Lapsi kiukuttelee JATKUVASTI

Sama homma meillä, vuotta nuorempi lapsi. Aina ollut ihan hiton jääräpäinen, ei tule varmaan helpottamaan ikinä, mutta nyt vaihe on pahana. En meinaa jaksaa, koska nuorempi veljensä nukkuu myös huonosti.

Osaa olla halutessaan ihan unelmalapsi, käyttäytyy hyvin, on todella fiksu ja empaattinen. Ja sitten on tämä toinen puoli, jonka näkee vain me vanhemmat.

Just sanoin puolisolle, etten malta odottaa arjen paluuta. Yhtä helvettiä tämä "loma".

Tarvitsen viiniä.

T. Toinen perheiden kanssa työskentelevä

Vierailija kirjoitti:

Sama homma meillä, vuotta nuorempi lapsi. Aina ollut ihan hiton jääräpäinen, ei tule varmaan helpottamaan ikinä, mutta nyt vaihe on pahana. En meinaa jaksaa, koska nuorempi veljensä nukkuu myös huonosti.

Osaa olla halutessaan ihan unelmalapsi, käyttäytyy hyvin, on todella fiksu ja empaattinen. Ja sitten on tämä toinen puoli, jonka näkee vain me vanhemmat.

Just sanoin puolisolle, etten malta odottaa arjen paluuta. Yhtä helvettiä tämä "loma".

Tarvitsen viiniä.

T. Toinen perheiden kanssa työskentelevä

Itse lisäisin, että kaikki rangaistuskeinot on todella tehottomia, koska lapsi ei ole varsinaisesti riippuvainen mistään. Jos poistan telkkarin, alkaa leikkimään paljon enemmän eikä ole moksiskaan. Mitään aitoa, tuntuvaa (laillista) rankaisukeinoa ei vaan ole, koska lapsi on todella joustava ja sinnikäs.

Tunnistan kyllä itseni, en vaan jaksa. Onneksi nämä piirteet aikuisena on yleensä ihan hyviä kunhan se uhma kaikkoaa.

Vierailija kirjoitti:

Sama homma meillä, vuotta nuorempi lapsi. Aina ollut ihan hiton jääräpäinen, ei tule varmaan helpottamaan ikinä, mutta nyt vaihe on pahana. En meinaa jaksaa, koska nuorempi veljensä nukkuu myös huonosti.

Osaa olla halutessaan ihan unelmalapsi, käyttäytyy hyvin, on todella fiksu ja empaattinen. Ja sitten on tämä toinen puoli, jonka näkee vain me vanhemmat.

Just sanoin puolisolle, etten malta odottaa arjen paluuta. Yhtä helvettiä tämä "loma".

Tarvitsen viiniä.

T. Toinen perheiden kanssa työskentelevä

Otan lasillisen kanssasi. Myös minun lapseni on ollut aina hyvin vaativa.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sama homma meillä, vuotta nuorempi lapsi. Aina ollut ihan hiton jääräpäinen, ei tule varmaan helpottamaan ikinä, mutta nyt vaihe on pahana. En meinaa jaksaa, koska nuorempi veljensä nukkuu myös huonosti.

Osaa olla halutessaan ihan unelmalapsi, käyttäytyy hyvin, on todella fiksu ja empaattinen. Ja sitten on tämä toinen puoli, jonka näkee vain me vanhemmat.

Just sanoin puolisolle, etten malta odottaa arjen paluuta. Yhtä helvettiä tämä "loma".

Tarvitsen viiniä.

T. Toinen perheiden kanssa työskentelevä

Itse lisäisin, että kaikki rangaistuskeinot on todella tehottomia, koska lapsi ei ole varsinaisesti riippuvainen mistään. Jos poistan telkkarin, alkaa leikkimään paljon enemmän eikä ole moksiskaan. Mitään aitoa, tuntuvaa (laillista) rankaisukeinoa ei vaan ole, koska lapsi on todella joustava ja sinnikäs.

Tunnistan kyllä itseni, en vaan jaksa. Onneksi nämä piirteet aikuisena on yleensä ihan hyviä kunhan se uhma kaikkoaa.

Käytä mielikuvitusta, ei se niin ole, että ainoat rankaisukeinot ovat joko erilaisia tavaroiden tai etuuksien poisottamisia tai sitten ruumiillista kuritusta. Keinoja tehdä lapsen olo tilapäisesti epämukavaksi on paljon muitakin.

