G:Oletko ensisijaisesti nainen vai äiti?
Tuttavalleni oli sanottu kun hän sai lapsensa, että " Muista, että olet ensisijaisesti nainen ja sitten vasta äiti."
Mun korviin toi kuulosti ihan tyhmältä. Tunnen olevani joka solulla oman pienen lapseni äiti ja sitten vasta nainen, joka ajattelee itseään.
Miltä teistä tuntuu?
Kommentit (43)
jos sen teen, ei lapsella ole mitään.
haluaisin olla enemmän NAINEN, mutta voimat ja sitä kautta kiinnostus ei riitä
Tietenkin ensin nainen,koska sehän olen ollut koko ikäni,äidiksi olen tullut vasta myöhemmin:)
Lapset ovat vielä pieniä, ehkä sitten joskus...
Meneeköhän miehillä missään elämän vaiheessa isän rooli tosimiehen roolin ohi? Ehkä hetkellisesti synnytyslaitoksella?
Naiseus on jossain taka-alalla... Kyllä se sieltä taas tulee esiin kun on aika, eli kun tulevan vauvan imetys on loppunut ja lapsi ei enää niin riippuvainen juuri minusta. Samoin kävi esikoisenkin kohdalla, eli kyllä tässä välissä olin jo ihan nainekin :)
ehkä parin vuoden kuluttua ajattelen eri tavalla. Nyt näin.
En edes aina tiedä mikä niistä on se aito minä =) Lasten ja joskus miehenkin seurassa olen äiti. Mieheni seurassa useimmiten nainen ja myös vaimo. Äitini kanssa olen aina tytär, siitä ei pääse yli vaikka vanhenisi kuinka. Ystävieni seurassa olen myös eri ihminen, samoin työtovereitteni.
mutta mies puhuttelee äidiksi, yök! En halua olla mieheni äiti!
Lapsilleni olen tietenkin äiti aina
Mitä se tarkoittaa? Mitä on olla nainen? Miten on enemmän ensisijaisesti nainen tai äiti? Ei ymmärrä, selittäkää.
Tuttavani on meinaan elänyt sen ohjeen mukaan ja lapsista näkee ettei niillä ole hyvä olla. Äiti ajattelee mistä löytää seuraavan miehen jne
Olen nainen viidelle miljardille ihmiselle. Vain kahdelle ihmiselle olen aiti.
ehka tarkemmin ajateltuna kyse on siita, missa olen. Kun olen kotona, niin olen aiti, mutta kodin ulkopuolella en sita ole.
Minusta siina ei ole mitaan itsekasta. Viikonloput mennaan lasten ehdoilla, koska olen aiti. Mutta kun olen toissa tai tyttojen kanssa, niin silloin on ihan toiset kuviot. Ei elama ole mustavalkoista.
vasta sitten lapselle" . Ymmärrätte varmaankin miksi näin täytyy toimia.
Uskon, että olen hyvä äiti lapsilleni juuri siksi, että olen terveellä tavalla itsekäs. Otan aikaa itselleni, lepään ja rentoudun. Täytän omia energiasäilöitäni, jotta lapsilla on mistä ammentaa. Onnellisella äidillä on onnelliset lapset. Uskon, että kun voin itse hyvin, jaksan olla äitinä hyvä. En huuda ja räyhää turhasta, en polta päreitäni pienestä, vaan jaksa hoidella kiperätkin tilanteet joviaalisti ja huumorilla.
Äitiys on vain yksi, vaikkakin hyvin tärkeä osa minua ja elämääni.
naisellinen:pukeutuu aina kauniisti(ei aina säiden tai olosuhteiden mukaan),huolehtii ulkonäöstään kunnolla,jumppaa,on omaa aikaajne
äiti:syöttää lapset eka,vaikka itse " kuolisi" nälkään,
käy suihkussa jos kerkiää,jos lapset haluaa ulos,niin ei kerkiä
ostaa lapsille kauniit vaatteet,itselle jos jää rahaa
vapaa-aikaa ei juurikaan ole jne...
itse olen välimuoto-äiti =)
Äidiksi olen halunnut ja nyt nautin siitä täysillä. Lapseni on mulle maailman tärkeimmät ja ajattelen ensimmäisenä heidän etuaan. Omat halut ei mene koskaan lapsieni edelle!
Pelastaisin ensin lapseni ja sitten vasta itseni :)
myös äiti, mutta ei mieti asiaa kovinkaan paljon, koska roolit eivät ole ristiriidassa.