Minulla ei ole ketään kelle voisin puhua kaikesta - muita?
Onko tavallistakin?
Elämässäni ei oikeastaan ole muita ihmisiä kuin mieheni, paras ystäväni, vanhempani ja sisarukseni. Eniten asioita jaan parhaan ystäväni kanssa, mutta hänenkään kanssa en voi puhua kaikesta. Olen hyvin häveliäs ihminen.
Kommentit (13)
En minäkään puhu kenellekään kaikesta. En halua kuormittaa läheisiäni, enkä voi puhua ulkopuolisille kun aina oon sitten ongelmissa sen vuoksi jälkeenpäin.
Jotain on suhteessa pielessä jos ei voi edes omalle puolisolle puhua kaikesta.
Vierailija kirjoitti:
Miksi et heille voi puhua? Mulla ei ole ketään noista, eli en tosiaan voi kenellekään jutella.
Koska suhteeni ei vain ole sellainen kenenkään kanssa. Kuten sanoin olen tosi häveliäs ihminen, toinen asia on että olen todella tuomitseva itse muita kohtaan ja ajattelen että muutkin ovat sitten minua kohtaan .
Jaa...mulla on puoliso ja bestis, en tosiaan kaipaa yhtään enempää juttuseuraa.
Vierailija kirjoitti:
Jotain on suhteessa pielessä jos ei voi edes omalle puolisolle puhua kaikesta.
Olisiko parempi elää yksin?
Ei mullakaan. Siksi puhun yksin. Ei tuu riitaa.
Ei minullakaan ole ketään yhtä ihmistä jolle voisin puhua kaiken enkä kaipaakaan. Minulle riittävät erinomaisesti ihmiset joille voi puhua osasta asioita. Arvostan sitä paitsi yksityisyyttäni aivan liikaa avautuakseni kaikesta.
Minulla on mies, ei muita. Ei miehen kans juttelu oo sama kuin jonkun ystävän kans juttelu:/
Just.. Itsellä ei vanhempia elämässä, ei sisaruksia, kaverit on etäisiä kahvittelututtuja, olen eronnut ja sukulaisiakaan ei juuri. E
No minulla ei ole ketään jolle voisin puhua yhtään mistään.
Miksi et heille voi puhua? Mulla ei ole ketään noista, eli en tosiaan voi kenellekään jutella.