Mitä, jos teinipoikasi paljastuisi homoksi?

Kunhan ei paljastu jännämieheksi.

Sanoisin että onnea matkaan ja kysyisin onko tavannut jo jonkun erityisen. Ei siitä minulle mitään haittaa kuitenkaan olisi

Eihän tähän kysymykseen saa nykyään vastata kuin yhdellä tavalla. Sellaista "suvaitsevaisuutta"...

Kolmonen vei sanat suustani.

Ei merkitystä. Tyttäreni ensirakkaus oli tyttö. No toinenkin, joka on nyt poika, siis transseksuaali. Hyväksyin molemmat.

Ei ongelmaa.

Voi hän ollakin, olen miettinyt asiaa. Pääasia, että on onnellinen. Yritän välttää uteluita tytöistä..

Miten niin mitä tekisin? Edellyttäisikö se minulta äitinä jotain toimenpiteitä?

Ihan samoin kuin jos osoittautuisi heteroksi. Pyrkisin olemaan kannustava vanhempi ja tukisin häntä.

Kamalaa jos ovat tosissaan nämä jotka sanovat heittävänsä pihalle tms :(

Tyttäreni on lesbo ja sen hyväksyminen ei ollut vaikeaa. Mutta jos teinipoikani nyt ilmoittaisi olevansa homo, jotenkin se olisi vaikea kestää. En osaa sanoa syytä.

Jatkettais elämää silleen ihan normaalisti, niinku. Mitä muutakaan?

Itselleni olis ihan ok, miehelleni olisi varmasti pahempi pala. Jos löytää elämänsä rakkauden, niin mielummin sitä kannustaa kun tuomitsee.

T. vanhempani vihanneet miestäni jo 13 vuotta

Vierailija kirjoitti:

Miten niin mitä tekisin? Edellyttäisikö se minulta äitinä jotain toimenpiteitä?

Ihan samoin kuin jos osoittautuisi heteroksi. Pyrkisin olemaan kannustava vanhempi ja tukisin häntä.

Kamalaa jos ovat tosissaan nämä jotka sanovat heittävänsä pihalle tms :(

Nuo ovat ap:n vastauksia itselleen, on spämmännyt tänne pride-aloituksia monta päivää. Jotain ilmeisesti naksahtanut päässä-

15 vuotias tässä kerran puhisi kiukuttelunsa päätteeksi: "entä jos mä olisin lesbo!!!??!?" Käännyin lapsen puoleen ja sanoin, että "olet mitä olet mä rakastan sua". Sitten tyttö purskahti itkuun ja sanoi, että onko mun pakko olla aina niin lungi ja samalla kamalan ylihuolehtiva.

Olin häneltä kieltänyt yöjuoksun vappuna, niin yritti ladata kaikki mahdolliset jutut peliin saadakseen tahtonsa läpi. Lähti hedelmällinen keskustelu siitä, jatkuu vieläkin joinain päivinä. Hän käy nyt jotain itsensä kanssa läpi.

Pojan kanssa toimisin samoin. Mulla ei ole mitään ristiriitaa itseni kanssa, eikä muiden toteuttaessaan itseään olemalla itsensä.

Olisin surullinen. Tottakai hyväksyisin asian, mutta ei se helppoa olisi.

Kyllä kai äidit voivat päätellä jotain jo vauvaiässä, koska lapsi ei osaa peitellä eleitä, liikkeitä tai käyttäytymistä?

Onko näin?

Mitä sitten, vaikka olisikin? Kunhan on onnellinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten niin mitä tekisin? Edellyttäisikö se minulta äitinä jotain toimenpiteitä?

Ihan samoin kuin jos osoittautuisi heteroksi. Pyrkisin olemaan kannustava vanhempi ja tukisin häntä.

Kamalaa jos ovat tosissaan nämä jotka sanovat heittävänsä pihalle tms :(

Nuo ovat ap:n vastauksia itselleen, on spämmännyt tänne pride-aloituksia monta päivää. Jotain ilmeisesti naksahtanut päässä-

Ei tod. ollut ap:n oma eli minun vastaus!! Ja tämä oli eka "pride"-aloitukseni, eikä spämmi.

Ei sillä sinänsä olisi mulle väliä - hänen elämänsä on hänen, ei minun. Mutta jos hän kipuilisi asian kanssa kovasti, niin totta kai se sattuisi minuunkin.

Siirtäisin välittömästi klopin ulko-ovesta pihamaalle ja se siitä.

Menisi sen rajan yli, mitä meillä ei rikota.

Menis viikkoraha, kotiárestia viikoksi ja sen jälkeen kotiintuloaika klo 19 myös viikonloppuisin. Lisäksi vähintään viikon pelikielto. Saa tuoda miespuolisia kavereita kylään vain vanhempien tarkassa valvonnassa. Mun poika ei ole sellainen!

T. M42, 16-vuotiaan pojan isä.

Mun 15-vuotias tyttäreni on lesbo. En ajatellut tehdä asialle yhtään mitään. Toivon hänen joskus löytävän kivan tyttöystävän.

No esikoiseni on transmies, keskimmäiseni lesbo. Nuorimmaisesta ( poika) ei vielä tiedä. Pääasia että ovat onnellisia, mikä minä olen määräämään lasteni seksuaalisuudesta ja rakkauselämästä?!