Onko muita jotka ei pidä lapsista?
Siis minä en erityisemmin pidä lapsista. En oikein osaa olla pienten lasten kanssa,en tiedä miten suhtautua heihin ja miten puhua heille. En koskaan hoida sukulaisten tai ystävien lapsia. Kaikki ei oikein ymmärrä tätä vaan tuputtaa lapsiaan hoitoon "Siis mikset sä voi ottaa,onhan sulla omiakin lapsia"Joo mut mun lapset on jo aikuisia ja omat on eri asia.
Kommentit (40)
Vierailija kirjoitti:
Aivan väärä aloitus, ei lapset ole mikään yks samalainen ryhmä,niinku ei aikuisetkaan. Lapsissa on monenlaisia erilaisia luonteita...jos ei yhdestä tykkää ei voi sen perusteella kaikkia hylkiä
Kyllä lapset voi luokitella samanlaiseksi ryhmäksi. Ne ei ole aikuisia. Ja niiden lapselliset tavat ja puheet ja leikit ärsyttää mua, oli luonne mikä tahansa. Parhaita lapsia on sellaset, jotka istuu nurkassa hiljaa lukemassa kirjaa, mutta sellaisia ei ole.
En pidä kuin omastani, hän on 17 eli ei mikään lapsi enää.
Vierailija kirjoitti:
Onko ihmisistä pakko tykätä iän perusteella?
Musta se on hassua, on aina ollut. Useimmat on lapsina rasittavia jos totta puhutaan. Vaativat paljon eivätkä anna mitään.
Useimmat ihmiset ovat rasittavia jos totta puhutaan. Vaativat paljon eivätkä anna mitään.
Minä pidän lapsista, koska he ovat valloittavia ja kaikessa rasittavuudessaankin vilpittömiä toisin kuin aikuiset.
Vierailija kirjoitti:
Minä en pidä. Miehen kaveri toi vierailulle mukanaan taaperonsa. Vierailun jälkeen jouduin jynssätä kaikki pinnat, kun ne olivat aivan tahmassa.
Muutenkin, se älämölö, sotku ja typerät kysymykset ärsyttävät. Kun lapset kasvavat, niistä tulee vielä pahempia, eli jonneja!
4ever lapseton.
"Jouduin jynssätä"? Miten joku kehtaa? Kyllä se jonkun muun puhe siellä ärsytti eikä lapsen.
Vierailija kirjoitti:
Aivan väärä aloitus, ei lapset ole mikään yks samalainen ryhmä,niinku ei aikuisetkaan. Lapsissa on monenlaisia erilaisia luonteita...jos ei yhdestä tykkää ei voi sen perusteella kaikkia hylkiä
Höpö höpö. Kaikki lapset esim itkevät, huutavat, vaativat huomiota, eivät osaa keskittyä, ovat kömpelöitä, jne jne jne. On ihan syynsä sille, miksi on olemassa esim ikärajoja tai miksi lapset eivät saa ajaa autoa. Keskimäärin lapset ovat hyvinkin keskenään samanlaisia - ja erilaisia kuin aikuiset.
Jos tykkää jostain lapsesta ei se tarkoita että pitää kaikista ja toisin päin! En tykkää kaikista aikuisistakaan...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko ihmisistä pakko tykätä iän perusteella?
Musta se on hassua, on aina ollut. Useimmat on lapsina rasittavia jos totta puhutaan. Vaativat paljon eivätkä anna mitään.
Useimmat ihmiset ovat rasittavia jos totta puhutaan. Vaativat paljon eivätkä anna mitään.
Minä pidän lapsista, koska he ovat valloittavia ja kaikessa rasittavuudessaankin vilpittömiä toisin kuin aikuiset.
Haha lapsethan ovat mitä pahimpia valehtelijoita, huijareita ja oman edun ajajia, kun niillä ei vielä ole omatunto ja moraali kehittynyt. Lapsen sanaan ei voi KOSKAAN luottaa.
