Exän piti ottaa lapset kahdeksi viikoksi, lähtikin lomalle

Vierailija kirjoitti:

Päivitystä tilanteeseen ennen kuin jätän tämän tähän, lasten isä haki lapset, n puolen tunnin varoituajalla pakattiin lasten kamat ja passit ja sellaiset ennen isälle lähtöä ja lähtivät lomalle yhdessä.

Ex oli minulle vähän vaikeana, mutta asiallinen kuitenkin.

Toivon että heillä kuitenkin kiva loma yhdessä. Tämä vaihtoehto muuten tapahtui vasta sen jälkeen kun olin sanonut ettå seuraava tapaaminen on sitten silloin ja silloin tapaamissopimuksen mukaisesti, eli viikonloppu, kahden viikon päästä. Tuntui kamalalta sanoa niin, vaikka lapset t eivät tienneet koko riidasta sillä he kuitenkin mielellään aina menevät ja näkevät isäänsä ja heille tämä loma on jättipotti, sillä eivät tienneet pääsevänsä toista kertaa ulkomaille tänä kesänä. Ap

Hyvä että pidit puolesi. Näköjään vähän kokeilivat, kuinka paljon saavat sinut joustamaan. Ei olisi ollut viimeinen kerta, kun omat suunnitelmasi ja lasten suunnitelmat olisivat menneet ihan sekaisin, koska he ovat "spontaaneja". Varmaan miehen nyksällä ei ole lapsia, eikä ole ottanut ihan vakavasti miehen vastuuta heistä. Ja miehet vietävissä.

Olisi varannut äkkilähdön jollekin muulle ajalle niin olisivat päässeetkin kaksin. Opettaa huomioimaan sovitut aikataulut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ottaisin yhteyttä lastenvalvojaan ja sopisin tapaamisen, jossa käydään läpi tapaamisen sääntöjä. Laita paperille ylös nämä tapahtuneet jutut, jotta voit pohjautua faktoihin.

Ei ole juridesti säädetty mitään sääntöjä, joka velvottaisi muualla asuvaan vanhempaan sopimusta noudattamaan.  Muualla asuvan vanhemman ainoa velvollisuus on maksaa elatusmaksuja, piste.

Isän käytös on kuitenkin peruste sopimuksen muuttamiselle. Ei kukaan kuvittele, että isää voi pakottaa toimimaan toisin mutta noin törkeällä käytöksellä voi, ja pitäisi, olla seurauksia. Saattaisi myös toimia isän herättelynä. Monet ihmiset käyttävät toisia hyväkseen ilman mitään omantunnontuskia niin kauan kuin heidän annetaan.

Luulen, että tässäkin tapauksessa on jo tehdy standardi joka toisen viikonlopun tapaamiset ja kesällä kaksi viikkoa. Siitä huononpaa sopimusta ei enää voida tehdä, koska se ei olisi lapsen etu.

Mun eksä on saanut ihan itse ehdottaa joka lomalla, kuinka paljon haluaa viettää lapsensa kanssa. Maksimi mitä on viettänyt, on viikko kesällä, mutta ei joka vuosi niinkään paljon, yleensä noin kolme päivää.

Ilmeisesti haittaa liikaa hänen festareilla käyntiä ja seurustelua. Ja lomailua, kun pitää olla selvin päin.

Vierailija kirjoitti:

Päivitystä tilanteeseen ennen kuin jätän tämän tähän, lasten isä haki lapset, n puolen tunnin varoituajalla pakattiin lasten kamat ja passit ja sellaiset ennen isälle lähtöä ja lähtivät lomalle yhdessä.

Ex oli minulle vähän vaikeana, mutta asiallinen kuitenkin.

Toivon että heillä kuitenkin kiva loma yhdessä. Tämä vaihtoehto muuten tapahtui vasta sen jälkeen kun olin sanonut ettå seuraava tapaaminen on sitten silloin ja silloin tapaamissopimuksen mukaisesti, eli viikonloppu, kahden viikon päästä. Tuntui kamalalta sanoa niin, vaikka lapset t eivät tienneet koko riidasta sillä he kuitenkin mielellään aina menevät ja näkevät isäänsä ja heille tämä loma on jättipotti, sillä eivät tienneet pääsevänsä toista kertaa ulkomaille tänä kesänä. Ap

*reps*

Niin varmaan. :D Mihinköhän äkkilähdölle oli viellä tilaa? Tallinan laivalle?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ottaisin yhteyttä lastenvalvojaan ja sopisin tapaamisen, jossa käydään läpi tapaamisen sääntöjä. Laita paperille ylös nämä tapahtuneet jutut, jotta voit pohjautua faktoihin.

