Lapsen ylipaino
Lapseni 6v on ollut syntymästään saakka kasvukäyrien yläpuolella. Paino on tällä hetkellä 33kg ja pituus 130cm. On liikunnallinen, mutta ruoka maistuu.
Lapsi syö kaikkea. Aivan sama mitä ruokaa on tai minkä kokoinen annos on lautaselle laitettu niin hän haluaa aina lisää. Hyvän, ravitsevan ruoan jälkeen saattaa jo tunnin kuluttua sanoa, että on nälkä.
Herkkuja on nyt kesäloman aikana syöty liikaa, mutta normiarjeassa on vain yksi herkkupäivä viikossa. Ei mehuja. Sokeroituja jogurtteja kyllä on, mutta onko haitaksi syödä 1kpl/päivä?
Miten voin hienovaraisesti hallita lapseni syömistä?
Kommentit (68)
Leivän kieltäjät ja rasvahullut...
Lihavat lapset ovat todella vastenmielisen näköisiä.
Se kannattaa myös muistaa, kun syöttää lapsensa pihtipolviseksi porsaaksi. Kukaan ei heistä pidä, ei lapset eikä aikuiset.
Kuusivuotiaan syömiset ovat täysin vanhemman vastuulla. Kiukuttaa lapsen puolesta tässäkin tapauksessa. Lasten bmi-laskuri antaa tulokseksi "huomattava ylipaino", joten nämä huoli pois-tyypit ovat aivan väärässä.
Vierailija kirjoitti:
Lihavat lapset ovat todella vastenmielisen näköisiä.
Se kannattaa myös muistaa, kun syöttää lapsensa pihtipolviseksi porsaaksi. Kukaan ei heistä pidä, ei lapset eikä aikuiset.
Kuusivuotiaan syömiset ovat täysin vanhemman vastuulla. Kiukuttaa lapsen puolesta tässäkin tapauksessa. Lasten bmi-laskuri antaa tulokseksi "huomattava ylipaino", joten nämä huoli pois-tyypit ovat aivan väärässä.
On tosiaan kauheata katsoa punaisena puuskuttavaa ihramahaista, läskitissistä kakrua, joka ei pysy muiden leikeissä mukana.
En ymmärrä, miksei tätä virallisesti lasketa pahoinpitelyksi? Paljon kauaskantoisemmat negatiiviset vaikutukset niin fyysiseen terveyteen kuin psyykeen kuin jollain satunnaisella luunapilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millä perusteella kaikkien suositusten mukainen ruoka on hyväksi lapselle? Itsekuria ei syömiseen tarvitse, jos ruoka on koostettu hyvin.
Koska se on sitä.Jos olet hiilarikammoinen rasvahullu voit painua ihan sinne mistä olet tullutkin. Itsekuri on aikuisella nimenomaan A ja O .Ei ihmistä ole luotu pysymään normaalipainossa. Ruoan himo on maailman luonnollisin asia.Jos lapsi on ylipainoinen , sanoisin että ainoa keino on tehdä annoskoot valmiiksi ja sanoa kavereiden vanhemmille ettei mitään ruokaa saa antaa.Viikkoraha pois myös
Vierailija kirjoitti:
Hei jos on liikunnallinen ja lihasmassaakin on ja tasaisesti kasvanut eikä ole noususuhdanteista painokäyrää, niin ei vielä tarvii olla huolissaan. Pidä huoli, että liikkuu paljon!
Ei kuusivuotiaalla ole sellaista lihasmassaa, joka voisi selittää huomattavan ylipainon. Todella harvoin aikuisellakaan, pitää olla joku voimanostaja vähintään.
Kyllä ehdottomasti tarvitsee olla huolissaan. Menee kenties nyt kouluun ja kiusaaminen alkaa...
Vierailija kirjoitti:
No leipää ei kannata enää ostaa, aamupalaksi munakasta, turkkilaista jugurttia yms. Ehkä vkl sitten leipää, se on lähinnä "herkkua" ja ei pidä nälkää.
Todellakaan mikään munakas ja jugurtti ei pidä paremmin nälkää kuin vaikka puuro ja leipä
Mites kun paljon urheilevalla 9-vuotiaalle tytölle on kuitenkin yhtäkkiä tullut masumakkarat, voiko kesän lähes päivittäinen jätski ja lomareissujen takia 1-2 krt viikossa nyt syöty hampurilais/pizza tyylinen ruoka kokiksella selittää tämän? Tietysti ohjattu treenauskin ollut juhannuksesta tauolla mutta ui, liikkuu, pyöräilee silmittömästi kokoajan. Mutta on nyt kuukaudessa ”lihonut” Kavereita pyörii paljon ja puheidensa mukaa käyvät kokoajan nyt kesällä mäkissä kun esim. mummo päästää ja jätskit heilläkin on kädessä päivittäin mutta ovat osa langanlaihoja.
