Mitä, jos teinipoikasi paljastuisi homoksi?

Vierailija kirjoitti:

Siirtäisin välittömästi klopin ulko-ovesta pihamaalle ja se siitä.

Menisi sen rajan yli, mitä meillä ei rikota.

Ymmärtäisin tuollaisen reaktion, jos lapsi olisi raiskaaja tai murhaaja, mutta en oikein muuten.

Vierailija kirjoitti:

Eihän tähän kysymykseen saa nykyään vastata kuin yhdellä tavalla. Sellaista "suvaitsevaisuutta"...

Mitä tähän pitäisi mielestäsi vastata?

Hän on.

Ihana ja rakas, sama kun aina ennenkin. Tavallaan olen tiennyt melkein aina. Toivon että löytää onnen ja rakkautta.

Pelkään vähän koska maailma on julma.

Vierailija kirjoitti:

Menis viikkoraha, kotiárestia viikoksi ja sen jälkeen kotiintuloaika klo 19 myös viikonloppuisin. Lisäksi vähintään viikon pelikielto. Saa tuoda miespuolisia kavereita kylään vain vanhempien tarkassa valvonnassa. Mun poika ei ole sellainen!

T. M42, 16-vuotiaan pojan isä.

Tässä ei taaskaan ymmärretä sitä, että homoksi ei päätetä itse alkaa, vaan se on sisäinen syntyperäinen pysyvä ominaisuus. Eli isät, vaikka kuinka "kasvatatte" pojistanne maskuliinisia lätkänpelaajia, ei se tarkoita sitä, etteivätkö he saattaisi olla sisältä homoja. Homous ei ole oma valinta. Isä voi toivoa kuvailemallasi tavalla, että toivottavasti poika ei paljasta mahdollista homouttaan asuessaan vielä kotona, koska jos hän paljastaa olevansa sisältä homo minun kodissani, viikkorahat lähtevät.

Jos sinulla olisi toinen, selvästi tahtomattaan fyysisesti feminiininen poika, jota ei lätkä kiinnostaisi, ja josta näkyisi kilometrin päähän, mikä hän on miehiään, kasvattaisitko hänestäkin maskuliinisen heteron?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siirtäisin välittömästi klopin ulko-ovesta pihamaalle ja se siitä.

Menisi sen rajan yli, mitä meillä ei rikota.

Ymmärtäisin tuollaisen reaktion, jos lapsi olisi raiskaaja tai murhaaja, mutta en oikein muuten.

Kuluisi meillä samaan ryhmään noiden kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Menis viikkoraha, kotiárestia viikoksi ja sen jälkeen kotiintuloaika klo 19 myös viikonloppuisin. Lisäksi vähintään viikon pelikielto. Saa tuoda miespuolisia kavereita kylään vain vanhempien tarkassa valvonnassa. Mun poika ei ole sellainen!

T. M42, 16-vuotiaan pojan isä.

Tässä ei taaskaan ymmärretä sitä, että homoksi ei päätetä itse alkaa, vaan se on sisäinen syntyperäinen pysyvä ominaisuus. Eli isät, vaikka kuinka "kasvatatte" pojistanne maskuliinisia lätkänpelaajia, ei se tarkoita sitä, etteivätkö he saattaisi olla sisältä homoja. Homous ei ole oma valinta. Isä voi toivoa kuvailemallasi tavalla, että toivottavasti poika ei paljasta mahdollista homouttaan asuessaan vielä kotona, koska jos hän paljastaa olevansa sisältä homo minun kodissani, viikkorahat lähtevät.

Jos sinulla olisi toinen, selvästi tahtomattaan fyysisesti feminiininen poika, jota ei lätkä kiinnostaisi, ja josta näkyisi kilometrin päähän, mikä hän on miehiään, kasvattaisitko hänestäkin maskuliinisen heteron?

Tuskin tuo kirjoittaja oli tosissaan.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä kai äidit voivat päätellä jotain jo vauvaiässä, koska lapsi ei osaa peitellä eleitä, liikkeitä tai käyttäytymistä?

Onko näin?

Melko harvalla homolla on erityisiä eleitä, transtytön voisi ehkä tunnistaa, muttei vauvana heitäkään. Vaikka provohan kai olit?

En mitään. Juttelisin asiasta jos poika haluaisi puhua. Minulla on sekä lähisuvussa että ystäväpiirissä homoseksuaaleja, eikä asia ole koskaan ollut mikään ongelma minulle, suhtaudun homouteen yhtä neutraalisti kuin heterouteenkin.

Myös mieheni on samoilla linjoilla, ei ole koskaan tuominnut ketään seksuaalisen suuntautumisen perusteella.

Itsekseni saattaisin murehtia sitä, että tuleeko poika syrjityksi tai kiusatuksi homoutensa takia muiden ihmisten taholta.

Olen jo yli kolmekymppinen homomies, ja asia on minulle todella kipeä. Isäni ja koko hänen puolen sukunsa on homovastaista väkeä, ja tuonut sen myös erittäin kuuluvasti esiin. En olekaan saanut vieläkään tultua kaapista vanhemmilleni. Vaikka kyllä he varmaan jo arvaavat, kun ei minulla ole naisia ollut, vaikka olenkin ihan ok mies joka suhteessa. Mutta asiasta en mitenkään voisi isäni kanssa puhua. Nyt on sentään onneksi jo tyttöystäväkyselyt jääneet pois. Toivoisin kaikilta vanhemmilta avointa ja sallivaa suhtautumista tähän asiaan, on todella kuormittavaa yrittää salailla niin isoa osaa itsestään.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä kai äidit voivat päätellä jotain jo vauvaiässä, koska lapsi ei osaa peitellä eleitä, liikkeitä tai käyttäytymistä?

Onko näin?

Tuli meikäläisen suvulle ainakin täysin yllätyksenä kaapista tulo. Mitkä ihmeen eleet ja liikkeet? Olet nähnyt neitihomoja telkkarissa ja kuvittelet, että kaikki homot ja lesbot ovat samanlaisia?

Harmittaisi jäädä ilman lapsenlapsia. Jos olisi tosi nuori, kysyisin onko ihan varma ja ehdottaisin, ettei tekisi mitään suureellista kaapista tuloa, ennenkuin on seurustellut, rakastunut ym. ellei sellaista olisi jo taustalla. Saisi siis tuoda poikia kotiin ym. Mutta jos haluaisi muuttaa mieltään tai rakastuisi tyttöön se olisi vaikeaa jos tulisi tunnetuksi tosi nuoresta asti homona.

Kertoisin vähän omasta nuoruudesta ja listaisin kaikki sateenkaari-ihmiset suvusta ja tuttavapiiristä. Tukisin, mutta kyllä se kirpaisisi. Ei olisi niin vaikeaa jos olisi bi. Syyttäisin itseäni vaikeasta raskausajasta.

Meidän kuopus on homo, mitä sitten. 16-vuotiaana kertoi, nyt 19-vuotiaana on löytänyt ensimmäisen poikaystävän, ihania poikia kumpikin.