Miksi jotkut uskovaiset on niin ilkeitä ja tuomitsevia?

Sitä minäkin ihmettelen. Ilkeitä ja itseään korokkeelle nostavia ovat jotkut. Ihan evluttelaisia ovat.

Mun mielestä ihan samanlaisia kuin muutkin ihmiset. Ei parempia tai huonompia.

Kaksinaismoralismia?

Vierailija kirjoitti:

Mun mielestä ihan samanlaisia kuin muutkin ihmiset. Ei parempia tai huonompia.

Niin varmaan suurin osa. Meidän sukuun on osunut jotain muuta.

Kai siinä pönkitetään sitä omaa paremmuutta. Kun kuvitellaan olevan niin paljon muiden yläpuolella ja parempia, niin käyttäydytään alentuvasti ja tuomitsevasti "vääräuskoisia" kohtaan.

Olen kasvanut Jehovalaisperheessä ja jälkeenpäin ajateltuna se ylimielisyys ja halveksunta ei-jehovantodistajia kohtaan oli jotain aivan uskomatonta. Jos ei ovelta  ovelle käännytystyössä otettu vastaan käännytysssanomaa, alkoi välitön pahanpuhuminen kun ovi meni kiinni. "Kylläpä tietää sitten sanoneensa meille ei kun harmagedon (maailmanloppu) tulee ja kuolee siinä". 

Muiden virheitä kytätään ja niistä raportoidaan, sen sijaan että ymmärrettäisiin että kaikki me ollaan epätäydellisiä ja tehdään virheitä. Tuntui että sitä oikein odotettiin että joku mokaa, että pääsee mollaamaan ja kiillottamaan omaa kruunuaan. Anteeksiannosta tai armosta ei tietoakaan.

Olen miettinyt asiaa ja tullut siihen tulokseen että kyseiset ihmiset ovat hirvittävän epävarmoja ja pelokkaita ja vakuuttelevat lähinnä itselleen kelpaavansa jumalalle, polkemalla muita alas. Surullista, mutta ainakin ihan normaalia Jehovien piireissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun mielestä ihan samanlaisia kuin muutkin ihmiset. Ei parempia tai huonompia.

Niin varmaan suurin osa. Meidän sukuun on osunut jotain muuta.

No varmaan sama juttu missä tahansa otoksessa jotain ihmisryhmää. Sellaisia me ihmiset ollaan, erilaisia.

Näkevätkö uskovaiset keskuudessaan vain hyvää, eikä kukaan muka loukkaa toista tai tee väärin? Pyydättekö te toisiltanne anteeksi? Huhuu uskovaiset?

Koska uskonnon tehtävä on jakaa ja hallita.

Kaikki uskonnot ovat pahasta.

Vierailija kirjoitti:

Näkevätkö uskovaiset keskuudessaan vain hyvää, eikä kukaan muka loukkaa toista tai tee väärin? Pyydättekö te toisiltanne anteeksi? Huhuu uskovaiset?

Eivät näe. Kyllä loukkaavat ja tekevät väärin. Kyllä pyytävät anteeksi.

Ole hyvä! :)

up

Voimatta sanoa kenestäkään yksilöstä mitään, niin kyllä, noin se pitäisi olla. Se ei kuitenkaan ole Sanan mukaista, että ihminen uskoon tultuaan automaattisesti sellaiseksi muuttuisi. Se on se nisunjyvän tie, josta Raamatussa puhutaan. Hedelmä on näkyvä, ja niistä Jumalan lapset tunnetaan, mutta kasvu on salattu. Jokaisella on oma ristinsä. Se hedelmä tulee vain kuoleman kautta, itselleen ja omalle yrittämiselle kuolemisen kautta. Sen kautta, kun näkee sen todellisuuden itsestään, ettei siitä lähde mitään hyvää. Ei se minkä kylvät virkoa eloon, ellei se (siemen) ensin kuole. Vain tyhjään astiaan Jumalan voima voi asettua. Jumala kääntää kaikki epäonnistumisetkin voitoksi, kun ja jos ne tuodaan hänelle. Hengen hedelmiä ovat ilo, rauha, pitkämielisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, sävyisyys, itsensähillitseminen.

Raamatun mukaan tuomioiden on aika alkaa Jumalan huoneesta, eli seurakunnasta, ei suinkaan maailmasta. Nisu ja luste erotetaan toisistaan. Siihen asti niiden annetaan kasvaa yhdessä, koska vain Jumala tietää kunkin ihmisen kohdalla, että onko vielä toivoa parannukseen eli mielenmuutokseen.

Olen yrittänyt vastata mutta en saa vastaustani näkyville. Tulee ilmoitus että viesti julkaistaan hyväksynnän jälkeen. Onko täällä jotkin sanat bannissa?