Ei ole juridesti säädetty mitään sääntöjä, joka velvottaisi muualla asuvaan vanhempaan sopimusta noudattamaan.  Muualla asuvan vanhemman ainoa velvollisuus on maksaa elatusmaksuja, piste.

Isän käytös on kuitenkin peruste sopimuksen muuttamiselle. Ei kukaan kuvittele, että isää voi pakottaa toimimaan toisin mutta noin törkeällä käytöksellä voi, ja pitäisi, olla seurauksia. Saattaisi myös toimia isän herättelynä. Monet ihmiset käyttävät toisia hyväkseen ilman mitään omantunnontuskia niin kauan kuin heidän annetaan.

Luulen, että tässäkin tapauksessa on jo tehdy standardi joka toisen viikonlopun tapaamiset ja kesällä kaksi viikkoa. Siitä huononpaa sopimusta ei enää voida tehdä, koska se ei olisi lapsen etu.

Mun eksä on saanut ihan itse ehdottaa joka lomalla, kuinka paljon haluaa viettää lapsensa kanssa. Maksimi mitä on viettänyt, on viikko kesällä, mutta ei joka vuosi niinkään paljon, yleensä noin kolme päivää.

Ilmeisesti haittaa liikaa hänen festareilla käyntiä ja seurustelua. Ja lomailua, kun pitää olla selvin päin.

Niin entä sitten?

Tiedän tapauksen jossa äiti 12 vuotta yritti saada isää osallistumaan lapsen asioihin enemmän kuin kaksi viikkoa kuukaudessa. Isällä ei kuitenkaan ollut tähän resursseja ja tämä äiti jaksoi aina muistuttaa kuinka huono tämä isä on. Sitten lapsen täytettyä 12 isän työtilanne oli juuri parantunut ja isä olisi ottanut täyden vastuun tyttärestään ja tytärkin toivoi pääsevänsä isänsä luo asumaan. Äiti raivostui ajatuksesta eikä päästänyt tytärtään enää kuin muutaman kerran kuukaudessa isän luo ja haastoi tämän oikeuteen jotta saisi mahdollisimman paljon elatusapua. 12 vuotta jankkasi tuosta vastuun ottamisesta (isä oli siis jo täysin vastuussa tytöstä puolet kuukaudesta) ja kun lopulta isä siihen suostui, käänsi äiti samantien kelkkansa. Äiti hävisi oikeudessa, muttta isä ei ole nähnyt tytärtään sen jälkeen. Tällä halusin vain kertoa, etteä isän asema on järjettömän vaikea tämän hetken suomessa ja isä usein tuntee muualla asuvat lapset vieraiksi. Tämän vuoksi menoja on helppo perua, kun sitä kiintymystä ei ehdi muodostumaan viikonloppuvierailujen aikana. Tässä siis vaan yksi näkökulma asiaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No sano suoraan isälle, että tällainen ei ole todellakaan ok ja että tapaamissopimus on virallinen sopimus, jota lapsen isä on sitoutunut noudattamaan. Ja että vain huonot isät käyttäytyvät noin.

Ei sillä isällä ole mitään velvollisuutta tai sitoumispakko tuollaista sopimusta noudattaa. Tuosta uhoaminen ei ole kuin tuuleen huutamista.

On, jos asia on lastenvalvojan läsnäollessa sovittu. Isällä on velvollisuuksia nimenomaan siittämiään lapsia kohtaan. Voi olla myös panematta, ellei tämä fakta kaaliin uppoa.

Haloo naiset, älkää harrastako seksiä idioottien kanssa. Eivät ne muuten maan päältä lopu.

Joko hyväksyt tämän, tai tosiaan menet sinne lasten valvojalle, jossa sitten sovitte niistä isä viikoista, niin että ei enää pääse luistamaan vastuustaan.

Surullista miten vähän jotkut välittää lapsistaan, kun peruvat menoja ja arvottavat nykyisen puolison ja uuden lapsen vanhempien lasten edelle.

Millainen nykyinen puoliso katsoo tota hyväksyen tai jopa haluaa että isä hylkää vanhemmat lapset :/

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi suostuit?