Yksi syy lasten lomalla ”lihomiseen” on se että kotona jaksavat keskittyä ilman isoa hälisevää ryhmää ympärillä isompaan annokseen ja kotiruoka kuitenkin maittavampaa/lempiruokaa/kaloripitoisempaa kun koulu tai päiväkotiruoka. Eli lapsi saa 5xviikossa paljon täyttävämmän lounaan kuin talvella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No leipää ei kannata enää ostaa, aamupalaksi munakasta, turkkilaista jugurttia yms. Ehkä vkl sitten leipää, se on lähinnä "herkkua" ja ei pidä nälkää.
Todellakaan mikään munakas ja jugurtti ei pidä paremmin nälkää kuin vaikka puuro ja leipä
Varmasti pitää. Et ole tainnut kokeilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmasti pitää. Et ole tainnut kokeilla.
Joo ihan varmasti heittelen ihan lonkalta näitä juu...olen aikuinen ihminen ja en ole ikinä voinut kokeilla munakas+ turkkilainen jugurtti komboa juu selvä ..Nälkää nuo ei pidä puuro+leipä komboa paremmin,
Vierailija kirjoitti:
Neuvolan th ei sinällään ollut huolissaan, koska harrastaa. Itse olen ollut ylipainoinen lapsena, joten toivoisin ettei lapseni joutuisi tästä kärsimään tulevaisuudessa.
Jos nyt alat tekemään tästä isompaa ongelmaa, voi mennä suhde ruokaan paljon vaikeammaksi. Kun neuvolassakaan ei olla huolissaan, niin tuskin tarvitaan isoja muutoksia. Toki nyt sokeroidut jogurtit voi jättää, liikkumista aina kannattaa jatkaa. Mutta kyllä se nälkä yleensä jostain johtuu, joko keho varastoi energiaa kasvupyrähdykseen tai sitten on jotain vikaa nälänsäätelyssä.
Itsestäänselvyys, mutta panosta mahdollisimman terveelliseen ruokaan? Ja kutsu lapsi pöytään ennen ruokailua, ja anna ruokaa odotellessa iso lasillinen vettä. Jos mikä tahansa ruoka tosiaan uppoaa, vaihda santsileivät vaikka porkkanoihin ja kurkkutikkuihin, jugurtit kaurapuuroon ja niin edelleen. Jos vain suu tahtoo käydä, anna ksylitolpurkkaa naposteltavien sijaan. Annosteleeko lapsi lautaselleen ruokansa itse?
Ja ota käyttöön pienemmät lautaset. :)
Vierailija kirjoitti:
Syömme aivan tavallista kotiruokaa lautasmallin mukaan. Lapsi vaan haluaa ruokaa 2x sen määrän mitä vuoden nuorempi sisarus.
On aina ollut käyrien mukaan ylipainon puolella, että ei ole mitenkään yhtäkkiä noussut. On toki pitkä, vankkarakenteinen lapsi, mutta huomaa että on myös ylipainoa.
Neuvolan th ei sinällään ollut huolissaan, koska harrastaa. Itse olen ollut ylipainoinen lapsena, joten toivoisin ettei lapseni joutuisi tästä kärsimään tulevaisuudessa.
Toivoisin hienovaraisia neuvoja miten sanoa, ettei voi syödä niin paljoa, ilman että kommentoisin ulkonäköä.
Meillä on kaksi lasta, toinen valikoiva ruokailija joka on syntymästään lähtien keikkunut normaalipainon alarajalla, toinen sitten sellainen keskikäyrän tuntumassa kasvava lapsi joka kyllä herkästi alkaa kerätä massaa jos ruuan laatu heikkenee. Itse olen hyvin lihava. Kummankaan lapsen painoa ei olla kommentoitu muuta kuin neuvolassa tasolla "hoikka" tai "normaalipainoinen", ei ihmettelyä tai arviointia. Molempien kanssa on juteltu jo alle kouluiässä siitä, mihin ruokaa tarvitaan: ruoka on keholle polttoaine, ja jotta lihakset kasvaisivat, aivot toimisivat ja luut vahvistuisivat, on tärkeä syödä monenlaisia ruoka-aineita. On juteltu mitä kuitu tekee suolistolle (toisella on ummetustaipumus), miksi on tärkeää juoda riittävästi, mihin rasvaa tarvitaan. Ruuasta kuuluu ja saa myös nauttia ja sekin tekee hyvää ihmiselle, jätski on terveellistä sopivissa määrin ja yhdessä syöminen kivaa. Jos kuitenkin syö jotain, mitä tahansa liikaa, tai jos jotain (ruoka-aineryhmää) jättää pidemmän päälle kokonaan syömättä tai kieltää itseltään, keho ja mieli voi alkaa voida huonommin (toki mikään yksittäinen ruoka-aine ei ole korvaamaton) . On juteltu siitä miten pelkkä keksi välipalana vaikuttaa verensokeriin, ja siitä että jos ei syö riittävästi tai syö niin paljon että keho ei käytä kaikkea ja elimistöön kertyy enemmän rasvavarastoja kuin tarvitsisi, keho ja usein mielikin jaksaa huonommin. Ja miten hyvä ruokavalio kestää vain kohtuullisen määrän ravintoaineköyhää ruokaa, koska muuten energiaa tulee liikaa tai ravintoaineita liian vähän. Ei mitenkään saarnaten tai syyllistäen tai että tämä nyt olisi asia jota lapsen pitäisi itse ruveta vahtimaan lautasen äärellä, vaan ihan samalla sävyllä kun on anatomian kirjaa lukien pohdittu lisääntymistä, hiusten kasvamista, näkökykyä ja sen poikkeuksia, unen merkitystä kasvulle ja mielialalle, sitä miksi täti joutui leikkaukseen ja miten ihminen paranee flunssasta jne. Tiedonpisaroina arjessa.
