Isä uhkailee itsemurhalla
Aina, kun hän ei saa tahtoaan läpi itsekeskeisessä maailmassaan tai hermostuu mistä tahansa, niin aina tuloksena on itkuitsesäälishow ja uhkaa ottavansa yliannostuksen lääkkeitä tai jotain. Tätä on jatkunut niin kauan kuin muistan, ekan kerran tällaista nähdessäni olin 6v.
Kommentit (43)
Joo, tuota noin. Miten joku kehtaa puhua noin omasta isästään?
Minun isän syöpä vei, nuorena, 56-vuotiaana. Antaisin mitä tahansa jos isäni olisi vielä olemassa.
No ap, niiin minunkin isäni teki. Sitten se teki sen mitä uhkasi ja kaikki huokasivat helpotuksesta. Elämä helpottui todella paljon kun henkisesti keskenkasvuinen kiristäjä ei enää ollut maisemissa vinkumassa.
Vierailija kirjoitti:
Joo, tuota noin. Miten joku kehtaa puhua noin omasta isästään?
Minun isän syöpä vei, nuorena, 56-vuotiaana. Antaisin mitä tahansa jos isäni olisi vielä olemassa.
Ei ihme että sinun seurassasi saa syövän.
Vierailija kirjoitti:
Joo, tuota noin. Miten joku kehtaa puhua noin omasta isästään?
Minun isän syöpä vei, nuorena, 56-vuotiaana. Antaisin mitä tahansa jos isäni olisi vielä olemassa.
Ilmeisesti et ole viettänyt lapsuuttasi aggressiivisen persoonallisuushäiriöisen manipuloivan kusipään kanssa, joka ei näe itsessään mitään vikaa saati sitten suostu kantamaan vastuuta tekemistään virheistä tai siitä, miten kohtelee muita. On olemassa ihmisiä, jotka aiheuttavat pelkkää pahaa ja huolta ympäristöönsä...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko hän masentunut?
Kuulemma. Mutta eipä kiinnosta sekään.
Jaa. Aloituksen aiheesta kuitenkin väsäsit.
Niin. Minua ei suoraan sanoen liikuta tippaakaan, vaikka sillä olisi masennus ja kopallinen muita mielenterveysongelmia.
Miksi lapsen pitäisi joutua setvimään isänsä ongelmia? Ihan sairas ajatus.
Itse en kyllä pitäisi tuollaista ihmistä edes isänäni.
Vierailija kirjoitti:
Joo, tuota noin. Miten joku kehtaa puhua noin omasta isästään?
Minun isän syöpä vei, nuorena, 56-vuotiaana. Antaisin mitä tahansa jos isäni olisi vielä olemassa.
Voi luoja. Sulla sattui olemaan ihana isä. Ihme kuplassa tosin olet kasvanut, kun et ymmärrä, että kaikki ihmiset eivät ole kivoja edes omille lapsilleen. Isät voivat olla hirviöitä.
Jos sun isäs ois lyönyt sua ja haukkunut päivittäin, huoritellut, pitänyt pelossa pienestä pitäen, haukkunut sua rumaksi monet kerrat, tappanut sun rakkaan kissan sun silmien edessä, niin et todellakaan sanoisi noin miten sanoit.
Onhan tuo ehkä masennustakin. Mutta eihän se tarkoita, ettei isäsi olisi myös narsisti.
Voimia APlle. Itsellä samanlainen lapsuus, isä juonut ja puhunut itsemurhasta niin pitkään kuin muistan. En ottanut uhkailuja enää tosissani kun pääsin myöhempään teini-ikään, oli pakko ottaa siihen joku "ei se kuitenkaan sitä tee"-filtteri ettei oma pää leviäisi enempää.
Kyllä se sitten teki sen kymmenen vuotta myöhemmin. Suren, mutta olen samalla helpottunut.
Olisin mieluummin isätön kuin tuollaisen isän lapsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo, tuota noin. Miten joku kehtaa puhua noin omasta isästään?
Minun isän syöpä vei, nuorena, 56-vuotiaana. Antaisin mitä tahansa jos isäni olisi vielä olemassa.
Voi luoja. Sulla sattui olemaan ihana isä. Ihme kuplassa tosin olet kasvanut, kun et ymmärrä, että kaikki ihmiset eivät ole kivoja edes omille lapsilleen. Isät voivat olla hirviöitä.
Jos sun isäs ois lyönyt sua ja haukkunut päivittäin, huoritellut, pitänyt pelossa pienestä pitäen, haukkunut sua rumaksi monet kerrat, tappanut sun rakkaan kissan sun silmien edessä, niin et todellakaan sanoisi noin miten sanoit.
Minulla on kuule ollut aika rankka elämä, varmasti vaikeampi kuin muilla täällä kommentoivilla. On ihan eri asia, että oma isä kuolee syöpään kuin riidellä isänsä kanssa pikkujutuista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo, tuota noin. Miten joku kehtaa puhua noin omasta isästään?
