Millaisia aikuisia tulee ylisuojelevien vanhempien lapsista?

Hyvä kysymys. Seuraan, en osaa vastata.

Vierailija kirjoitti:

Hyvä kysymys. Seuraan, en osaa vastata.

Ihan sillä tätä myös kyselen, että ennen ei tainnut olla tuollaisia vanhempia. Tai en ainakaan omasta 80-luvun lapsuudesta muista.

ap

Millä tavalla hän on ylisuojeleva?

Tiedän yhden tällaisen miehen, yli kolmekymppisen. Äitinsä häärää ja hössöttää vieläkin niin että sitä ahdistaa katsoa. Mies ei ota vastuuta mistään, on sanonut itsekin ettei tarvitse koska vanhemmat kuitenkin hoitaa homman kotiin. On myös itsekeskeinen eikä osaa asettua muiden ihmisten asemaan. Ei ole erityisen oma-aloitteinen ja odottaa palvelua kaikilta ympärillään olevilta ihmisiltä ja suuttuu jos sitä ei saa. Syyttää muita omista virheistään.

Ja äitinsä ihmettelee, miksi kukaan ei halua tehdä lapsia tämän miehen kanssa.

Minkä ikäiset lapset?

A. Hitler, J. Stalin

Vierailija kirjoitti:

Millä tavalla hän on ylisuojeleva?

Aloitetaan nyt vaikka siitä, että 12- ja 14-vuotiaat eivät ole eläissään juuri olleet missään yötä niin, ettei jompikumpi vanhemmista olisi ollut paikalla. Tämä tuli mieleen siksi, että nuorempi sai äsken kutsun kaverinsa mökille, ja nyt äiti miettii, miten vierailun voisi jotenkin välttää tai pitää ainakin mahdollisimman lyhyenä. Kun siellähän on punkkeja ja veteenkin voi hukkua. Harmittaa lasten puolesta.

ap

Jokainen on varmaankin omasta mielestään "järkevä eikä ylisuojeleva", kuten muun muassa se bloggaaja, joka hankki 5- ja 3-vuotiaille lapsille nimirannekkeet itsenäisiä ulkoiluja varten.

Kato minkälaisia nuoret kiinalaiset on.

Kerro nyt millä tavalla hän on ylisuojeleva? Tuo ylisuojelu kun on aika suhteellinen käsite. Jonkun mielestä 2-vuotias voi ulkoilla itsekseen. Lastensuojelun mielestä kyseessä on heitteillejättö.

Vierailija kirjoitti:

Kerro nyt millä tavalla hän on ylisuojeleva? Tuo ylisuojelu kun on aika suhteellinen käsite. Jonkun mielestä 2-vuotias voi ulkoilla itsekseen. Lastensuojelun mielestä kyseessä on heitteillejättö.

kts nro 7

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Millä tavalla hän on ylisuojeleva?

Aloitetaan nyt vaikka siitä, että 12- ja 14-vuotiaat eivät ole eläissään juuri olleet missään yötä niin, ettei jompikumpi vanhemmista olisi ollut paikalla. Tämä tuli mieleen siksi, että nuorempi sai äsken kutsun kaverinsa mökille, ja nyt äiti miettii, miten vierailun voisi jotenkin välttää tai pitää ainakin mahdollisimman lyhyenä. Kun siellähän on punkkeja ja veteenkin voi hukkua. Harmittaa lasten puolesta.

ap

No joo. On vähän ylisuojeleva. Kyllä 12 ja 14 -vuotiaat kai osaavat uida ja punkeistakin voi varoittaa. Miten muulla tavalla tämä ylisuojelu ilmenee?

No jos oikeasti pelätään joka saakelin ötökkää ja pelätään että hukkuu tms. kun kyse yläasteikäisistä niin huonolta näyttää. Jos mitään ei saa ikinä tehdä itse ja kaikki on vaarallista, niin lapset kasvaa siihen ettei pärjätä ja kaikki on vaarallista. Ei uskalla välttämättä tehdä mitään.

Tai vaihtoehtoisesti käy niin että lapsi kasvaa ilman itsesuojeluvaistoa ja tekee kaikki temput kun pääsee irti suojelusta. Näin kävi kaverille. Ei saanut mm. koskaan syödä yhtä makkaraa, koska siinä on rasvaa ja voi tulla sydänkohtaus eikä koskaan yökyläillä koska 15 vuotiaalla voi tulla kaverilla ikävä eikä sitten nuku tai sitten he valvovat siellä ja menee kaikki pilalle kun valvoo yhden yön. (ihan tosi juttu). Nyt menee kaikki aina överiksi ja tehdään vaikka mitä jotta äiti järkyttyy.

Pystyisitkö puhumaan äidille? Toki asiallisesti. Varsinkin tuosta että voi hukkua ja punkeista. Joo, voihan sitä sattua. Kun ajat autoa, voit ajaa kolarin ja kuolla, kaupassa voit liukastua ja lyödä pääsi, vaikka söisit kuinka terveellisesti, voit saada syövän jne. Ei se tarkoita sitä ettei pidä ikinä tehdä mitään ja jättää elämättä. Niitä punkkeja löytyy jopa kotipihalta. Niitä on koko Suomi täynnä.

Muuten normaali minusta tuli, mutta olen joidenkin mielestä neuroottinen turvallisuuden suhteen. Tarkistan lähtiessä kahteen kertaan että olen sammuttanut levyt, en ota turhia riskejä, en hurjastele, ja ennakoin mielessäni usein erilaisia asioihin liittyviä uhkakuvia, ennen kuin toteutan niitä. Eipä minulle ole vielä koskaan mitään turhasta hurjastelusta johtuvaa onnettomuutta vaikka käynytkään.

