Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Milloin uuden miesystävän voi esitellä lapsille?

Vierailija
30.06.2018 |

Yritin googlailla keskusteluja ja artikkeleita aiheeseen liittyen, mutta joka paikassa puhutaan vain siitä, miten pian eron jälkeen voi esitellä uuden kumppanin. Olemme eronneet yli 3 vuotta sitten ja lasten isällä on ollut naisystävä jo yli vuoden, joten erosta toipumista ei mielestäni tarvitse enää miettiä.

Eli olen aiemmin tapaillut useampiakin miehiä, mutta en ole yhtäkään heistä lapsille esitellyt. Yhdestä joskus puhuin kaverina, kun kävin hänen luonaan, mutta he eivät koskaan tavanneet enkä sen kummemmin tehnyt asiasta selkoa. Mutta nyt olen siis kolme kuukautta tapaillut erästä miestä ja hänen kanssaan suhde tuntuu luontevalta ja tässä on ihan erilaiset edellytykset onnistua kuin missään aiemmissa tapailuissani. Eli olen melko varma, että tämä voi kestää.

Koska asumme eri paikkakunnilla ja molemmilla on lapsia, emme voi nyt tavata kovin usein. Voisimme viettää aikaa enemmän yhdessä, jos tapailu onnistuisi myös lasten aikana. Mutta onko nyt aivan liian aikaista? Kun lueskelin aiheeseen liittyviä keskusteluja, niissä puhuttiin jopa vuodesta, mutta noissa tarkoitettiin aikaa eron jälkeen eikä uuden suhteen alusta.

Eli mielipiteitä ja kokemuksia haluaisin. Eksän kanssakin olen jo asiasta jutellut ja hänen kanssaan asiassa ei ole mitään ongelmaa. Ja uuden miehen kanssa olemme asiasta samoilla linjoilla siitä, että kiirettä ei ole ja ensitapaaminen pitää järjestää lapsien kannalta mukavaksi.

Kommentit (92)

Vierailija
81/92 |
30.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Minä yli 60-vuotias nainen muistan vieläkin sen tunteen, kun isä toi naisen mukanaan. Asuin mummon ja papan kanssa ja avioero jo sinällään oli kummastus 50-luvulla. Isä teki töitä viikon kaupungissa ja sitten oli viikko vapaata ja hän tuli kotiin maalle.

Istuin yleensä ikkunan ääressä odottamanssa isää ja sitte se toi NAISEN. Ihan vieraan NAISEN. Se oli suuri järkytys ja muistan naisen nimen vieläkin ja minä vihasin sitä naista.

Sen jälkeen sitä ei näkynyt.

Sinulleko ei kerrottu tästä naisesta mitään ennemmin? Missä äitisi oli? 

ap

Vierailija
82/92 |
30.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse henkilökohtaisesti en ymmärrä, miksi lapsille ei voisi kertoa haluavansa tutustua johonkin ihmiseen. Että on löytänyt miehen, joka tuntuu mukavalta ja jonka kanssa haluaa viettää aikaa. Ja jos juttu ei tunnu etenevän toivottuun suuntaan, voi senkin hoitaa aikuismaisesti ja hyödyntää oppimiskokemuksena. Näin aikuinen antaa myös lapsille mallin, kuinka ihmissuhteita rakennetaan.

En ikipäivänä voisi syventää suhdetta lapsiltani salassa ja sitten vain esitellä uutta ihmistä heille. Se jos mikä ei tuntuisi reilulta.

T. Lto

Tiedän ihan liikaa lapsia, jotka tällä viikolla kertovat äidin kaverista leevistä, jolla on vene ja ensi viikolla puhutaan Patesta, joka asuu Kauhavalla ja sitten tulee vuoroon Heikki, jolla on omakotitalo jne. Lapset saavat paljon oppimiskokemuksia!

Nyt ei ole kuitenkaan kyse mistään tällaisesta. 

ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
83/92 |
30.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten niin ei eroa muidenkaan kaverien kanssa hengailusta?

Lapsesi kun hengailevat kaveriensa kanssa, he ovat itse saaneet valita kaverinsa, kenen kanssa aikaa viettävät ja ihan sen mukaan, kenen kanssa kaveruus toimii. Nythän sinä omista lähtökohdistasi käsin olet pakolla tutustuttamassa lapset toisiinsa, ei lasten omasta tahdosta. Voihan tosiaan olla, että lapset ystävystyvät,  mutta onhan niitä muitakin vaihtoehtoja. Mieti, mikä ero lapsen näkökulmasta tällaisessa hengailussa on.