Minun isän syöpä vei, nuorena, 56-vuotiaana. Antaisin mitä tahansa jos isäni olisi vielä olemassa.
Voi luoja. Sulla sattui olemaan ihana isä. Ihme kuplassa tosin olet kasvanut, kun et ymmärrä, että kaikki ihmiset eivät ole kivoja edes omille lapsilleen. Isät voivat olla hirviöitä.
Jos sun isäs ois lyönyt sua ja haukkunut päivittäin, huoritellut, pitänyt pelossa pienestä pitäen, haukkunut sua rumaksi monet kerrat, tappanut sun rakkaan kissan sun silmien edessä, niin et todellakaan sanoisi noin miten sanoit.Minulla on kuule ollut aika rankka elämä, varmasti vaikeampi kuin muilla täällä kommentoivilla. On ihan eri asia, että oma isä kuolee syöpään kuin riidellä isänsä kanssa pikkujutuista.
Hoh hoh, ihan oikein sinulle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo, tuota noin. Miten joku kehtaa puhua noin omasta isästään?
Minun isän syöpä vei, nuorena, 56-vuotiaana. Antaisin mitä tahansa jos isäni olisi vielä olemassa.
Voi luoja. Sulla sattui olemaan ihana isä. Ihme kuplassa tosin olet kasvanut, kun et ymmärrä, että kaikki ihmiset eivät ole kivoja edes omille lapsilleen. Isät voivat olla hirviöitä.
Jos sun isäs ois lyönyt sua ja haukkunut päivittäin, huoritellut, pitänyt pelossa pienestä pitäen, haukkunut sua rumaksi monet kerrat, tappanut sun rakkaan kissan sun silmien edessä, niin et todellakaan sanoisi noin miten sanoit.Minulla on kuule ollut aika rankka elämä, varmasti vaikeampi kuin muilla täällä kommentoivilla. On ihan eri asia, että oma isä kuolee syöpään kuin riidellä isänsä kanssa pikkujutuista.
Jos sinun mielestäsi on "pikku asia" että 6vuotias lapsi pelkää ettå menettää isänsä päivittäin. Kirjoittajakin todennäköisesti on täysi ikäinen. Eli ainakin 12vuotta kuunnellut miten saattaa menettää isänsä milloin vain. Voisitko olla enempää itsekeskeisempi. Aivan. Isäsi kuoli syöpään yhyy säälikää minua minä olen kärsinyt, minulla on ollut rankempaa kuin muilla. Et ole tainnut ikinä kuulla henkisestä väkivallasta. Tässäkin tapauksessa isä, jota sinäkin pidät tärkeänä hahmona elämässäsi, on alistanut lasta koko tämän lapsuuden. Viaton lapsi kuuntelee miten isä haluaa tappaa itsensä sen takia kun lapsi tehnyt jotain. Eli syyllistää LASTA siittä että tahtoo KUOLLA. Mitä jos oma isäsi olisi sinua syyttänyt syövästä. Eli syöpä oli sinun vikasi. Eli isäsi kuoli sinun virheen takia. Että osaatkin olla omahyväinen ja itsekeskeinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo, tuota noin. Miten joku kehtaa puhua noin omasta isästään?
Minun isän syöpä vei, nuorena, 56-vuotiaana. Antaisin mitä tahansa jos isäni olisi vielä olemassa.
Voi luoja. Sulla sattui olemaan ihana isä. Ihme kuplassa tosin olet kasvanut, kun et ymmärrä, että kaikki ihmiset eivät ole kivoja edes omille lapsilleen. Isät voivat olla hirviöitä.
Jos sun isäs ois lyönyt sua ja haukkunut päivittäin, huoritellut, pitänyt pelossa pienestä pitäen, haukkunut sua rumaksi monet kerrat, tappanut sun rakkaan kissan sun silmien edessä, niin et todellakaan sanoisi noin miten sanoit.Minulla on kuule ollut aika rankka elämä, varmasti vaikeampi kuin muilla täällä kommentoivilla. On ihan eri asia, että oma isä kuolee syöpään kuin riidellä isänsä kanssa pikkujutuista.
Hah, isäsi syöpään kuoleminen se pikkujuttu on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo, tuota noin. Miten joku kehtaa puhua noin omasta isästään?
Minun isän syöpä vei, nuorena, 56-vuotiaana. Antaisin mitä tahansa jos isäni olisi vielä olemassa.
Voi luoja. Sulla sattui olemaan ihana isä. Ihme kuplassa tosin olet kasvanut, kun et ymmärrä, että kaikki ihmiset eivät ole kivoja edes omille lapsilleen. Isät voivat olla hirviöitä.
Jos sun isäs ois lyönyt sua ja haukkunut päivittäin, huoritellut, pitänyt pelossa pienestä pitäen, haukkunut sua rumaksi monet kerrat, tappanut sun rakkaan kissan sun silmien edessä, niin et todellakaan sanoisi noin miten sanoit.Minulla on kuule ollut aika rankka elämä, varmasti vaikeampi kuin muilla täällä kommentoivilla. On ihan eri asia, että oma isä kuolee syöpään kuin riidellä isänsä kanssa pikkujutuista.