Mä en pidä ihmisistä, jotka julistavat etteivät pidä lapsista. Minusta saa sellainen nopeasti tappelukaverin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko ihmisistä pakko tykätä iän perusteella?
Musta se on hassua, on aina ollut. Useimmat on lapsina rasittavia jos totta puhutaan. Vaativat paljon eivätkä anna mitään.
Useimmat ihmiset ovat rasittavia jos totta puhutaan. Vaativat paljon eivätkä anna mitään.
Minä pidän lapsista, koska he ovat valloittavia ja kaikessa rasittavuudessaankin vilpittömiä toisin kuin aikuiset.
Lapset ei todellakaan ole vilpittömiä. Nehän valehtelee ja kiusaa ja satuttaa ihan tahallaan, kunnes oppivat ettei sellaista saa tehdä. Lapset on luonnostaan itsekkäitä, kateellisia ja julmia, ei ne välitä vaikka pikkusiskoa sattuu kunhan vaan saa sen lelun sen kädestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aivan väärä aloitus, ei lapset ole mikään yks samalainen ryhmä,niinku ei aikuisetkaan. Lapsissa on monenlaisia erilaisia luonteita...jos ei yhdestä tykkää ei voi sen perusteella kaikkia hylkiä
Höpö höpö. Kaikki lapset esim itkevät, huutavat, vaativat huomiota, eivät osaa keskittyä, ovat kömpelöitä, jne jne jne. On ihan syynsä sille, miksi on olemassa esim ikärajoja tai miksi lapset eivät saa ajaa autoa. Keskimäärin lapset ovat hyvinkin keskenään samanlaisia - ja erilaisia kuin aikuiset.
Onhan lapsissa eroja, on villejä kova äänisiä riiviöitä ja on ujoja rauhallisia ei ole vaan yhtä tiettyä lajia :lapsi
Musta muksut on noin pääsääntöisesti mukavia. Aika kylmä ja traumatisoitunut pitää olla jos täällä kirjoittelee ettei pidä lapsista..
Terv. Mies
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko ihmisistä pakko tykätä iän perusteella?
Musta se on hassua, on aina ollut. Useimmat on lapsina rasittavia jos totta puhutaan. Vaativat paljon eivätkä anna mitään.
Useimmat ihmiset ovat rasittavia jos totta puhutaan. Vaativat paljon eivätkä anna mitään.
Minä pidän lapsista, koska he ovat valloittavia ja kaikessa rasittavuudessaankin vilpittömiä toisin kuin aikuiset.Haha lapsethan ovat mitä pahimpia valehtelijoita, huijareita ja oman edun ajajia, kun niillä ei vielä ole omatunto ja moraali kehittynyt. Lapsen sanaan ei voi KOSKAAN luottaa.
Olet väärässä, kyllä voi. Lapset osaavat valehdella ja kieroilla mutta yleensä ottaen rehdisti eli sitä ei juurikaan peitellä ja juuri sitä tarkoitetaan tuolla vilpittömyydellä. Jos ne haluaa jonkun lelun niin keinoja ei kaihdeta sen saamiseksi. Toki lapsia pitää osata tulkita, mutta ei se ole kovin vaikeaa. Kuunaan ei ole jäänyt epäselväksi mitä joku lapsi ajattelee jostakin mutta aikuisten kohdalla monesti. Aikuiset voivat olla tietoisesti pahoja toisilleen siinä missä lapsia vaivaa lähinnä ajattelemattomuus. Omatunto ja moraalintaju ei tunnu kaikille kasvavan ikinä.
Kaikki naiset eivät ole äitityyppiä ja se heille suotakoon. Koska omat lapseni ovat jo aikuisia haluan olla rauhassa omissa oloissani.