Sit kun sitä keskustelua on käyty niin on helpompi ohjata että kaksi leipää on ihan hyvä määrä leipää iltapalalla, otatko lisää marjoja jos on vielä nälkä. Se ei liity ulkonäköön vaan hyvään oloon ja jaksamiseen. Pienemmällä on kausittain tapana syödä itseään ähkyyn jotta sai santsata hyvää ruokaa (ilmoittaa että ei halua syödä ekan annoksen kasviksia kun ei kuulemma ole nälkä, mutta olisi halunnut lisää pelkkiä lihapullia tms.), hänelle pitää kyllä sanoa välillä ihan että ei enää enempää ettei kohta (taas) satu mahaan, sinä jaksat kyllä tällä seuraavaan ateriaan. Ja lapsi jaksoi. Tämä lapsen kohdalla annoskokoon muuten vaikuttaa myös se että juo aterialla, haluaisi välillä jättää juomatta ja syödä ison määrän, mutta kun juo sen pienen lasillisensa niin tulee kylläiseksi vähemmästä ruuasta.
Jos lapsi kerran suostuu syömään kasviksia, niin lähtisin siitä että toista lautasellista pääruokaa ei saa vaan sitten sen päälle saa vetää salaattia/kasviksia niin paljon kuin tahtoo. Niissä on niin vähän kaloreita, että tällä luulis saavan aikaan suurehkon eron kalorimäärässä verrattuna siihen, että santsaisi ruokaa.
Lisäksi huolehtii siitä että lapsi juo (vettä) ruuan kanssa jo syömisen aikana, mieheni oli lapsena ja teininä lihava ja hänellä on selkeä taipumus vetää ruoka naamaan "kuiviltaan" ja juoda sitten pieni tilkka vettä päälle.
Minusta lapsen ylipainoon on syynä joko vanhempien tietämättömyys tai vääränlaiset ruokailutavat. Mitä on esim. tavallinen kotiruoka? Jollekin se on kermaista kinkkukiusausta tai makkarakastiketta, toiselle taas kanawokkia tai uunikalaa. Kiisselit ja jo mainitut jogurtit ovat tietämättömien mielestä kevyttä syötävää.
Entä ne ruokailutavat. Onko ateria tankkausta vai tehdäänkö ruokaa yhdessä, jutellaanko pöydässä. Tunnen erään ylipainoisen lapsen ja hänelle annetaan yksi lautanen tms. kerrallaan ja kun se on tyhjä, saa sitten muuta. Ei siis välttämättä mitään herkkuja vaan ylipäätään lasta ei opeteta syömään monipuolista ateriaa vaan vanhempi vahtii vieressä että lautanen tyhjenee. Lapsi syö hiljaa ja ennätysvauhtia. Ei puhettakaan, että ruokailu olisi kivaa yhdessäoloa.
Suoliston bakteerikanta voi olla vääränlainen esim. lapsuusiän antibioottikuurien muokkaamana. Sitä olisi hyvä päästä muuttamaan mutta voi olla vaikeaa. Nythän tiedetään, että suoliston bakteerikanta säätelee ravinnon imeytymistä ja jopa ohjaa ruokahalua "haluamaansa" suuntaan eli hiilihydraateilla elävä bakteerikanta ohjaa aivoja himoitsemaan hiilihydraattipitoista ruokaa. Mm. tätä tarkoitetaan elimistön toisilla aivoilla. Suolistossa on todella paljon hermosoluja ja suolisto ja aivot ovat yhteydessä paljon enemmän ja monimutkaisemmin kuin on tiedettykään. Kaikkia mekanismeja, välittäjäaineita ja hormoneja ja niiden merkitystä ei edes tunneta vielä. Briteissä on tutkimusklinikka, joka analysoi suoliston yksilöllisen bakteerikannan ja antaa ravitsemusohjeet, joilla haitalliseen bakteerikantaan voisi suotuisasti vaikuttaa. Eivät vielä myy palvelujaan Suomeen, valitettavasti. Riittävä kuitupitoisuus, bakteereille suotuisat elinolosuhteet antava sienikasvusto (Boulardikapselit) ja hapatetut tuotteet, esim. kimchi tai hapankaali voisivat säännöllisessä käytössä olla avuksi normalisoimaan suolistoa.
