Jos kumppani ei halua lasta, ja
seksi jatkossa ehkäisyn kanssa tuntuu lasta haluavalle epämieluisalle, niin onko tämä suhde silloin menetetty jo. Onko parempi erota? On nimittäin olo, että se joka lasta ei halua ei tarvitse saada seksiäkään. Lisäksi hän ei huolehdi ehkäisystäkään vaan sekin jää lasta haluavan tehtäväksi.
Kommentit (35)
Meillä on sama tilanne, mutta on jo lapsia.
Ikävä lukea naisesta, jolla ei ole seksuaalisia haluja. En voisi kuvitella elämääni naisena ilman seksiä.
Niin, kyllä ne halut loppuvat jos liian vaikeaa on yhdessä.
Ja ei ole järkeä olla yhdessä jos ei enää välitä.
Vierailija kirjoitti:
Riippuu varmaan siitä oletteko 20 vai 35. Jälkimmäisessä suhde poikki ja etsimään kumppania, joka haluaa lapsia. Ekassa ehtii odottaa kunnes oikea aika tulee jos tulee
Miksi missään iässä pitäisi odotella vain sen vuoksi, jos toinen ei halua lasta ja itse haluaa? Jos tulevaisuuden suunnitelmat ovat kovin erilaiset, niin kannattaako silloin olla yhdessä nuorella iälläkään vain sen vuoksi, että EHKÄ mieli joskus muuttuu? Lisäksi ei kenelläkään ole loputtomasti aikaa, oli kuinka nuori hyvänsä. Lisäksi elämässä voi tulla yllättävä asia jos toinenkin eteen, jonka vuoksi tietyt myöhemmin suunnitellut jutut siirtyvät ja sitten jossain vaiheessa havahdutaan, että onpa sitä aikaa kulunutkin jo paljon. Kyllä parikymppisenkin tulee tiedostaa vuosien kuluminen ja elämän rajallisuus.
Itsellä oli aikanaan kova vauvakuume mutta miehellä ei. Aikani oottelin mutta kolmekymppisenä hänet jätin tämän takia. Sitten ois kyllä voinut ruveta hommaamaan mutta ei ollut ihan sama kun omasta mielestäni hän ei vapaasta tahdostaan ollut siihen rupeamassa.
Siinä kävi sit niin että hän oli isä alle kahdessa vuodessa ("vahinko") ja minulla meni reippaasti yli nelikymppiseksi ennen kuin ainokaiseni sain. Mutta ehkä sen näin piti mennäkin. Mies oli muuten ns elämäni mies vaikka lapseni isän kanssa olen kauemmin ollutkin.
Murhemieli kirjoitti:
Itsellä oli aikanaan kova vauvakuume mutta miehellä ei. Aikani oottelin mutta kolmekymppisenä hänet jätin tämän takia. Sitten ois kyllä voinut ruveta hommaamaan mutta ei ollut ihan sama kun omasta mielestäni hän ei vapaasta tahdostaan ollut siihen rupeamassa.
Siinä kävi sit niin että hän oli isä alle kahdessa vuodessa ("vahinko") ja minulla meni reippaasti yli nelikymppiseksi ennen kuin ainokaiseni sain. Mutta ehkä sen näin piti mennäkin. Mies oli muuten ns elämäni mies vaikka lapseni isän kanssa olen kauemmin ollutkin.
Minkä ikäisenä sait lapsesi?
Vierailija kirjoitti:
Murhemieli kirjoitti:
Itsellä oli aikanaan kova vauvakuume mutta miehellä ei. Aikani oottelin mutta kolmekymppisenä hänet jätin tämän takia. Sitten ois kyllä voinut ruveta hommaamaan mutta ei ollut ihan sama kun omasta mielestäni hän ei vapaasta tahdostaan ollut siihen rupeamassa.
Siinä kävi sit niin että hän oli isä alle kahdessa vuodessa ("vahinko") ja minulla meni reippaasti yli nelikymppiseksi ennen kuin ainokaiseni sain. Mutta ehkä sen näin piti mennäkin. Mies oli muuten ns elämäni mies vaikka lapseni isän kanssa olen kauemmin ollutkin.Minkä ikäisenä sait lapsesi?
43v
Up