Mä sanoisin, et tää suunnitelma oli ensin ja lapset tulee nyt. Hommaa niille sitten hoitajan jos ei itse pysty olemaan läsnä. Äkkilähdöille ei lähdetä, jos on lapset tulossa lomalle. Menköön uusi naikkonen yksinään, jos on just tuolloin pakko päästä reissuun. Tuntuu, et tahallaan tulee noita äitipuolen järkkäämiä menoja isäviikoille. Se on ok, mut silloin isä ei osallistu niihin vaan hoitaa lapsiaan. Piste!

Simple as that.

:D :D :D Meillä miehen lasten äiti yritti tuota kiukkuamista, ja voivoi kuinka pelotti! Not. :D

Totuus on se, että etävanhempi saa tavata lapsiaan silloin kun häntä sattuu huvittamaan, ja tapaamissopimuksilla voi pyyhkiä peräreikäänsä. Oikeastaan ainoa asia johon etällä on oikeus, on oikeus olla tapaamatta lapsiaan.

Itse asiassa etä saa tavata lapsiaan silloin kun sopimus niin sanoo, saa toki jättää tapaamisen väliinkin, eikä silloin kun "sattuu huvittamaan". Tämä on kyllä selkeä epäkohta koska ei lähivanhemmalla ole oikeutta olla pitämättä huolta lapsestaan ilman, että sillä on merkittäviä seurauksia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onpa ikävää, mutta niinhän se on, että etällä on tapaamisoikeus, ei -velvollisuus. Tuohon toivoin lainsäädännöltä muutosta minäkin lasten ollessa pieniä. Tiedän tunteesi ap, otan osaa.

Ja siihen että sitä muutosta ei tule, on oikein hyvä syy. Se on se, että lapsella on oikeus viettää aikaansa sellaisessa paikassa jossa hän on haluttu. Tämän takia on lapselle edullisempaa ettei etää pakoteta ottamaan lasta luokseen. Äitien voi olla vaikea ymmärtää tätä, koska se "oma aika" on niin tärkeää, että menee tässä tapauksessa lasten hyvinvoinnin edelle. Ja sitten ollaan kuin ei huomattaisi sitä että itse kiusaa niitä omia lapsia rankaisemalla lasten toista vanhempaa sillä että sinähän otat lapset että minä pääsen lomalle niistä, tai muuten!!

Muuten jees, mutta apn tapauksessahan (ja mitä ilmeisemmin monessa muussakin tapauksessa) äiti nimenomaan on vanhemmista se, joka luopuu sovitusta lasten edun vuoksi. Siitäkin huolimatta, että isän lapselle tekemät oharit merkitsevät sitä, että äidinkin on mahdollisesti peruttava omia menojaan. Ap:n miehellä jos kenellä on tässä se asenne, että sinähän otat lapset, että minä pääsen lomalle.

Muuten hyvä, mutta kysymys olikin siitä MIKSI ei etää ei pakoteta olemaan lasten kanssa vasten tahtoaan, ja siitä, että äidillä jää näkemättä omassa raivonpuuskassaan myös se lasten etu, tai oltaisiin valmiita siihen että etä uhkaillaan olemaan lastensa kanssa. siinä ei äiti näe sitä että tämä uhkailu satuttaa lapsia kun joutuvat sitten seuraan jossa heitä ei haluta.

Mutta tällä, että "etää ei saa pakottaa" lähivanhempi tulee pakotetuksi. Pidät siis itsestään selvänä, että etä välittää lapsistaan vähemmän ja on vähemmän lasten vanhempi kuin lähi?

Vierailija kirjoitti:

Onko todella vielä 2018 ihmisillä ajatus, että erotessa etävanhemman vastuu lapsistaan katoaa kuin taikaiskusta, ei tarvitse välittää sopimuksista tai lapsista ja voi tehdä mitä mieleen juolahtaa? Tämäkö on mielestänne moraalisesti oikein? Saa käyttäytyä miten vaan, "koska mä voin"? Miksi nämä idiootit ovat ikinä edes lisääntyneet, jotka eivät kanna mitään vastuuta...

Jokuhan tämän idiootti-etän kanssa on lisääntynyt, joten oikea kysymys on, miksi lisäännyit itse idiootin kanssa joka ei pidä sopimuksista kiinni?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

kirjoitti:

Miksi monissa kommenteissa vastuutetaan vain äitiä lasten mielipahasta, vaikka sovitun rikkoja on isä? Pitäisikö äidin vain niellä ja hyväksyä kaikki isän toimet? Miksi isällä ei ole vastuuta?

