Lue keskustelun säännöt.
Häämorkkis
03.07.2018 |
Menimme joulukuussa naimisiin kahdestaan maistraatissa. Meillä ei ollut mukana edes tuttuja todistajia. Ei ollut kimppua eikä otettu valokuvia. Miehellä oli farkut ja kauluspaita. Itse laitoin valkoisen mekon päälle, koska halusin päivän tuntuvan edes jollain tavalla erikoiselta. Olisin siis halunnut pitää pienimuotoiset juhlat ja perheeni mukaan vihkimiseen, mutta mieheni ei halunnut mitään. Menimme illalla vanhempieni luo syömään ja siellä sitten hieman kilisteltiin ja syötiin kakkua. Tämäkin tuntui aluksi miehen mielestä liialta juhlimiselta.
Ajattelin aluksi että tärkeintä on naimisiinmeno ja että voin hyvinkin olla ilman mitään juhlallista. Asia kirpaisi silloin mutta ajattelin että tunne menee ajan kanssa ohi. Nyt on mennyt puoli vuotta ja kun näen toisten hääkuvia alkaa itkettää. Tuntuu pahalta ettei mies halunnut joustaa asiassa oikeastaan ollenkaan. Meillä ei ole edes hääkuvaa.
En sitten tiedä onko tuo toisten häähehkutus somessa aitoa vai meneekö se enemmän esittämisen piikkiin... Silti tuntuu pahalta kun miespuoliset kaverit postaavat kuvia hääpukuisesta vaimostaan ja kirjoittavat alle "ihana vaimoni" tai "paras päivä ikinä"... Oma mieheni ei kutsu minua edes vaimoksi.
Jäinkö nyt jostain paitsi vai olenko vain turhamainen?
Kommentit (22)
Vierailija kirjoitti:
Sua vaivaa nyt "paitsi jäämisen pelko". Muut ovat kokeneet jotain, mitä sinä et, ja se harmittaa. Oikeastihan hääpäivä on vaan yksi juhlahumuinen päivä, josta jää mieleen sekavia katkelmia. Hääkuva on sen symboli kaapin päällä, joka vuosikymmenen jälkeen näyttää hellyyttävältä mutta myös hassulta. Olette tehneet päätöksen häiden vietosta noin. Osa toiveistasi on jäänyt toteutumatta, mutta silti se on ollut päätöksesi siinä hetkessä. Olisitko nauttinut juhlista, joissa miehesi olisi ollut vastentahtoisesti?
Sinulla on sinun avioliittosi ja oma elämäsi. Jokaisen omalla vastuulla on tehdä siitä omannäköistä. Älä jää murehtimaan sitä yhtä päivää. Ottakaa söpö pariskuntakuva seinälle (ei siinä tarvitse olla niitä kukkakimppuja ja häähörsöjä). Kehitelkää joku superkiva hääpäivätraditio avioliittonne juhlistamiseksi. Jos sinulle on tärkeää juhlistaa merkkipäiviä, tee se. Toista pystyt tuskin muuttamaan.
Kiitos tästä viestistä! Tämä taisi olla juuri se mitä minun piti kuulla. Asiat ovat menneet niinkuin ovat ja lopputulemana minulla on kuitenkin aviomies ja hyvä liitto. Aina ei saa sitä mitä haluaa ja sellaista elämä on.
AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koska miehessä on paljon muuta hyvää. Ei kai kukaan valitse puolisoaan sen mukaan miten hän viettää juhlapäiviä?
AP