Vela ja vanhempien suhtautuminen asiaan
Miten teidän velojen omat vanhemmat ovat suhtautuneet päätökseenne olla lapsettomia? Oletteko kertoneet asiasta ihan suoraan vai oletteko vai antaneet heidän itsekseen ihmetellä? Tuntuuko teistä koskaan pahalta ajatella että omista vanhemmistasi ei tule koskaan isovanhempia sun päätöksesi takia?
Kommentit (50)
Äitini suhtautui asiaan tyynesti, hänelle on tärkeintä, että elän itseni näköistä elämää. Hän on hoitanut elämässään satoja lapsia, joten siitä lajista hän ei ole jäänyt paitsi. Kun sisareni sai lapsen, isäni sanoi suoraan, että "teidänkin pitäisi laittaa hösseliksi". Mutta eihän noin hölmöön kommenttiin voi muuta kuin antaa suoran vastauksen. Kai hän tarvitsee / tarvitsi vain aikaa tottua ajatukseen, että hänelle tulee ehkä "vain" 1 lapsenlapsi. Kunpa hän osaisi hoitaa edes sen tehtävän kunnolla, mutta näyttää sitä, että ukista ei tullut raitis ukki.
Appivanhemmat ovat vielä kysymysmerkki...
Kaikista erikoisinta tähän asti on ollut lapsettoman tätini suhtautuminen. Tätini lapsettomuus on ehkä tahatonta, mutta hänellä olisi kyllä ollut varallisuuden puolesta kaikki mahollisuudet hakeutua hoitoihin tai vaikka adoptoida, jos asia oli niin tärkeää. No, en tunne koko tarinaa. Kuulin vahingossa sukujuhlissa, kun tätini tivasi salaa mun äidiltä mun lapsiasiaa. Että "Minnako ei tosiaan halua lapsia? Mutta haluaako Minnan mies? Mutta eikö Minnan olisi nyt niin hyvä aika tehdä lapsi, kun Minttukin on vielä pieni?"
Ai hitto mun jee mitkä perustelut. Mun sisareni lapsi Minttu asuu satojen kilometrien päässä minusta, ja hänellä on jo isänsä puolelta monta serkkua ja supersosiaalinen elämä, joten Minttu pärjää kyllä ilman mun lasta leikkikaverina.
Vierailija kirjoitti:
Äitini suhtautui asiaan tyynesti, hänelle on tärkeintä, että elän itseni näköistä elämää. Hän on hoitanut elämässään satoja lapsia, joten siitä lajista hän ei ole jäänyt paitsi. Kun sisareni sai lapsen, isäni sanoi suoraan, että "teidänkin pitäisi laittaa hösseliksi". Mutta eihän noin hölmöön kommenttiin voi muuta kuin antaa suoran vastauksen. Kai hän tarvitsee / tarvitsi vain aikaa tottua ajatukseen, että hänelle tulee ehkä "vain" 1 lapsenlapsi. Kunpa hän osaisi hoitaa edes sen tehtävän kunnolla, mutta näyttää sitä, että ukista ei tullut raitis ukki.
Appivanhemmat ovat vielä kysymysmerkki...
Kaikista erikoisinta tähän asti on ollut lapsettoman tätini suhtautuminen. Tätini lapsettomuus on ehkä tahatonta, mutta hänellä olisi kyllä ollut varallisuuden puolesta kaikki mahollisuudet hakeutua hoitoihin tai vaikka adoptoida, jos asia oli niin tärkeää. No, en tunne koko tarinaa. Kuulin vahingossa sukujuhlissa, kun tätini tivasi salaa mun äidiltä mun lapsiasiaa. Että "Minnako ei tosiaan halua lapsia? Mutta haluaako Minnan mies? Mutta eikö Minnan olisi nyt niin hyvä aika tehdä lapsi, kun Minttukin on vielä pieni?"
Ai hitto mun jee mitkä perustelut. Mun sisareni lapsi Minttu asuu satojen kilometrien päässä minusta, ja hänellä on jo isänsä puolelta monta serkkua ja supersosiaalinen elämä, joten Minttu pärjää kyllä ilman mun lasta leikkikaverina.
Se on usein näin että ihmiset jotka eivät tiedä toisten asioista yhtään mitään, ovat omasta mielestään juuri niitä parhaita "asiantuntijoita" tietämään milloin toisen pitäisi alkaa lisääntymään. Tai yleensäkin miten toisen pitäisi elää elämäänsä 🙄 ihan pellejähän tuollaiset on, välit poikki.