Olet ihan väärässä.Jos sun isäs ois tuollainen kun lainaamallasi kirjoittajalla on, oisit onnellinen että se kuolee syöpään. Vuosikausien kiusaamisen kohteena olo on hvetin paljon rankempaa kuin se että isä kuolee syöpään. H*orittelu ja päivittäinen haukkuminen eivät ole mitään pikkujuttuja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo, tuota noin. Miten joku kehtaa puhua noin omasta isästään?
Minun isän syöpä vei, nuorena, 56-vuotiaana. Antaisin mitä tahansa jos isäni olisi vielä olemassa.
Voi luoja. Sulla sattui olemaan ihana isä. Ihme kuplassa tosin olet kasvanut, kun et ymmärrä, että kaikki ihmiset eivät ole kivoja edes omille lapsilleen. Isät voivat olla hirviöitä.
Jos sun isäs ois lyönyt sua ja haukkunut päivittäin, huoritellut, pitänyt pelossa pienestä pitäen, haukkunut sua rumaksi monet kerrat, tappanut sun rakkaan kissan sun silmien edessä, niin et todellakaan sanoisi noin miten sanoit.Minulla on kuule ollut aika rankka elämä, varmasti vaikeampi kuin muilla täällä kommentoivilla. On ihan eri asia, että oma isä kuolee syöpään kuin riidellä isänsä kanssa pikkujutuista.
Olet ihan väärässä.Jos sun isäs ois tuollainen kun lainaamallasi kirjoittajalla on, oisit onnellinen että se kuolee syöpään. Vuosikausien kiusaamisen kohteena olo on hvetin paljon rankempaa kuin se että isä kuolee syöpään. H*orittelu ja päivittäinen haukkuminen eivät ole mitään pikkujuttuja.
Te ette ymmärrä kovaa elämää!
Niin kuin me Isän menettäneet ymmärrämme. Mitäs olette riidoissa vanhempienne kanssa kunnioittaisitte heitä.
Masentuneet eivät uhkaile itsemurhalla saadakseen tahtonsa läpi tai kostaakseen muille ihmisille. Tuommoinen ei ole mitään muuta kuin henkistä väkivaltaa. Paras on lopettaa yhteydenpito. Ei kenelläkään ole velvollisuutta olla väkivallan kohteena.
T. Masentunut
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo, tuota noin. Miten joku kehtaa puhua noin omasta isästään?
Minun isän syöpä vei, nuorena, 56-vuotiaana. Antaisin mitä tahansa jos isäni olisi vielä olemassa.
Voi luoja. Sulla sattui olemaan ihana isä. Ihme kuplassa tosin olet kasvanut, kun et ymmärrä, että kaikki ihmiset eivät ole kivoja edes omille lapsilleen. Isät voivat olla hirviöitä.
Jos sun isäs ois lyönyt sua ja haukkunut päivittäin, huoritellut, pitänyt pelossa pienestä pitäen, haukkunut sua rumaksi monet kerrat, tappanut sun rakkaan kissan sun silmien edessä, niin et todellakaan sanoisi noin miten sanoit.Minulla on kuule ollut aika rankka elämä, varmasti vaikeampi kuin muilla täällä kommentoivilla. On ihan eri asia, että oma isä kuolee syöpään kuin riidellä isänsä kanssa pikkujutuista.
Olet ihan väärässä.Jos sun isäs ois tuollainen kun lainaamallasi kirjoittajalla on, oisit onnellinen että se kuolee syöpään. Vuosikausien kiusaamisen kohteena olo on hvetin paljon rankempaa kuin se että isä kuolee syöpään. H*orittelu ja päivittäinen haukkuminen eivät ole mitään pikkujuttuja.
Te ette ymmärrä kovaa elämää!
Niin kuin me Isän menettäneet ymmärrämme. Mitäs olette riidoissa vanhempienne kanssa kunnioittaisitte heitä.
Vaikea kunnioittaa ihmistä, joka on lyönyt.
-ohis
Vierailija kirjoitti:
Masentuneet eivät uhkaile itsemurhalla saadakseen tahtonsa läpi tai kostaakseen muille ihmisille. Tuommoinen ei ole mitään muuta kuin henkistä väkivaltaa. Paras on lopettaa yhteydenpito. Ei kenelläkään ole velvollisuutta olla väkivallan kohteena.
T. Masentunut
Masentuneet kyllä uhkailevat itsemurhalla saadakseen huolenpitoa ja että toiset ymmärtäisivät, että olo on paha.
Mulla samanlainen alkkisisä. Pilasi oman elämänsä, syytteli muita ja uhkaili väkivallalla. Itsemurhan suunnittelu on ainut kerta, kun olen kuvitellut, että hän olisi ollut pettynyt itseensä ja elämäänsä. Mutta sekin oli silkkaa itsesääliä, eikä hän silloinkaan katunut pätkääkään omia valintojaan tai miten hän on kohdellut muita. Karmea tapaus...