapsille kumminkaan tuo onnea, jos on menettänyt toisen vanhemman. Käännetään vielä veistä haavassa, kun vanhemmat tappelee elareista.

Ai,että lapsen pitää kärsiä sitten taloudellista tappiotakin, kun ensin isä jättää. Äitikö vain selittää sitten lapselle, että ei nyt ole varaa ostaa uutta puhelinta, kun isä huoltaa uusia lapsiaan eikä halua maksaa elatusmaksua. Jos on lapselle mahdollisuus saada lisärahaa niin tottakai se otetaan vastaan. Ei isä voi vain siementää ja taas porskuttaa menemään ilman vastuuta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Lapsen etu tärkein" ja pashanmarjat. Yleensä se äidin tavoite on saada sen katalan ex-miehen elämä tuhottua tavalla tai toisella, en muuten millään voi käsittää miten voi olla lapsen etu että toinen vanhempi ajetaan konkurssiin, ulosottoon ja luottotiedottomaksi? Siinä sitten ku alkoholisoituu ja saa töistä kenkää ja kämppä menee alta niin voi viedä vielä tapaamisoikeudenkin, se vasta lapsen etu onkin se mutta äippä on vihdoin tyytyväinen.

Siis eron jälkeen isällä ei mielestäsi ole velvollisuutta osallistua omien lastensa elatukseen? Jos ex-vaimo "pakottaa" isän tähän, isä ajautuu konkurssiin ja työttömäksi kodittomaksi alkoholistiksi?

Onko miehellä mielestäsi mitään vastuuta omasta elämästään, vai onko aina joku nainen syyllinen miehen ongelmiin?

Miksi se isän elämä kiinnostaa? Ajautukoon vaikka erakoksi.

Ihana itsesäälinen ujellus, joltain katkeralta ex-mieheltä. Ota itseäsi niskasta kiinni ja kanna vastuusi lapsistasi ja toimeentulostasi ihan itse. Niin toimii se sun vihaama ex-vaimo, jolle salaa toivot vastoinkäymisiä (ja, jonka elämää pyrit temppuilullasi vaikeuttamaan samalla satuttaen lapsiasi).

No sinä voit keskittyä exän elämisen tarkkailuun. Kuinka kalliita lomamatkoja, kuinka kallis auto... Et kerkeä elämään omaa ja lasten elämää. Roikut ja roikut exän kadehdittavassa elämässä. Kierit kateudessa ja katkeruudessa, kun ex elää elämäänsä onnellisena uuden kauniin tyttöystävän kanssa. Ei lohduta pullatkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voihan olla, että isän käytös muuttuu, kun miettii asioita yksin. Raha ei lapsille kumminkaan tuo onnea, jos on menettänyt toisen vanhemman. Käännetään vielä veistä haavassa, kun vanhemmat tappelee elareista.

Ai,että lapsen pitää kärsiä sitten taloudellista tappiotakin, kun ensin isä jättää. Äitikö vain selittää sitten lapselle, että ei nyt ole varaa ostaa uutta puhelinta, kun isä huoltaa uusia lapsiaan eikä halua maksaa elatusmaksua. Jos on lapselle mahdollisuus saada lisärahaa niin tottakai se otetaan vastaan. Ei isä voi vain siementää ja taas porskuttaa menemään ilman vastuuta.

Sinun lapselle puhelin korvaa isän? Haloo!!