Puhuin tietysti minun kavereistani. Eli kun kyläilemme minun lasteni kanssa minun kaverini luona, jolla on myös lapsia. Tai vaikka sukulaisten luona. Eivät he ole minun lapsieni valitsemia kavereita. Mutta kai tämäkin sinusta on vallan tavatonta, että äidit kyläilevät ja tekevät jopa matkoja yhdessä. 

ap

Sä et varmaan nusauttele kavereittesi kanssa ja yritä hetken kuluttua saada vastentahtoisia lapsia samaan asuntoon leikkimään väkisin kotia ja ”sisaruksia”. Tähänhän sä kovasti tähtäät omista haluistasi johtuen. Lapsiasi ei kiinnosta, usko jo.

Aika karua ajatella, että lapsille asia on yhdentekevää. 

Kerro miksi lapsia kiinnostaisi?

Öö, koska se on heidän elämänsä. Muutenhan ap voisi tehdä ihan mitä vain, jos lapsia ei kiinnosta pätkääkään. Toivottavasti sinä et ole äiti, jos kuvittelet, ettei lapsia hetkauta pätkääkään tällaiset asiat. 

Miksi lapset haluaisivat olla tekemisissä tai asua vieraan miehen ja vieraiden lasten kanssa? Koska omat halut ensin, minäminä. Ja nyt eronneet tantat äkkiä komppaamaan omaa etua ensin ajatellen.

Minulla eronneella tantalla ainakin on halut ja kovat halut onkin. Siitäs sait iltamiettimistä, miten saastaisia olemmekaan. Rukoile puolestani, että halut katoaisi!!! Mutta minkäs voin, kun aina on mielessä se. Jaaha! Pitäisiköhän sittenkin lähteä vielä käymään ......?

Vierailija
84/92 |
30.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä yli 60-vuotias nainen muistan vieläkin sen tunteen, kun isä toi naisen mukanaan. Asuin mummon ja papan kanssa ja avioero jo sinällään oli kummastus 50-luvulla. Isä teki töitä viikon kaupungissa ja sitten oli viikko vapaata ja hän tuli kotiin maalle.

Istuin yleensä ikkunan ääressä odottamanssa isää ja sitte se toi NAISEN. Ihan vieraan NAISEN. Se oli suuri järkytys ja muistan naisen nimen vieläkin ja minä vihasin sitä naista.

Sen jälkeen sitä ei näkynyt.

Sinulleko ei kerrottu tästä naisesta mitään ennemmin? Missä äitisi oli? 

ap

Ei kerrottu ja olin silloin 4-vuotias. Äiti oli jossain, en tiedä. En juurikaan nähnyt häntä. Kuulin vaan aikuisten haukkuvan äitiäni. Salaa kuuntelin.

Vierailija
85/92 |
30.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä yli 60-vuotias nainen muistan vieläkin sen tunteen, kun isä toi naisen mukanaan. Asuin mummon ja papan kanssa ja avioero jo sinällään oli kummastus 50-luvulla. Isä teki töitä viikon kaupungissa ja sitten oli viikko vapaata ja hän tuli kotiin maalle.

Istuin yleensä ikkunan ääressä odottamanssa isää ja sitte se toi NAISEN. Ihan vieraan NAISEN. Se oli suuri järkytys ja muistan naisen nimen vieläkin ja minä vihasin sitä naista.

Sen jälkeen sitä ei näkynyt.

Sinulleko ei kerrottu tästä naisesta mitään ennemmin? Missä äitisi oli? 

ap

Ei kerrottu ja olin silloin 4-vuotias. Äiti oli jossain, en tiedä. En juurikaan nähnyt häntä. Kuulin vaan aikuisten haukkuvan äitiäni. Salaa kuuntelin.

Mitä luulet, olisiko suhtautumisesi ollut erilaista, jos olisit ollut hieman vanhempi ja olisit asunut vakituisesti isäsi kanssa ja elämässäsi olisi ollut vakituisesti myös äiti ja vanhemmillasi hyvät välit? Luulen, että se tuntematon nainen on ollut sinun ongelmistasi pienin. 

ap

Vierailija
86/92 |
30.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Omat lapseni olivat yläasteella, kun löysin uuden miehen. Useamman tapailukerran ja ihastumisen jälkeen kerroin, että olin tavannut mukavan miehen. Esittelin mieheni lapsilleni siinä kohtaa, kun päätimme ryhtyä parisuhteeseen. 

