Mies lähtee "lomalle", hyväksyisitkö?
Meillä on vajaan vuoden ikäinen vauva, jonka kanssa olen ollut kotona. Mies on paljon pois kotoa töiden ja harrastusten takia, ehkä noin 1-2 yötä viikossa pois kotoa. Arkisin mies ei siis juuri ehdi olla lapsen kanssa, ja kotityöt ovat kokonaan minun hoidettavana, mutta toki mies jälkensä korjaa.
Miehellä on heinäkuu lomaa, ja jotenkin hölmönä kuvittelin, että kerrankin hänellä on aikaa olla varsinkin lapsen kanssa ja voidaan tehdä jotain perheenä. Viime viikolla mies kuitenkin ehdotti, että josko hän lähtisi "lomalle" yksin tällä viikolla ainakin pariksi yöksi. Tämä loma ei ole mikään pidempään suunniteltu kaveriporukan matka, vaan tällainen parin päivän varoitusajalla ilmoitettu vapaa, joka ei tarkoita edes matkustamista ja rentoutumista jossain mielenkiintoisessa kohteessa, vaan motellityyppistä majoittumista lähikaupungissa. Idea ei siis ole se, että pääsisi nauttimaan kivasta kohteesta yksin, kun lapsen kanssa täytyy mennä hänen ehdoillaan saati lomaa raskaasta kotiarjesta, kun hän ei juuri kotiaskareilla ole muutenkaan itseään rasittanut, vaan lomaa minusta ja lapsesta. Sanottakoon vielä, että vauvan takia miehen ei ole tarvinnut ensimmäisiä viikkoja lukuunottamatta heräillä, ja vauva on nukkunut täysiä 12 tunnin yöunia jo useamman kuukauden.
Miten te suhtautuisitte tällaiseen ehdotukseen?
Kommentit (72)
Johan edellisestä "miehen oma aika"-jankkaamisketjusta onkin melkein viikko.
Kertoisin miehelle että isä joka käyttäytyy kuin sinkku saattaa olla kohta isä joka on sinkku.
Oikeasti, hänen elämänsä muuttui kun lapsi syntyi ja hänen tulee osallistua perhe-elämään varsinkin lomien aikana.
Todella fishy pakko sanoo. Vaadi, et menette kaikki kolme johonkin lomalle. Mua ärsyttäis tollanen ehdotus, koska sähän olet se joka tässä ensimmäisenä loman ansaitsisit.
Mies voi ottaa pari yötänsä, jos sinäkin voit. Jos se on kerran lomalla, voi hyvin ottaa vauvan hoitoonsa niin että säkin pääset vapaalle. Loppuloman ootte sit perheenä.
Eikö ne vieläkään neuvolassa kehoita ihmisiä sopimaan tällaisista asioista jo raskausaikana. Ei tule sitten täytenä yllätyksenä, jos toisen käsitys on erilainen.
Mitä jos ehdottaisit, että sinä lähtisit ensin parin päivän reissulle ja sitten tekisitte jotain perheenä ja loman lopussa mies voisi latautua töitä varten pari päivää.
Tarjoaisin viikkoa, jotta saisin omaa aikaa vauvan kanssa. Siihen miestä tarvita hämmentämään, kun se ei kuitenkaan pienen vauvan kanssa pysty mitään tekemään.
Vierailija kirjoitti:
Johan edellisestä "miehen oma aika"-jankkaamisketjusta onkin melkein viikko.
Tää on ohis, mutta osa meistä ei notku täällä päivittäin eikä edes joka viikko. Toisekseen, jos ap:lla on tämä tilanne nyt, niin hän kysyköön sitä nyt.
-ei ap-
Lisään vielä taustatietoja sen verran, että ei tämä nyt siinä mielessä yllätyksenä tullut, että mies alkoi etääntyä minusta jo vähän ennen vauvan syntymää. Tämähän tuntui todella hyvältä, kun viimeisillään raskaana ja synnytyksen jälkeen mies ei halua enää olla lähellä, eikä seksiä entiseen malliin. Tästä on pariin otteeseen puhuttu, mutta aluksi mies väitti, ettei mikään ole vialla, eikä tahtonut puhua omista fiiliksistään ollenkaan. Viime aikoina meiltä on puuttunut kaikenlainen läheisyys eikä mies oikein ole halunnut miettiä mitään yhteistä (esimerkiksi sitä yhteistä lomamatkaa, josta olen puhunut). Ajattelin, että loma voisi helpottaa, kun työ ei stressaa ja on mahdollisuus viettää myös hieman kahdenkeskistä aikaa. Tämä lomaehdotus kuitenkin oli senlaatuinen juttu, että aika vakavan keskustelun kävimme, enkä tiedä mikä tämän jutun tulevaisuus on.
Vierailija kirjoitti:
Jätä se sika!
Samaa mieltä. Miehen rentoutumisreissun aikana pakkat miehen kamat ja nostat ne pihalle. Lukkojen uudelleen sarjoitus ja jos olette aviossa, eropaperit vetämään. Miksi ihmeessä katselet tuollaista käytöstä yhtään pitempään?
Onko tämä oma aika ja oma loma vain miehen oikeus? Sopisi minulle jos myös minäkin saisin omaa aikaa ja omaa lomaa niin että mies hoitaa sillä välin kodin ja lapsen.
Vierailija kirjoitti:
Jätä se sika!
Tämä juttu meni vanhaksi jo silloin ku laitoit sen ensimmäistä kertaa vuonna -95...
Jokohan ois aika lopettaa tai ainakin vähän rauhoittua ja olla tunkematta samaa kommenttia jokaikiseen ketjuun?
Minulle olisi ihan ok. Olemme onnellisia ja meillä on mukavaa yhdessä. Kun saimme lapsen, olemme tehneet asioita yhdessä perheenä, ja kumpikin pyrkii huolehtimaan toisenkin mukavuudesta. Ei ole mitään " minä tein nyt tämän, niin sun pitää tehdä tuo".
Meillä on paljon yhteisiä menoja, mutta myös omia. Ja näin oli puhuttu jo ennen lapsen syntymää. Ja näin on toiminut meillä hyvin. Toki varmasti on välillä paikallaan tarkentaa miten sopimukset pitävät, onko tarvetta muuttaa jotain.
Onko teillä ap. koskaan ollut puhetta siitä miten asiat teidän perheessä tehdään? Kannattaa kertoa miehelle rauhallisesti mitä mieltä olet, ja sopia pelisäännöistänne.
Tulee mieleen että mikä pano sillä on menossa...sorry..