Niin ja jos kovin epätoivoiseksi menee, niin ruumiillinen kurituskin on laillista jos sen menee tekemään vaikka Suomenlahden eteläpuolelle minne Suomen laki ei ylety.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sama homma meillä, vuotta nuorempi lapsi. Aina ollut ihan hiton jääräpäinen, ei tule varmaan helpottamaan ikinä, mutta nyt vaihe on pahana. En meinaa jaksaa, koska nuorempi veljensä nukkuu myös huonosti.

Osaa olla halutessaan ihan unelmalapsi, käyttäytyy hyvin, on todella fiksu ja empaattinen. Ja sitten on tämä toinen puoli, jonka näkee vain me vanhemmat.

Just sanoin puolisolle, etten malta odottaa arjen paluuta. Yhtä helvettiä tämä "loma".

Tarvitsen viiniä.

T. Toinen perheiden kanssa työskentelevä

Itse lisäisin, että kaikki rangaistuskeinot on todella tehottomia, koska lapsi ei ole varsinaisesti riippuvainen mistään. Jos poistan telkkarin, alkaa leikkimään paljon enemmän eikä ole moksiskaan. Mitään aitoa, tuntuvaa (laillista) rankaisukeinoa ei vaan ole, koska lapsi on todella joustava ja sinnikäs.

Tunnistan kyllä itseni, en vaan jaksa. Onneksi nämä piirteet aikuisena on yleensä ihan hyviä kunhan se uhma kaikkoaa.

Olen huomannut saman. Tietysti telkkarista ja puhelimesta protestoi hetkisen, mutta kun mielikuvitus on niin hyvä kuin on, niin alkaa pian leikkimään tyytyväisenä ties millä epäleluilla. Ainut mikä voisi tehota, olisi Harry Potterin palauttaminen kirjastoon. Olen lukenut lapselle ko. kirjaa, mutta tuollainen yhteisen lukuhetken poistaminen ei tunnu hyvältä sekään.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sama homma meillä, vuotta nuorempi lapsi. Aina ollut ihan hiton jääräpäinen, ei tule varmaan helpottamaan ikinä, mutta nyt vaihe on pahana. En meinaa jaksaa, koska nuorempi veljensä nukkuu myös huonosti.

Osaa olla halutessaan ihan unelmalapsi, käyttäytyy hyvin, on todella fiksu ja empaattinen. Ja sitten on tämä toinen puoli, jonka näkee vain me vanhemmat.

Just sanoin puolisolle, etten malta odottaa arjen paluuta. Yhtä helvettiä tämä "loma".

Tarvitsen viiniä.

T. Toinen perheiden kanssa työskentelevä

Itse lisäisin, että kaikki rangaistuskeinot on todella tehottomia, koska lapsi ei ole varsinaisesti riippuvainen mistään. Jos poistan telkkarin, alkaa leikkimään paljon enemmän eikä ole moksiskaan. Mitään aitoa, tuntuvaa (laillista) rankaisukeinoa ei vaan ole, koska lapsi on todella joustava ja sinnikäs.

Tunnistan kyllä itseni, en vaan jaksa. Onneksi nämä piirteet aikuisena on yleensä ihan hyviä kunhan se uhma kaikkoaa.

Olen huomannut saman. Tietysti telkkarista ja puhelimesta protestoi hetkisen, mutta kun mielikuvitus on niin hyvä kuin on, niin alkaa pian leikkimään tyytyväisenä ties millä epäleluilla. Ainut mikä voisi tehota, olisi Harry Potterin palauttaminen kirjastoon. Olen lukenut lapselle ko. kirjaa, mutta tuollainen yhteisen lukuhetken poistaminen ei tunnu hyvältä sekään.

Ap

Mikset laita jäähylle?