Riittää kun sisarukseni on tehnyt muutaman autistisen lapsen joita isoäiti ei meinaa välillä jaksaa vaikka lapsista pitääkin. Muiden lapsettomien osalta suku voi kaikin mokomin vaikka päättyä.
Aikuisten lasten makuuhuoneasiat eivät kuulu vanhemmille, naapureille jne.
Pidän outona jos vanhemmat alkavat kiinnostua aikuisten lastensa kk-kierrosta, siittiöistä.yms.
Vierailija kirjoitti:
Tänä päivänä ei lapsiasioista juuri kysellä, kun isovanhempi-ikäiset ovat kiireisiä omissa menoissaan. Kaikki eivät tahdo edes osallistua lastenlastensa hoitoon juurikaan.
Moni pikemminkin olisi kaivannut sitä, että omat vanhemmat olisivat kyselleet ajoissa - sillä nykyään varsin moni jää lapsettomaksi, kun otollisin aika hulahtaakin huomaamatta ohi, eikä enää ehdi löytää kumppania ja sitten biologiakin jo ajaa ohi...
On hiukan vanhempien tehtäväkin kysellä - niin aikuinen lapsi voi miettiä asiaa ja tutkiskella itseään...
Velat voivat vastata ei - mutta hyvä on heiltäkin muutaman kerran varmistaa, että onko mielipide yhä sama.
Jos tarvitsee vielä vannhempien ohjeistusta, ei todellakaan kannata itse alkaa vanhemmaksi.
Hitto mitä paskaa taas..
Joskus kysyivät asiasta kun olin 35-vuotias. Kerroin, että en hanki. Totesivat, että olisi kiva saada lapsenlapsia. Sanoin ymmärtäväni heidän toiveensa, mutta en valitettavasti aio hankkia. Sen jälkeen ei olla keskusteltu asiasta, olen nyt jo yli 50-v.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tänä päivänä ei lapsiasioista juuri kysellä, kun isovanhempi-ikäiset ovat kiireisiä omissa menoissaan. Kaikki eivät tahdo edes osallistua lastenlastensa hoitoon juurikaan.
Moni pikemminkin olisi kaivannut sitä, että omat vanhemmat olisivat kyselleet ajoissa - sillä nykyään varsin moni jää lapsettomaksi, kun otollisin aika hulahtaakin huomaamatta ohi, eikä enää ehdi löytää kumppania ja sitten biologiakin jo ajaa ohi...
On hiukan vanhempien tehtäväkin kysellä - niin aikuinen lapsi voi miettiä asiaa ja tutkiskella itseään...
Velat voivat vastata ei - mutta hyvä on heiltäkin muutaman kerran varmistaa, että onko mielipide yhä sama.
Jos tarvitsee vielä vannhempien ohjeistusta, ei todellakaan kannata itse alkaa vanhemmaksi.
Hitto mitä paskaa taas..
🤣
Vierailija kirjoitti:
Joskus kysyivät asiasta kun olin 35-vuotias. Kerroin, että en hanki. Totesivat, että olisi kiva saada lapsenlapsia. Sanoin ymmärtäväni heidän toiveensa, mutta en valitettavasti aio hankkia. Sen jälkeen ei olla keskusteltu asiasta, olen nyt jo yli 50-v.
Kivaa ja helppoahan se on toivoa toisille lapsia kun niitä ei tarvitse itse kasvattaa, maksaa ja hoitaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tänä päivänä ei lapsiasioista juuri kysellä, kun isovanhempi-ikäiset ovat kiireisiä omissa menoissaan. Kaikki eivät tahdo edes osallistua lastenlastensa hoitoon juurikaan.
Moni pikemminkin olisi kaivannut sitä, että omat vanhemmat olisivat kyselleet ajoissa - sillä nykyään varsin moni jää lapsettomaksi, kun otollisin aika hulahtaakin huomaamatta ohi, eikä enää ehdi löytää kumppania ja sitten biologiakin jo ajaa ohi...
On hiukan vanhempien tehtäväkin kysellä - niin aikuinen lapsi voi miettiä asiaa ja tutkiskella itseään...
Velat voivat vastata ei - mutta hyvä on heiltäkin muutaman kerran varmistaa, että onko mielipide yhä sama.
Jos tarvitsee vielä vannhempien ohjeistusta, ei todellakaan kannata itse alkaa vanhemmaksi.
Hitto mitä paskaa taas..
Samaa mieltä.
Jos aikuiset ihmiset tarvitsevat ulkopuolisten ohjausta biologian ja lisääntymisasioiden suhteen, on kaikkien kannalta parempi, että jättävät lisääntymisen väliin.
Lisääntymisasiat eivät kuulu parisuhteen ulkopuolisille henkilöille.