Kaikkien kannalta tapaamisasioissa sovitun noudattaminen on erittäin tärkeää ja luo luottamusta osapuolten välille.

Itse toimisin niin, että ohareita ei korvattaisi tapaamisaikoja muuttamalla (yhdessä sovitut muutokset on täysin eri asia). Tapaaminen saisi jäädä kokonaan väliin. Etä voisi sitten miettiä arvojaan ihan tykönään.

Täälläkin on todettu satoja kertoja, että etää ei voi pakottaa tapaamaan. Joten jos ei tapaaminen kiinnosta, niin jääköön tapaamatta. On etän omalla vastuulla, millainen suhde lapsiin tulee. Ei lähin vastuulla.

Miksi mahdollistaa toisen vastuuttomuus?!

Jos ohareita alkaisi olla enemmänkin, niin alkaisin vaatia sopimuksen muuttamista toteutuneita tapaamisia vastaavaksi. En suostuisi elämään löysässä hirressä sen suhteen haetaanko lapset vai ei, ja paikkailemaan jatkuvaa lasten mielipahaa ja epävarmuutta.

Epävarmuus on monesti henkisesti pahempi kestää, kuin tieto siitä että toinen ei tule.

Lapsille voi kertoa neutraalisti, että etä ei nyt päässyt hakemaan omien menojensa takia.

Minun eksä yritti kaikenlaista myös, mutta en antanut siimaa. Se kannatti. Nykyään sovitusta pidetään kiinni.

Niinhän tuo tapaamissopimuskin taitaa määrittää, jos tapaaminen ei sovittuna ajankohtana käy se vaan jää välistä ja seuraava tapaaminen on sovittuna ajankohtana. Ja ainahan sitä voi vaatia, mutta harvoin asiat menee niiden vaatimusten mukaisesti.

Kun etä pääsee selittelemään ensin lastenvalvojalle ja lopulta jopa käräjätuomarille kiireitään, miksi ei ole ehtinyt tavata ja miksi ei noudata sopimusta, niin saattaa hänen pääköpassaan liikahtaa joku aivosolu ja tapahtua pieni herääminen. Tai sitten ei, ja sopimus muutetaan kyllä vastaamaan tapaamisia.

Täytyy olla kyllä täysi typerys lähinä, joka lähtee käräjöimään tapaamissopimuksesta. Pitäisi ymmärtää ettei sitä edes oteta käsittelyyn.. Hoohijakkaa taas.

Tapaamissopimuksen voi hyvinkin riitauttaa, jos toinen osapuoli noudattaa sitä vain silloin kun sattuu jaksamaan.

Toinen, halvempi ja parempi konsti, on tehdä aina tapaamissopimuksista määräaikaisia. Näin sitä on aina helppo päivittää, jos olosuhteissa on tullut muutosta ja et ei enää tapaa edellisen sopimuksen mukaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ottaisin yhteyttä lastenvalvojaan ja sopisin tapaamisen, jossa käydään läpi tapaamisen sääntöjä. Laita paperille ylös nämä tapahtuneet jutut, jotta voit pohjautua faktoihin.

Ei ole juridesti säädetty mitään sääntöjä, joka velvottaisi muualla asuvaan vanhempaan sopimusta noudattamaan.  Muualla asuvan vanhemman ainoa velvollisuus on maksaa elatusmaksuja, piste.

Isän käytös on kuitenkin peruste sopimuksen muuttamiselle. Ei kukaan kuvittele, että isää voi pakottaa toimimaan toisin mutta noin törkeällä käytöksellä voi, ja pitäisi, olla seurauksia. Saattaisi myös toimia isän herättelynä. Monet ihmiset käyttävät toisia hyväkseen ilman mitään omantunnontuskia niin kauan kuin heidän annetaan.

Luulen, että tässäkin tapauksessa on jo tehdy standardi joka toisen viikonlopun tapaamiset ja kesällä kaksi viikkoa. Siitä huononpaa sopimusta ei enää voida tehdä, koska se ei olisi lapsen etu.

Kyllä tehdään heikompiakin sopimuksia, jos etä ei tapaa. Tai olosuhteissa muuta häikkää.

