Lue keskustelun säännöt.
Oletko joskus kouluaikoinasi ollut järjestäjä? Mitä kuului hommiisi?
04.07.2018 |
Itse olimme eka- ja tokaluokalla luokkalaisten kanssa vuorotellen järjestäjiä yhdessä parin kanssa.
Työhön kuului pyyhkiä taulu, pestä taulusienet, lakaista lattia, pyyhkiä pölyt ja avata ikkunat raolleen että luokka tuulettuu :)
Mitä muistoja teillä on järjestäjän hommasta?
Kommentit (18)
Taulun pyyhkiminen ja sienien pesu, mutta ei lakaistu lattiaa. Päiväkirjaan liittyi joku tehtävä, mutta en muista mikä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kirjat piti järjestää aakkosiin. Naurettiin kaverin kanssa sukunimelle Wäkkärä.
Noita samoja hommia :) Oli kivaa. Tykkäsin myös aina autella keittiössä keittiöntätejä, tiskata yms. Meillä oli aika pieni kyläkoulu.
Ikkuna aukaisu ja taulun pyyhkiminen oli tehtävät ja järjestäjinä oltiin kaikki oppilaat vuorotellen koko ala-asteen ajan.
Samoja hommia tehtiin, taulu pyyhittiin, järjesteltiin luokkaa, avattiin ikkunat tuuletusta varten jne. Meillä oli pieni kyläkoulu, jossa oppilaat söivät omissa luokissaan. Järjestäjät hakivat ruuat ja ruokailuvälineet keittiöstä (keittäjä laittoi ne valmiiksi sellaisiin tarjoiluvaunuihin), laittoivat ruuat luokassa esille ja ruokailun päätteeksi veivät vaunut pois. Muistaakseni järjestäjien hommaa oli pulpettien pyyhkiminen syönnin jälkeen. Järjestäjät huolehtivat myös välituntikellon soittamisesta, meillä ei ollut mitään automaattikelloja. Järjestäjän pesti oli aina tosi odotettu, itse ainakin tykkäsin kovasti. Kävin alakoulua 90-luvulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muistaakseni taulu piti pyyhkiä, sienet piti pestä ja pulpetit piti pyyhkiä. Olin järjestäjänä vain pari kertaa koko lukuvuoden aikana, en tiedä mikä opettajan logiikka niiden valitsemiseen oli.
Muistan hyvin, kun saimme jäädä luokkaan ihan kahdestaan, ja tyhjensimme roskiksen sisällön erään huligaanin pulpettiin. Ei jääty edes kiinni, koska opettajamme ei millään keksinyt, että kuka se olisi voinut olla. :D
Vierailija kirjoitti:
Taulun pyyhkiminen ja sienien pesu, mutta ei lakaistu lattiaa. Päiväkirjaan liittyi joku tehtävä, mutta en muista mikä.
Keskikoulussa piti kantaa luokan päiväkirjaa luokasta toiseen, kun opettajilla oli omat luokat, ei oppilailla.
Luokan tuulettaminen ja taulun pyyhkiminen olivat tavallisia töitä. Ei ollut silloin koneellista ilmanvaihtoa eikä koulut homeessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meidän koulusa järjestäjäksi pääsi ne muutamat luokan lellikkitytöt varmaan 2-3 kertaa viikossa, muut sitten jaettiin tasan ja itse olin järjestäjänä ehkä kerran kahdessa kuukaudessa jos sitäkään. Tokaluokasta eteenpäin en tiedä kun muutimme ulkomaille.
Ilmoittaa poissaolijat opelle aamulla, pyyhkiä taulut, tuulettaa luokka välitunnilla ja hakea ruoka keittolasta luokkaan, sekä auttaa opettajaa ruoan jakelussa. Toisessa koulussa toimia myös käytävävahtina koulupäivän ajan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En muista muuta hommaa kuin taulun pyyhkimisen ja sienten pesun.
Kelloa piti soitta välitunnin loppumisen merkiksi.
Viimeksimainittu unohtui usein kun luin kirjaa.
Aamulla piti kertoa opettajalle, ketkä ovat poissa, mitä tuli esim. matematiikasta edellisellä tunnilla läksyksi ja mihin aikaan aurinko nousee ja laskee sinä päivänä. Taulut piti pyyhkiä, tuulettaa, järjestää kengät siistiisti välitunnin jälkeen ja odottaa opettajaa luokan ovella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä oli selkeät järjestäjävuorot, jotka jaettiin jokaiselle tasan. Ainoastaan villejä poikia ei laitettu keskenään, mutta muistaakseni vuorot menivät meillä istumajärjestykseen mukaan vieruskavereittain. Olen vasta aikuisena tajunnut, miten todella tasapuolisia olivat molemmat meidän ala-asteen opettajat, sekä 1-2. luokilla että 3-6 -luokilla. Kaksi eri opettajaa oli siis. Jossain määrin aiheutti jopa närää tuo ensimmäinen opettaja, joka ei suosinut maalaistalojen tai poliittikkojen lapsia, siis näiden vanhempien keskuudessa. Olen vasta aikuisiällä tajunnut senkin, miksi toiset tykkäsivät ja toiset eivät. Ei antanut kymppejä vanhempien perusteella - meillä oli ekaluokasta asti numerot 70-luvulla, vaan ihan oppilaan itsensä osaamisen mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä oltiin akkosjärjestyksessä koko viikon (taisi olla kaksi järjestäjää kerrallaan), taulun pyyhkimisen ja tuulettamisen lisäksi kerroimme opettajalle kunkin päivän läksyn ja poissaolijat, päiväkirjasta ei sentään tarvinnut huolehtia vaan se kulki opettajainhuoneen kautta.
Pojat järjestivät opettajalle kepposen. Kastoivat taulusienen litimäräksi.
Olen joo. Taulut pyyhittiin ja sienet pestiin ja tuuletettiin. Myös ruoka +astiat haettiin koreilla (portaat kellarikerroksesta, joten piti kahdestaan korit kantaa) luokkaan, kun ei ruokalaa koulussa vielä ollut.
Juuri tässä joku päivä muistelen myös sitä että ammattikoulun asuntolassa 80-luvun lopulla oli vuorot puhelinvaihteessa. Siis vuorotellen siellä ilta istuttiin ja yhdistettiin puheluita oikeaan puhelimeen.
Jostain syystä tykkäsin aina noista hommista.
Vierailija kirjoitti:
Pojat järjestivät opettajalle kepposen. Kastoivat taulusienen litimäräksi.
Tuon kepposen olen itsekin tehnyt yläasteella. En muista oliko varsinaista järjestäjän nakkia silloin.
Taisi opettaja pyytää milloin ketäkin pyyhkimään taulun jne.
Kolttoseni onnistui yli odotusten, opettajalla oli väljähihainen pusero, hän tarttui sieneen vauhdilla ja lätkäisi sen taulun yläreunaan.
Vesi valui pitkin hihaa kainaloon saakka.
Meillä oli juuri noita samoja hommia. Oli ihan parasta saada jäädä luokkaan välitunnin ajaksi ja piirtää taululle. Siivoojalta opimme hyvän taulunpyyhkimiskonstin. Kyllä oli puhtaat taulut meidän jäljiltä.