Ystävä soitti ja tuli taas paha olo ja tarve suojautua

Älä enää vastaa, kun hän soittaa. Ei hän ole sinulle hyvä ystävä, kun noin tekee. 

Älä vastaa. Irtisanoudu ystävyydestänne.

Se ei ole helppoa irtisanoutua. Välillä on normaali, sitten taas kuin itse piru.

Ei ymmärrä oman käytöksensä vaikutusta väleihimme.

Miten kertoisin tuollaiselle ihmiselle omista asioista?

En voi.

No jos et voi irtisanoutua, kärsi. Mieti kuitenkin, miksi asetut sylkykupiksi?

Ala juomaan.

Voit todellakin sanoa.

Laukoohan hänkin kamalia asiota sinulle. Miksi sinun pitäisi olla hiljaa ja kuunnella vaan?

Jos tulee (kun tulee...) niin selvitä tiettyyn pisteeseen ja pidät puolesi.

Älä anna kohdella huonosti!

Kun ilkeily alkaa, painat sitä punaista luuria. Älä sano yhtään mitään. Ehkä se jossain kohtaa kyselee, että miksi teet niin.

Vierailija kirjoitti:

No jos et voi irtisanoutua, kärsi. Mieti kuitenkin, miksi asetut sylkykupiksi?

En varta vasten asetu sylkykupiksi.

Kun linja aukeaa, tämä aloittaa.

Ilkeys ja pahansuopuus sekoitettuna kuitenkin jossain määrin normaaliin välittämiseen.

Sillä hetkellä ei tosin tunnu välittämiseltä.

Vierailija kirjoitti:

Aloitti taas ilkeilyn. En pysty puhumaan mitään kun "ystävä" oli tuolla päällä.

Mahdollisesti oli juonut.

Ja miten se aiheuttaakaan pahan olon vain soittamalla.

En keksi mitään ratkaisua tähän.

Minä en käsitä miksi  sinä kutsut moista tapausta ystäväksi, koska ystävä hän ei missään tapauksessa ole. Toiseksi  en käsitä miksi  sinä olet tekemisissä hänen kanssaan kun hän tuottaa sinulle tarkoituksella pahaa oloa.

Mikä  on syysi  jatkaa moista ystävyyssuhdetta? Mikset käske jättämään sinua rauhaan? Jos olet tossu etkä  itse aktiivisesti  tee mitään jotta tämä ihminen lopettaisi ilkeät kännipuhelunsa, saat syyttää itseäsi.

Puhelimessa on se punainen luurinkuva just tuollaisia "ystäviä" varten. Opettele käyttämään sitä.

Vierailija kirjoitti:

Se ei ole helppoa irtisanoutua. Välillä on normaali, sitten taas kuin itse piru.

Ei ymmärrä oman käytöksensä vaikutusta väleihimme.

Miten kertoisin tuollaiselle ihmiselle omista asioista?

En voi.

Se on just näin helppoa irtisanoa ystävyys: Hei kuule, minusta ei ole mukavaa että soittelet minulle epäasiallisia puheluja. Jos et kykene asialliseen kanssakäymiseen olle hyvä ja etsi  itsellesi  toinen sylkykuppi. Mukavaa loppuelämää" Pahinta mitä voi  tapahtua on se että hän alkaa huutaa, jolloin voi sanoa että "minä varoitin ja lopetan nyt tämän puhelun ja sen lisäksi estän sinut.".Ja sitten toimit kuten kerroit.

Tuttavasi  on epävakaa ja pitää sua liian läheisenä joten siksi  kohtelee sua kuin roskaa. Aseta sille rajat.

Jos et pysty vain katkaisemaan puhelua ja olemaan vastaamatta sen jälkeen, niin keksi etukäteen lopetusfraaseja tyyliin " nyt kastike kiehuu hellalla, mun täytyy mennä, moi" *puhelu poikki*. Tällä tavoin voi toimia, jos ei halua panna kokonaan välejä poikki, mutta ei myöskään halua kuunnella v ttuilua.

On hyvä, että et kerro hänelle omista asioistasi. Pidä jatkossakin varasi tässä asiassa.

Jätä vastaamatta puheluihin. Jos haluat, voit laittaa selitysviestin, että olet tilanteessa, jossa et voi vastata. Jossakin vaiheessa huomaat, että olosi on paljon parempi ilman tätä ihmistä.

Ethän sinä suojautunut mitenkään. 

Vierailija kirjoitti:

Ethän sinä suojautunut mitenkään. 

Suojauduin vetäytymällä enkä puhunut mitään. Kuin kuoren sisällä olisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ethän sinä suojautunut mitenkään. 

Suojauduin vetäytymällä enkä puhunut mitään. Kuin kuoren sisällä olisi.

Ei kovin hyvä konsti. Tee ihan oikeasti kerran se, että sanot hei hei ja suljet puhelimen. 

Minulla on samanlainen tuttava. Hän pitää minua "parhaana ystävänään"....Olen aina ollut enemmän introvertti kuuntelija, joten välillemme on kehittynyt jo tietynlainen "dynamiikka"; hän puhuu ja minä kuuntelen.