Mikset vastaa "no ei se nyt kyllä käy. Minulla on jo suunnitelmia. Lapset tulevat huomenna klo. 10"

Vierailija kirjoitti:

Ihmeellinen ajatuskuvio: Älä kieltäydy joustamasta sovituista tapaamisista ettei isä kosta asiaa kiukuttelemalla omille lapsilleen. Sovittu tapaaminen perutaan viime hetkellä, ei mitään väliä sillä, että lapsista varmasti tuntuu pahalta ja että ex-puolisokin saattaa joutua perumaan omia suunnitelmiaan.

Kuinka paljon ja lyhyellä varoitusajalla entiseltä puolisolta voi vaatia joustamista?Mitäs jos äidillä olisikin ollut töitä ja lapsille ei hoitopaikkaa varattuna, koska heidän oli tarkoitus oli lomailla isän luona? Entä jos äidilläkin olisi ollut matka varattuna sille ajalle, kun lasten piti olla isällään?

Tuskin "Maria" varasi äkkilähdön ihan tuosta noin vain keskustelematta asiasta sanallakaan etukäteen puolisonsa kanssa. Mies vaan lykkää vastuun suunnitelmien muutoksesta uudelle puolisolle ja vastuun lapsista ex-puolisolle. Kiva, selkärankainen mies. Kohta todennäköisesti kahdesti eronnut.

Kuinka paljon voi vaatia? Se on kuule se ja sama miltä susta tuntuu että mitä voi vaatia ja keneltä, kun jotkut vaan elävät sen oman mielen mukaan välittämättä tippaakaan sinun tai kenenkään muun vaatimuksista. Itse asiassa jo kysymys siitä että kuinka paljon voi vaatia, on jo naurettava. Se on ihan turha itkeä vaatimusten perään kun olet 20 asteen pakkasella sunnuntaiaamuna viemässä sovitusti 4v lasta isällensä, töihin päästäksesi, töihin jotka alkavat vartin päästä, ja kukaan ei avaa ovea. Tyttökaverinsa huutelee ikkunasta että turha tuoda lasta tänne, lapsen isä nukkuu, eikä hän aio sitä mennä herättämään. 

Se on vain soitettava töihin ettet pääse, otettava haukut vastaan ja toivoa ettet saa potkuja(en saanut). 

Selviäjä oppii kumman helposti tällaisista tilanteista sen, että ÄLÄ KOSKAAN LUOTA SIIHEN IHMISEEN ENÄÄ. Ja tällaisen jälkeen värvää hoitajan toisaalta, vaikka isän olisi kaikkien sopimusten, vatimusten ja itkujen ja suuttumisten ja kohtuullisuuden puitteissa ollut ihan pakko se lapsi ottaa, mutta ei ottanut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

kirjoitti:

Miksi monissa kommenteissa vastuutetaan vain äitiä lasten mielipahasta, vaikka sovitun rikkoja on isä? Pitäisikö äidin vain niellä ja hyväksyä kaikki isän toimet? Miksi isällä ei ole vastuuta?

Kaikkien kannalta tapaamisasioissa sovitun noudattaminen on erittäin tärkeää ja luo luottamusta osapuolten välille.

Itse toimisin niin, että ohareita ei korvattaisi tapaamisaikoja muuttamalla (yhdessä sovitut muutokset on täysin eri asia). Tapaaminen saisi jäädä kokonaan väliin. Etä voisi sitten miettiä arvojaan ihan tykönään.

Täälläkin on todettu satoja kertoja, että etää ei voi pakottaa tapaamaan. Joten jos ei tapaaminen kiinnosta, niin jääköön tapaamatta. On etän omalla vastuulla, millainen suhde lapsiin tulee. Ei lähin vastuulla.

Miksi mahdollistaa toisen vastuuttomuus?!

Jos ohareita alkaisi olla enemmänkin, niin alkaisin vaatia sopimuksen muuttamista toteutuneita tapaamisia vastaavaksi. En suostuisi elämään löysässä hirressä sen suhteen haetaanko lapset vai ei, ja paikkailemaan jatkuvaa lasten mielipahaa ja epävarmuutta.

Epävarmuus on monesti henkisesti pahempi kestää, kuin tieto siitä että toinen ei tule.

Lapsille voi kertoa neutraalisti, että etä ei nyt päässyt hakemaan omien menojensa takia.

