10 v lapsella vaikeuksia muistaa isoja alkunirjaimia ja pisteitä, mies sai raivokohtauksen, kun opetin lasta
Meillä oli mukavaa lapsen kanssa. Istuimme ja juttelimme ja välillä kirjoitimme vihkoon lauseita, jotta lapsi muistaisi isot alkukirjaimet ja pisteet lauseissa. Mietimme myös yhdyssanoja. Tein opetushetkestä mukavan ja nauroimme paljon. 15 minuutin kuluttua saapuu mies, lapsen isä. Repäisee vihkon ja kynän voimalla lapsen kädestä ja alkaa huutaa, että nyt tämä saa loppua. Mies käyttäytyy todella uhkaavasti minua kohtaan, huutaa ja raivoaa ja heittää vihkon ja kynän maahan. Hänen mielestään minulla on päässä vikaa ja olen sekaisin. Kysyin, mikä asiassa saa hänet tuollaiseen raivoon. Hän ei sano syytä. Lapsi sanoi, että oli ihan ok harjoitella. Mies huutaa vaan naama punaisena, että nyt riittää ja nyt loppuu.
Kysyin lapselta, haluaako hän, ettei enää harjoitella, oliko jokin hänen mielestään huonosti, lapsi sanoi, että voi harjoitella, eikä mikään ollut vialla.
En ymmärrä miehen reaktioa. Nyt katsoo vaan sohvalla maaten telkkaria todella vihaisen oloisena. Sanoi lapselle, että kirjpituksen opettelu saa loppua ja nyt lapsen pitää katsoa jalkapalloa.
Harmittaa tuollainen raivoaminen.
Kommentit (15)
Mies ei taida hyväksyä vikoja lapsessa, eli on kieltoreaktio päällä. Niin kauan kuin asiasta ei puhuta, sitä ei ole olemassa.
Ja hämillään hymyillen vain katselit?
Sitä saattoi vituttaa, että teillä oli hauskaa. Tai ei tosiaan halua myöntää, että lapsella on oppiminen kesken. Jättäisin tuollaisen heti. Koulutus on minulle tärkeä arvo.
Vierailija kirjoitti:
Ja hämillään hymyillen vain katselit?
Minusta ap esitti miehelle ja lapselle hyviä kysymyksiä. Ja tärkein: ei mennyt raivopään tunnekuohuun mukaan. Mies vastaa siitä itse. En syyllistäisi ap:ta.
Miten te oikeasti jaksatte uskoa joka ikiseen provoon tällä palstalla?
Vai onko teillä niin suuri hinku päästä jopa iltasanomien sivuille kommenttienne ja provojenne kanssa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja hämillään hymyillen vain katselit?
Minusta ap esitti miehelle ja lapselle hyviä kysymyksiä. Ja tärkein: ei mennyt raivopään tunnekuohuun mukaan. Mies vastaa siitä itse. En syyllistäisi ap:ta.
Minä kyllä syyllistän siitä, että altistaa lapsensa moiselle raivopäälle. Jos siis on tosi tarina.
Heittikö mies jakkaran nurkkaan, joka meni pirstaleiksi?
Ei tainnu mennä ihan noin toi juttu.
Heristikö nyrkkiä tai pamauttiko pöytää?
No älkää nyt ruokkiko trollia enää, tuo oli täyttä humpuukia koko teksti ja joku onneton vaan höynäyttää teitä ja syö popcornia ruutunsa takana ja saa jotain kiksejä tyhjään elämäänsä siitä kun kehittää tänne jotain nais-mies-lapsenkasvatus-vääntöä.
Tiedättehän muuten, että nykylapsillekin olisi tärkeää opettaa että kaikki mitä netissä sanotaan, ei ole totta, vaikka saattaisi siltä näyttääkin? Tai ehkä nykynuoriso sisäistää tämän luonnostaan, vanhemmille polville se on vaan vaikeampaa ja kaikki otetaan niin tosissaan.
"alku NIRJAIMIA ja pisteitä".
En nyt olisi kovin vakuuttunut porvoolaisäidin opettamisen tehokkuudesta.
Voi että, tulee mieleen ihan oma äippä, joka hakkasi minua kirjalla ja heitti laskutehtäviä havainnoivat kivet päin naamaani, kun elämäni ekoissa matikanläksyissä en osannut heti :)))))
Ja btw, äitini oli opettaja. Taisi olla kova pala, kun ei osannut edes omaa lastaan opettaa.
Peruskoulu menikin sitten alisuorittaen, kun apua mihinkään tehtäviin ei uskaltanut keneltäkään pyytää. Peruskoulun jälkeen monta vuotta kaupankassalla, kunnes uskalsin hakea ammattikouluun 21-vuotiaana ja sen jälkeen ammattikorkeaan.
Eli kannattaa vähän miettiä, että kannattaako lapselle aiheuttaa pelkoa ja ahdistusta oppimistilantessa.
Oliko tämä miehelle tyypillistä vai epätyypillistä? Miksi piti katsoa jalkapalloa?