Viimeaikoina keskustelut ovat kuitenkin pelkkää ilkeilyä ja toisten haukkumista. Jos emme olisi samalla alalla (pienet piirit), niin olisin katkaissut välit jo aikoja sitten.

Mullakin on pari myrkyllistä kaveria. Ystäviksi en heitä voi kutsua, kavereiksi/tutuiksi kyllä. He taas pitävät minua hyvänä ystävänä, koska kohtelen heitä aina kauniisti ainakin verrattuna muihin heidän lähipiirissään. Osa nimittäin provosoituu heidän käytöksestään ja antaa takaisin, vissiin suurin osa, osa katkaisee välit.

Itsekin teen niin, etten pidä tiheästi yhteyttä heihin. He ehtivät olla noin 5 kertaa yhteyksissä muhun päin ennen kuin itse otan yhteyttä kerran heihin. Kun soittavat, en aina vastaa, vaan soitan takaisin sopivalla ajalla kun olen ensin henkisesti varautunut. Jos tulevat yllätysvierailulle, kehitän välillä jotain muuta menoa niin etten voi ottaa heitä vastaan tai ainakaan pitkään olla ennen lähtöä. Jos haluavat sopia etukäteen tapaamista, niin välillä ei sovi pikkusyistä ja jos olen sopivalla fiiliksellä niin sitten vaan sopii, ehkä joka toinen tai kolmas ehdotuskerta. Itse ehdotan tapaamista heidän kanssaan ihan äärimmäisen harvoin.

Toinen heistä esim. on sellainen, että hänen mielestään on normaalia purkaa hänen omaa pahaa oloaan muihin kiukuttelemalla, piikittelemällä, iskemällä kaverin herkkiin paikkoihin jne. Se on hänestä ihan normaalia naisen elämää! Sen sijaan annas olla jos itse muotoilet jonkun lauseen sellaiseksi, että hän saa tulkittua sieltä esiin minkäänlaista piilopottuilua, niin loukkaantuu verisesti. Ei niin voi kenellekään sanoa!!! Yhyy. Ja aina pitää tehdä niitä juttuja mitä hän haluaa tehdä eli toisen pitää joustaa, vaikkei tykkäisi samasta bändistä kuin hän niin koska ollaan ystäviä niin ystävän pitää joustaa ja tulla hänen seurakseen katsomaan. Hän taas ei jousta ikinä vaan tyrmää kaikki ystävien ehdotukset huonoina. Hän ei jaksa kuunnella ystävien juttuja, milloin ne on tylsiä, liikaa jaarittelua, tylsä elämä, ei avauduta tarpeeksi, vuodatetaan liikaa tms. Mutta hänen juttujaan pitää kyllä kuunnella!!!

No niin, miksikö roikotan heitä kavereinani elämässäni? Mulle ei olisi iso menetys, jos lakkaisivat olemasta mun kavereita, se olisi ihan jees. Ei haittaisi. Kuitenkin haluavat kovasti olla ystäviäni ja ei sekään haittaa, kun pitää selkeät rajat. Ihan hauskaakin seuraa ovat välillä ja ei mene pahan kiusaamisen ja alistamisen puoelle, kun pitää etäisyyden isona. Niin henkisesti kuin fyysisestikin. Ja oppiipa tulemaan tollaistenkin tyyppien kanssa toimeen, jos tulee myöhemmin vielä tarvetta, tässä kun harjoittelee... XD

Tsempit ap!

Vierailija kirjoitti:

Minulla on samanlainen tuttava. Hän pitää minua "parhaana ystävänään"....Olen aina ollut enemmän introvertti kuuntelija, joten välillemme on kehittynyt jo tietynlainen "dynamiikka"; hän puhuu ja minä kuuntelen.

Viimeaikoina keskustelut ovat kuitenkin pelkkää ilkeilyä ja toisten haukkumista. Jos emme olisi samalla alalla (pienet piirit), niin olisin katkaissut välit jo aikoja sitten.

Mulla on ihan tismalleen samanlainen tilanne.

ohis

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ethän sinä suojautunut mitenkään. 

Suojauduin vetäytymällä enkä puhunut mitään. Kuin kuoren sisällä olisi.

Ei kovin hyvä konsti. Tee ihan oikeasti kerran se, että sanot hei hei ja suljet puhelimen. 

Olen sulkenut monta kertaa puhelimen.

Minua kolme vuotta vanhempi siskoni on puuttunut elämääni kritisoimalla keitä käyn tapaamassa, kenelle soitan ja vääristelee sanomisiani, mustamaalaa minua yhteisille ystävillemme. Sain tarpeekseni tässä keväällä, enkä vastaa, enkä halua nähdä häntä. Eikös hän tullut sitten pari päivää sitten kotiini muka ojentamaan minua ns. ruoriin, jota hän ohjaa. Sanoin heti ovella ei ole puhuttavaa. Hän tuli väkisin sisään, räyhäsi ja syytteli ja uhkasi. Sanoin ulos ja moneen kertaan ja työnsin väkisin häntä ulos. En meinannut millään saada satakiloista mammaa ulos. Väkisin jouduin työntämään hänet ulos. Nyt aion tehdä rikosilmoituksen kotirauhan rikkomisesta ja vaadin korvausta henkisestä kärsimyksistäni!