Itse olen uskossa. Elämä on kohdellut minua niin rajusti, ettei minulla ole varaa tuomita ketään. Menetin terveyteni ja sen myötä työni, joka oli minulle todella tärkeä.

Minun uskoni näkyy käytännön teoissa, huomaavaisuutena toisia ihmisiä kohtaan. Pyytettömänä auttamisena. Enkä todellakaan pidä itseäni toisia parempana. Suurin osa läheisistä ystävistäni ei ole edes uskossa. En ymmärrä, miten kenelläkään on varaa tuomita tai kuvitella olevansa muita parempi, sillä armostahan me olemme pelastetut.

Ei tähän keskusteluun pysty vastaamaan, kun ei tiedä mitä sanoja voi käyttää yhdessä tai erikseen.

Ihmiset on eri luonteisia oli ne uskovaisia eli ei, luuletko oikeesti että koko uskovain joukko on kuin yhdestä puusta, luonne siitä mikskään muutu?? Naivi ajatus.

Vierailija kirjoitti:

Ihmiset on eri luonteisia oli ne uskovaisia eli ei, luuletko oikeesti että koko uskovain joukko on kuin yhdestä puusta, luonne siitä mikskään muutu?? Naivi ajatus.

Otsikon sana "jotkut" on tässä nyt aika keskeinen.

ja sinä olet homo

Onkohan oikeasti tuomitsemisesta edes kyse? Kun uskova tuo julki Raamatun totuuksia, se ei ole tuomitsemista, vaan varoitusta tulevasta. Enhän tiedä, miten asiaa on esiin tuotu.

Jumala on Pyhä ja Hänen sanansa on ja tulee olemaan muuttumaton. Hän tuomitsee kerran meidät kaikki sen sanansa mukaisesti.

Jos joku kokee tuomitsemista, onko syynä Raamatun vastaisista teoista? Kaikki eivät edes tiedä tekevänsä väärin. Jos omat teot on vääriä, niin omatuntohan silloin syyttää, ei henkilö, joka tuo totuutta esiin. Nämä asiat on monimutkaisia, emmekä tiedä toisen syvimpiä ajatuksia. Yksi on varmaa, meidät tuomitaan oikeudenmukaisesti ja se pysyy ikuisesti.

Rakkaus käsitetään helposti kaiken sallivana, vaikka ei oikein olekaan. Vain Jumalallinen rakkaus ihmisiä kohtaan on oikeaa ja kestävää. Siksi Jeesus tuli kärsimään puolestamme, jotta taivas olisi avoin änen seuraajilleen.

Vierailija kirjoitti:

Etenkin jotkut tuntemani vapaiden suuntien uskovaiset ovat todella suvaitsemattomia, ilkeitä, jakavat tuomioitaan ja tuovat esiin paremmuuttaan. Eikö uskon kuuluisi viedä ihmistä lähemmäs Jeesuksen kaltaisuutta? Lempeyttä, viisautta, rakautta ja välittämistä toisia kohtaan? Nöyryyttä?

Luin vain tämän aloituksen ja kyllä, olet oikeassa että pitäisi.

Älkää sekoittako oikeasti uskossa olevia ilkeisiin jotka vain väittää olevansa uskossa ja sitten leimatko kaikkia. TEOT PALJASTAVAT. Muistettava myös että moni vasta uskoon tullut vielä etsii itseään, ei kukaan muutu sormia näpäyttämällä.

Usko, toivo ja rakkaus kirjoitti:

Onkohan oikeasti tuomitsemisesta edes kyse? Kun uskova tuo julki Raamatun totuuksia, se ei ole tuomitsemista, vaan varoitusta tulevasta. Enhän tiedä, miten asiaa on esiin tuotu.

Jumala on Pyhä ja Hänen sanansa on ja tulee olemaan muuttumaton. Hän tuomitsee kerran meidät kaikki sen sanansa mukaisesti.

Jos joku kokee tuomitsemista, onko syynä Raamatun vastaisista teoista? Kaikki eivät edes tiedä tekevänsä väärin. Jos omat teot on vääriä, niin omatuntohan silloin syyttää, ei henkilö, joka tuo totuutta esiin. Nämä asiat on monimutkaisia, emmekä tiedä toisen syvimpiä ajatuksia. Yksi on varmaa, meidät tuomitaan oikeudenmukaisesti ja se pysyy ikuisesti.

Rakkaus käsitetään helposti kaiken sallivana, vaikka ei oikein olekaan. Vain Jumalallinen rakkaus ihmisiä kohtaan on oikeaa ja kestävää. Siksi Jeesus tuli kärsimään puolestamme, jotta taivas olisi avoin änen seuraajilleen.

Amen. Uskovaisen tuleekin tuomita synti ja paheksua sitä. Paheksua syntiä mutta ei lähimmäistään.