Vierailija kirjoitti:
Suoliston bakteerikanta voi olla vääränlainen esim. lapsuusiän antibioottikuurien muokkaamana. Sitä olisi hyvä päästä muuttamaan mutta voi olla vaikeaa. Nythän tiedetään, että suoliston bakteerikanta säätelee ravinnon imeytymistä ja jopa ohjaa ruokahalua "haluamaansa" suuntaan eli hiilihydraateilla elävä bakteerikanta ohjaa aivoja himoitsemaan hiilihydraattipitoista ruokaa. Mm. tätä tarkoitetaan elimistön toisilla aivoilla. Suolistossa on todella paljon hermosoluja ja suolisto ja aivot ovat yhteydessä paljon enemmän ja monimutkaisemmin kuin on tiedettykään. Kaikkia mekanismeja, välittäjäaineita ja hormoneja ja niiden merkitystä ei edes tunneta vielä. Briteissä on tutkimusklinikka, joka analysoi suoliston yksilöllisen bakteerikannan ja antaa ravitsemusohjeet, joilla haitalliseen bakteerikantaan voisi suotuisasti vaikuttaa. Eivät vielä myy palvelujaan Suomeen, valitettavasti. Riittävä kuitupitoisuus, bakteereille suotuisat elinolosuhteet antava sienikasvusto (Boulardikapselit) ja hapatetut tuotteet, esim. kimchi tai hapankaali voisivat säännöllisessä käytössä olla avuksi normalisoimaan suolistoa.
Ja sitten niille jotka eivät halua ostaa apteekkivalmisteita tai opetella käyttämään kimchia: riittävästi kasvikuitua eli reilusti niitä kasviksia, palkokasveja, hapatettuja tuotteita (mm. sokeroimaton jogurtti), enintään maltillisesti punaista lihaa ja rajallisesti sitä sokeria ja vaaleaa viljaa jolla hyviltä bakteereilta tilaa vievät pöpöt juhlii.
Itseasiassa lapsella voi olla huomattava lihasmassa. Meidän tytöllä on aivan samanlainen ruumiinrakenne kuin isällään, sytymäbodari. On mitattu kehonkoostumismittauksessa, ei ole mutua.
Tyttö on aina ollut iso, ruokavalio kuitenkin kunnossa, ei liiemmin herkuttele, liikkuu päivittäin. Syö monipuolisesti ja ei nirsoile, kasvikset maistuu hyvin.
Tyttö on nyt viimeiset pari vuotta laihtunut, polilla ihmetellään mitä olemme muuttaneet tai tehneet toisin. No ei yhtään mitään kun muutettavaa ei ole ollut. Moni pullea lapsi hoikistuu iän ja pituuskasvun myötä.
Välillä meinaa nousta savu korvista kun aina syytetään äitiä joka syöttää lapsen lihavaksi. Joskus lapsi vaan on pulleampi, vaikka söisi ja joisi samoin kuin muut perheessä. Ei meillä muut ole perheessä ylipainoisia, miksi syöttäisin tyttöni sellaiseksi?
Tytöllä on ollut aina hidas aineenvaihdunta jota on ihan tutkittu ja todettu. Iän myötä se on kiihtynyt ja tilanne normalisoitunut.
On aina ollut hurja tyttö liikkumaan, 7 vuotiaana pyöräili yli 50 km reitin. Kävelee koiran kanssa lähemmäs 10 kilometrin reittejä ja hiihtää talvisin satoja kilometrejä. Nykyään edes aikuiset jaksa tuon vertaa, samat pullamummot neuvoo sitten siellä pöydän takana lisäämään lasten arkisktiivisuutta...
No leipää ei kannata enää ostaa, aamupalaksi munakasta, turkkilaista jugurttia yms. Ehkä vkl sitten leipää, se on lähinnä "herkkua" ja ei pidä nälkää.
Ennen kun saa santsi annosta, laita odottamaan 20-30min, ei ehkä sitten olekkaan tarvetta syödä enempää (lapsi ei ehkä tunnista kylläisyyttä, haluaa vain herkkua lisää)
Vettä lasillinen ennen ruokaa.