Toisaalta lapset kyllä vaistoavat ja ujostelevat
eivätkä tee itseään tykö. Voin kyllä olla lasten seurassa jos eivät ole kovin vilkkaita ja äänekkäitä mutta en silti heistä pidä.
ap
Lapset ovat tehneet oloni aina kiusalliseksi, en osaa olla heidän kanssaan. Sisaruksen muksut on siedettäviä, mutta vain sen yhden kahvittelun/päivällisen ajan. Heidän kanssaan olen tosin oppinut kommunikoimaan lapsen kanssa ja lapsen tasolla. En kuitenkaan ole ikinä halunnut omia. Olen kyllä leikkinyt barbeilla ja Baby bornilla siskoni kanssa pienenä, ja tykkäsin kotileikeistä.
Kuten joku jo sanoikin: tunnen oloni vastuulliseksi aikuiseksi, kun tiedän että minusta ei ole äidiksi. Jätän lapset tietoisesti hankkimatta.
T. N24
Minä olen vapaaehtoisesti lapseton ei-lapsirakas. En pidä lapsille tyypillisestä rajattomuudesta, tahdittomuudesta, tarvitsevuudesta ja itsekeskeisyydestä. Ironista kyllä, että pidän useimmista teineistä. Heilläkin esiintyy monesti edellä mainitsemiani ominaisuuksia mutta paljon lievempinä. Moni on tilanteen niin vaatiessa hyvinkin kykenevä reflektoimaan omaa käytöstään ja heidän huumorintajunsa on usein aivan loistavaa.
En muutenkaan oikein ymmärrä lasten romantisointia. Varsinkin pienet lapset ovat melkoisia narsisteja. Tajuan, että lapsi ei sitä käyttäytymismallia tietoisesti valitse mutta kyllä se silti ärsyttää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en pidä. Miehen kaveri toi vierailulle mukanaan taaperonsa. Vierailun jälkeen jouduin jynssätä kaikki pinnat, kun ne olivat aivan tahmassa.
Muutenkin, se älämölö, sotku ja typerät kysymykset ärsyttävät. Kun lapset kasvavat, niistä tulee vielä pahempia, eli jonneja!
4ever lapseton."Jouduin jynssätä"? Miten joku kehtaa? Kyllä se jonkun muun puhe siellä ärsytti eikä lapsen.
Tuliko noin yllätyksenä, että sotkut yleensä siivotaan? Jos menet vessaan, ja huomaat edellisen jättäneen p*skansa pönttöön, vedätkö vessan vai jätätkö muhimaan?
Vai sanavalintako se nyt oli joka ei miellyttänyt?
t. eri
Lapset on ihan ok pieninä annoksina. Teinit, erityisesti teinipoikalaumat, ovat rasittavia.
Olen siis lapseton ja sellaisena aion pysyäkin, se on kaikkien etu. En todellakaan ole mitään äitimateriaalia.
Pienet vauvat ja kiltit pienet lapset vielä menee ja voivat olla jopa suloisia mutta uhmaikäiset, villit ja huutavat kakarat kierrän kaukaa. Samoin nykyajan vapaan kasvatuksen saaneita hirviöitä. En ole koskaan ollut lapsirakas ihminen ja jo aika nuorena päätin olla hankkimatta omia lapsia. Eläimiä sen sijaan rakastan ja niille annan aikani ja huolenpitoani.
Jep, en pidä lapsista. Minulle ei ikinä ole tullut sellaista "Aww, kuinka söpö lapsi" tai yleensäkään yksikään lapsi ikinä ei ole herättänyt minussa mitään lämpimiä tunteita. Sen sijaan koirista ajattelen noin ja sydän heltyy, kun näen koiranpennun.
En voi sietää lapsille lässyttämistä enkä osaa kommukoida niiden kanssa muutenkaan, niin pysyttelen mieluiten kaukana.
En pidä lapsista, enkä lapsenomaisista aikuisista. Minua ei mitenkään kiehdo naiivius, kovaäänisyys, huutaminen, käsien heiluttelu, tömistely jne. Julkisilla paikoilla yritän vain ignoorata kaikki lapset, onneksi he haistavatkin sen ettei minulta saa mitään huomiota.