Samaa mieltä tästä. Ei jokaista ehdokasta kannata esitellä, mutta alkaa vihjailemaan ja puhumaan jos tuntuu, että menee vakavammaksi. Ettei ole täydellinen shokki lapsille. Eihän meistä kukaan raahaa vanhempienkaan kahvipöytään jokaista tapailemaansa miestä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
87/92 |
30.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omat lapseni olivat yläasteella, kun löysin uuden miehen. Useamman tapailukerran ja ihastumisen jälkeen kerroin, että olin tavannut mukavan miehen. Esittelin mieheni lapsilleni siinä kohtaa, kun päätimme ryhtyä parisuhteeseen. 

Samaa mieltä tästä. Ei jokaista ehdokasta kannata esitellä, mutta alkaa vihjailemaan ja puhumaan jos tuntuu, että menee vakavammaksi. Ettei ole täydellinen shokki lapsille. Eihän meistä kukaan raahaa vanhempienkaan kahvipöytään jokaista tapailemaansa miestä.

Minusta tämä on ihan itsestäänselvää. Siksi vähän ihmettelen, että tämä pitää jokaisetn tulla erikseen tänne minulle kertomaan, vaikka jo aloituksessa sanoin, että niitä lyhyitä tuttavuuksia en ole millään tavalla edes tuonut ilmi. 

ap

Vierailija
88/92 |
30.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Nussitte sohvalla kaikkien lasten edessä ja huudat, että ”katsokaa! Äiti on nyt onnellinen, teidänkin on pakko olla!”. Kaikilla on ihanaa ja auvoisaa ja uusperheen onni kukoistaa. Mielellään väännätte muutaman kersan ennen eroanne, jotta kaikesta tulisi mahdollisimman vaikeaa ja monimutkaista.

Taidat olla vähän sairas tai ei oikeastaan ihan vähänkään. Sairas, joten suosittelen pikaista hoitoa. Oletko itse huomannut, miten vakavasta asiasta on kysymys?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
89/92 |
30.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Nostan vielä, onko jollakulla vielä kommentoitavaa. 

ap

Vierailija
90/92 |
30.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Me käytännössä vietettiin lähes kaikki mun lapseton aika yhdessä siinä vaiheessa. Oltiin ihan vakavasti yhdessä. Halusin, että meidän keskinäinen suhde on vakaa ja pitkälle edennyt, ennen kuin esittelen lapsille. Miehellä ei ollut lapsia, niin tämä olu helppoa. Ymmärrän, että teillä ei ole niin helppoa. Mutta sinuna kertoisin lapsille kyllä jo miehestä. Tekisin avoimeksi seurustelun.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
91/92 |
30.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Me käytännössä vietettiin lähes kaikki mun lapseton aika yhdessä siinä vaiheessa. Oltiin ihan vakavasti yhdessä. Halusin, että meidän keskinäinen suhde on vakaa ja pitkälle edennyt, ennen kuin esittelen lapsille. Miehellä ei ollut lapsia, niin tämä olu helppoa. Ymmärrän, että teillä ei ole niin helppoa. Mutta sinuna kertoisin lapsille kyllä jo miehestä. Tekisin avoimeksi seurustelun.

Jäi lainaus pois. Eli olen se 6kk seurustelun jälkeen miehestä kertonut :)

Vierailija
92/92 |
30.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Me käytännössä vietettiin lähes kaikki mun lapseton aika yhdessä siinä vaiheessa. Oltiin ihan vakavasti yhdessä. Halusin, että meidän keskinäinen suhde on vakaa ja pitkälle edennyt, ennen kuin esittelen lapsille. Miehellä ei ollut lapsia, niin tämä olu helppoa. Ymmärrän, että teillä ei ole niin helppoa. Mutta sinuna kertoisin lapsille kyllä jo miehestä. Tekisin avoimeksi seurustelun.

Juu, kyllä se kertominen taitaa olla nyt ajankohtaista. Itse asiassa viime viikolla ajattelin jo kertoa, mutta ei vain tullut tilaisuutta. Tämän viikon olen ollut miehen luona, kun lapset ovat olleet isällään ja nyt todellakin tuntuu, että nyt olisi kyllä aihetta jo kertoa, kun he huomenna tulevat. 

ap

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: seitsemän viisi seitsemän