Minun eksä yritti kaikenlaista myös, mutta en antanut siimaa. Se kannatti. Nykyään sovitusta pidetään kiinni.

Lähinvanhenmuuttaa määritellessä yksi kriteeri on kumpi vanhemmista tukee paremmin, että lapsen oikeus tavata toista vanhempaansa toteutuu. On lähin vastuulla ponnisttella ja tukea näitä tapaamisia.

t. huoltajuus kiistan läpi käynyt

Tarkoittaako tämä sitä, että etävanhempi saa muutella tapaamisia ihan miten haluaa ja miten lyhyellä varoajalla tahansa, ja lähivanhemman pitää suostua ihan kaikkeen vain siksi, että hänen täytyy ponnistella ja tukea tapaamisia? Eikö sillä ole mitään merkitystä, että lapsi pettyy, kun tapaamiset etävanhempaan peruuntuvat? Kenen vastuulla on lohduttaa lasta ja selitellä asia parhain päin? Saako jo koululaiselle sanoa, että etävanhemmalle tuli parempaa teekemistä mitä oman lapsen tapaaminen?

Sinun kommentista saa sen kuvan, että se, joka ei halua tavata lasta on parempi vanhempi.

Kyllä tarkoittaa. Etävanhemman ei ole pakko tavata lasta koskaan, vaikka olisi mimmoisen sopimuksen kirjoittanut. Ja kyllä, lähivanhemman on "suostuttava" hassu sanakin tässä yhteydessä! Eli suostutko siihen että sinun lapsesi on sinulla kun toinen ei sitä ota. Se on suostuttava, ei ole muuta vaihtoehtoa. Toki voi antaa lapsensa huostaan, jos ei suostu, se on ainoa mitä voi tehdä tuossa tilanteessa.

Kenen vastuulla lohduttaa lasta? No mitäpä luulet? Naapurin Tanjanko? Sinun lapsesi on sinun vastuulla, jos kukaan muu ei sitä vastuuta ota.

Saako koululaiselle sanoa että etällä on parempaa tekemistä? Saa, jos haluat että lapsellesi tulee entistä pahempi mieli. Hyvän vanhemman homma se ei ole, että sälyttää lapselleen oman pahan mielensä, ja lisää lapsen kärsimystä omalla kiukuttelullaan.

Oliko vielä muita kysymyksiä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No sano suoraan isälle, että tällainen ei ole todellakaan ok ja että tapaamissopimus on virallinen sopimus, jota lapsen isä on sitoutunut noudattamaan. Ja että vain huonot isät käyttäytyvät noin.

Ei sillä isällä ole mitään velvollisuutta tai sitoumispakko tuollaista sopimusta noudattaa. Tuosta uhoaminen ei ole kuin tuuleen huutamista.

On, jos asia on lastenvalvojan läsnäollessa sovittu. Isällä on velvollisuuksia nimenomaan siittämiään lapsia kohtaan. Voi olla myös panematta, ellei tämä fakta kaaliin uppoa.

Ei ole. Etävanhemmalla on ainoastaan elatusvelvollisuus rahan muodossa. Koittakaapa nyt jo pikkuhiljaa painaa tämä kaaliin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies on maksanut lapsille matkan etelään kanssamme monta kertaa elarien lisäksi extrana.

Mitä extraa se on, että mies maksaa omien lastensa etelänmatkat heidän matkustaessaan teidän kanssanne? Extraa se olisi, jos äiti lähtisi lasten kanssa reissuun ja isä kustantaisi lasten osuuden matkasta.

Tuostakin voi näköjään joku keksiä valituksenaihetta. Ei voi jättää siihen, että on hyvä etäisä ja huono lähiäiti ja että mies pitää kiinni sopimuksista ja äiti ei, ja että mies maksaa enemmän kuin on sovittu ja äiti vaatii yhä lisää ja lastenvalvojakin torppaa äidin vaatimukset. Ei. Kyllä pitää saaada vähän haukuttua sitä isää jostain, vaikka siitä, että kokee maksavansa extraa, kun ottaa lapset aina mukaan kaikille lomamatkoilleen, vaikkei olisi mikään pakko.

N44

Mutta kun se ei ole mitään extraa sen enempää kuin se on jos äiti maksaa lasten kulut kun ottaa heidät matkalle mukaan. Kenen mielestäsi sitten pitäisi nämä matkat maksaa jos ei vanhempien?