Vierailija kirjoitti:

Tiedän yhden tällaisen miehen, yli kolmekymppisen. Äitinsä häärää ja hössöttää vieläkin niin että sitä ahdistaa katsoa. Mies ei ota vastuuta mistään, on sanonut itsekin ettei tarvitse koska vanhemmat kuitenkin hoitaa homman kotiin. On myös itsekeskeinen eikä osaa asettua muiden ihmisten asemaan. Ei ole erityisen oma-aloitteinen ja odottaa palvelua kaikilta ympärillään olevilta ihmisiltä ja suuttuu jos sitä ei saa. Syyttää muita omista virheistään.

Ja äitinsä ihmettelee, miksi kukaan ei halua tehdä lapsia tämän miehen kanssa.

Vaikuttaa piloille lellityltä, ei ylisuojellulta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Millä tavalla hän on ylisuojeleva?

Aloitetaan nyt vaikka siitä, että 12- ja 14-vuotiaat eivät ole eläissään juuri olleet missään yötä niin, ettei jompikumpi vanhemmista olisi ollut paikalla. Tämä tuli mieleen siksi, että nuorempi sai äsken kutsun kaverinsa mökille, ja nyt äiti miettii, miten vierailun voisi jotenkin välttää tai pitää ainakin mahdollisimman lyhyenä. Kun siellähän on punkkeja ja veteenkin voi hukkua. Harmittaa lasten puolesta.

ap

No joo. On vähän ylisuojeleva. Kyllä 12 ja 14 -vuotiaat kai osaavat uida ja punkeistakin voi varoittaa. Miten muulla tavalla tämä ylisuojelu ilmenee?

Toissa viikolla oli vähän dorkaa, kun 12-v oli Linnanmäellä, eikä saanut mennä kaikkiin laitteisiin, vaikka pituus (160+ cm) olisi riittänyt. Jos on kaveriensa kanssa ulkona (sinne sentään pääsee), puolen tunnin välein pitää soittaa kotiin.

ap

Ala sinä ap käymään lasten kanssa patikoimassa. Olette teltassa yötä ja opetat siellä tekemään itsenäisesti teltan pystytystä, ruokaa, jälkien siivoamista, retkikeittimen käyttöä jne. Kun sinä osaat olla esimerkkinä niin heidän omatoimisuus kasvaa.

Vierailija kirjoitti:

Ala sinä ap käymään lasten kanssa patikoimassa. Olette teltassa yötä ja opetat siellä tekemään itsenäisesti teltan pystytystä, ruokaa, jälkien siivoamista, retkikeittimen käyttöä jne. Kun sinä osaat olla esimerkkinä niin heidän omatoimisuus kasvaa.

Olen joo käynyt kummankin lapsen kanssa erikseen lyhyillä ulkomaanreissuilla, joita edeltäneet keskustelut vaimon kanssa on tosin olleet sellaisia, että olen lähtiessäni tuntenut itseni puoliksi lapsikaappariksi. Nämä turvallisuusasiat ovat tosi hankalia sille toiselle vanhemmalle, koska sitten jos jotain sattuukin - oli se sitten miten pientä tahansa - huuto ja syyllistäminen on helvetillistä.

ap

Outs. Kieltämättä vaimosi on ylisuojeleva, jos meinaa kieltää noilla syillä lasten kesämökkivierailun. Harmillista tosiaan. Voittehan jutella isäntäperheen aikuisten kanssa, että muistuttavat teidän lapsia tekemään punkkitarkastuksen joka ilta, mutta ennenkaikkea pitäisi teidän lapsia muistuttaa muistamaan tällainen asia ihan itse. Ja uimisesta voi heittää teineille tiukan letkeästi ne tietyt säännöt, ettei pää edellä hypitä vieraaseen rantaan, ei hölmöillä jne. Eivätköhän teidänkin lapset osaa jo uida?

Teillä siis vaimo jyrää sinun ylitsesi? Kyllä itse jo vakavasti keskustelisin vaimon kanssa, että nyt pitää tällaisen loppua. Vaimolla on omat syynsä käyttäytyä näin. Tiedätkö, millaisia syitä hänellä on? Kysehän on siitä, että vaimosi tuntee, ettei hallitse elämäänsä tarpeeksi ja lasten elämän hallitsemattomuus on kaikkein pahin tunne, mutta jostakin vaimosi tunne kumpuaa ja hän siirtää nyt omat ongelmansa lasten kasvatukseen, valitettavasti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ala sinä ap käymään lasten kanssa patikoimassa. Olette teltassa yötä ja opetat siellä tekemään itsenäisesti teltan pystytystä, ruokaa, jälkien siivoamista, retkikeittimen käyttöä jne. Kun sinä osaat olla esimerkkinä niin heidän omatoimisuus kasvaa.

Olen joo käynyt kummankin lapsen kanssa erikseen lyhyillä ulkomaanreissuilla, joita edeltäneet keskustelut vaimon kanssa on tosin olleet sellaisia, että olen lähtiessäni tuntenut itseni puoliksi lapsikaappariksi. Nämä turvallisuusasiat ovat tosi hankalia sille toiselle vanhemmalle, koska sitten jos jotain sattuukin - oli se sitten miten pientä tahansa - huuto ja syyllistäminen on helvetillistä.

ap

Jatkat tietysti reissaamista heidän kanssaan enemmän ja enemmän. Kyllä hän oppii luottamaan sinuun ja lapsiin.