Meillä kanssa ihan samanikäinen tyttö joka tuittuilee lähtemisestä, vaatteista, ruuasta, rajoista. Ei ole enää ihan pikkukoululainen ja omaa tahtoa on koko ajan enemmän. Myös itsetunto heikompi kuin pienempänä, haluaisi olla kuin muut. Häntä kyllä nolottaa huono käytös ja on iloinen kun kehun häntä silloin kun käytös on mukavaa. Yritän tehdä selväksi juttelemalla että minäkin joustan menoissa ja syömisissä, mutta tietyt asiat on pakko tehdä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sama homma meillä, vuotta nuorempi lapsi. Aina ollut ihan hiton jääräpäinen, ei tule varmaan helpottamaan ikinä, mutta nyt vaihe on pahana. En meinaa jaksaa, koska nuorempi veljensä nukkuu myös huonosti.

Osaa olla halutessaan ihan unelmalapsi, käyttäytyy hyvin, on todella fiksu ja empaattinen. Ja sitten on tämä toinen puoli, jonka näkee vain me vanhemmat.

Just sanoin puolisolle, etten malta odottaa arjen paluuta. Yhtä helvettiä tämä "loma".

Tarvitsen viiniä.

T. Toinen perheiden kanssa työskentelevä

Itse lisäisin, että kaikki rangaistuskeinot on todella tehottomia, koska lapsi ei ole varsinaisesti riippuvainen mistään. Jos poistan telkkarin, alkaa leikkimään paljon enemmän eikä ole moksiskaan. Mitään aitoa, tuntuvaa (laillista) rankaisukeinoa ei vaan ole, koska lapsi on todella joustava ja sinnikäs.

Tunnistan kyllä itseni, en vaan jaksa. Onneksi nämä piirteet aikuisena on yleensä ihan hyviä kunhan se uhma kaikkoaa.

Olen huomannut saman. Tietysti telkkarista ja puhelimesta protestoi hetkisen, mutta kun mielikuvitus on niin hyvä kuin on, niin alkaa pian leikkimään tyytyväisenä ties millä epäleluilla. Ainut mikä voisi tehota, olisi Harry Potterin palauttaminen kirjastoon. Olen lukenut lapselle ko. kirjaa, mutta tuollainen yhteisen lukuhetken poistaminen ei tunnu hyvältä sekään.

Ap

Mikset laita jäähylle?

Justhan laitoin. Omaan huoneeseen arestiin ja pois sai tulla vasta kun annoin luvan. Ja kun tuli pois, niin tuli halaamaan ja halasi myös isäpuoltaan ja oli ihan kiltti. Meni nukkumaankin oma-alotteisesti ja nätisti ja toivotti meille halaten hyvää yötä. Lukee nyt aku ankkoja ja kohta nukahtaa, pyytää sammuttamaan valon ja sanoo viimeisenä "nähdään sitten huomenna". 

Ap

Ai vitsi... Vielä äsken lapsi tuli huoneestaan halaamaan ja sanomaan, että tuli ikävä ja että haluaisi nukkua vieressä. Lupasin, että saa tulla viereen jos herää kun isäpuoli lähtee aamulla töihin. Siihen asti omassa sängyssä. Meillä on ovet auki ja makkarit vierekkäin ja silti iskee vielä ikävä välillä. 

Ap

Meidän kiukkuiselta lapselta paljastui suolisto-oireinen allergia 10-vuotiaana.

Se tuli ihan puskista.

Paljastui että lapsi saa allergiaoireita kaikista tavallisista ruoka-aineista. Oireet olivat sen verran lieviä että jäivät huomaamatta, mutta vaikuttivat mielialaan.

Lapsi on allerginen maidolle, kananmunalle ja vehnälle. Ja kun ne jätettiin ruokavaliosta pois, muuttui kiukkuinen lapsi tyytyväiseksi.

Kannattaa selvittää voiko kiukun syynä olla joku terveysongelma.

Virtsatietulehduskin voi tehdä kovin kiukkuiseksi.

Ei se lapsi huvikseen kiukuttele.

Vierailija kirjoitti:

Ai vitsi... Vielä äsken lapsi tuli huoneestaan halaamaan ja sanomaan, että tuli ikävä ja että haluaisi nukkua vieressä. Lupasin, että saa tulla viereen jos herää kun isäpuoli lähtee aamulla töihin. Siihen asti omassa sängyssä. Meillä on ovet auki ja makkarit vierekkäin ja silti iskee vielä ikävä välillä. 

Ap

No olisko tossa syy kiukutteluun - ikävä. Ehkä parempi ratkaisu olisi laittaa oma netin- ja telkkarinkäyttö jäähylle?